Tulli on laaja ja tehtävänsä luonteen takia moneen lokeroon jakautunut organisaatio. Se pystyy toimimaan käytännön tasolla kauan hyvin ilman jatkuvasti reagoivaa pääjohtaja, koska sillä on dokumentoidut ja jatkuvasti päivitettävät toiminta- ja menettelytapaohjeet. Mutta vähitellen Tulli menettää kehittämissuuntansa ja sen henkilöstö turhautuu. Tätä osoittaa myös selvitys ( http://www.hs.fi/paivanlehti/27052016/a1464239609357 ).       Hartikaisen tapaus näyttää kuuluvan siihen sarjaan, jossa henkilö astuessaan pääjohtajan virkaan joutuu liian kauaksi vaadittavasta sisältö-, menettelytapa- ja johtamisosaamisesta, vaikka saisi kuinka hyvät pisteet johtamistesteissä. Tästä kyllä useimmat selviävät kokemuksen karttuessa, mutta Hartikainen ei, koska ei näytä oppivan ja eikä ota opikseen saamistaan varotuksista ja huomautuksista.       Valtionvarainministeriö antoi Hartikaiselle vakavan huomautuksen ja toimintaohjeen vuoden 2015 helmikuussa (...

Kritiikin kohteena olevaa Valtion talouden tarkastusviraston pääjohtajan valta on suuri. Niin se monessa muussakin virastossa, kun niistä poistettiin kollegionalinen  Kritiikin kohteena olevaa Valtion talouden tarkastusviraston pääjohtajan valta on suuri. Niin se monessa muussakin virastossa, kun niistä poistettiin kollegionalinen päätöksenteko. . Käytännössä tämä tarkoittaa vallan keskittämistä pääjohtajalle lakkauttamalla kollegiot eli päätöksen teko, jossa lähinnä nykyistä johtoryhmää vastaava elin teki päätökset esittelystä. Tällä tavoin saatiin päätöksentekoon moniäänisyyttä ja erilaisia mielipiteitä kilpailemaan lopullisen päätöksen synnystä. Tehokkuuden ja yritysmaailman kopioinnin vimman saattelemana tästä luovuttiin ja valtaa keskitettiin aivan liikaa pääjohtajille. Hyvät pääjohtajat onnistuivat kuten VTV:n edellinen pääjohtaja Tapio Leskinen ja seuraaja ei. Muutoksen puolustajat huutelivat huoneistaan, että jäihän teille johtoryhmät. Niin jäivät. Ne muodostuivat käytännös...

Valtion talouden tarkastusviraston pääjohtajan valta on suuri,  kun virastolta poistettiin kollegionalinen päätöksenteko.  Käytännössä tämä siis tarkoittaa vallan keskittämistä pääjohtajalle.  Muutoksen puolustajat huutelivat huoneistaan kollegoita puolustaville, että jäihän teille johtoryhmät. Niin jäivät. Ne muodostuivat kuitenkin käytännössä informaatiokokouksiksi, joissa toki tehdään päätöksiä esimerkiksi seinien väreistä ja pomojen huoneiden kalusteista, toki joskus henkilöstön virkistyspäivän ajan kohdasta, jolloin käydään sienestämässä. Tärkeitä aiheita ovat nämäkin. Toinen muutoksen puolustajajoukko sanoo, että onhan teillä viraston hallitus. On toki  viraston  toiminnasta tietämätön  mies porukka  vatvomassa pääjohtajan jo päättämiä asioista tai huomauttamassa viraston logon puutteista tai muusta tyhjänpäiväisyydestä. Jälkimmäinen havainto on oikean suuntainen, muttei osu ytimeen, sillä viraston ei tarvitse markkinamiesten suunnittelemia logoj...

Terveyden ja hyvinvointilaitoksen pääjohtaja virassa korostuu johtamistaito eikä tutkimustaito. THL:n pääjohtajan ei tarvitse olla tohtori, vaikka pätevyysvaatimuksia höllentämisen kriitikot toisin väittävät. Kriitikkojen argumentti on, että kansanvälisissä konferensseissa ja kokouksissa ilman tohtorin tutkintoa pääjohtaja ei pysy riittävän asiantuntevasti keskustelemaan THL aihepiiriin kuuluvista asioista ja hankkeista. Kärjistäen voidaan todeta, että  tohtori tasoisella  pääjohtajalla puuttuva johtamistaito korvautuu yksittäisiin projekteihin puuttumisella ja niiden ohjaamisella tohtori tason yleistiedoilla, jotka eivät useinkaan ole relevantteja siinä tutkimuksessa, vaan päin vasoin saattavat turhaan hämmentää kyseisen projektin vetäjän päätä ja ajatuksen kulkua. Jos tohtori pääjohtaja näin jatkuvasti puuttuu hankkeiden etenemiseen, siitä tulee yhtä sekamelskaa ja viisaimmat projektipäälliköt lyövät laitoksen oven kiinni. Pääjohtajan tulee olla kokonaisuuden johtajan, ...

Aamun Jälkiviisaissa ehdittiin käsitellä vain yksi aihe, Venäjän vaalit.   Janne Saarikivi oli bussissa tulomatkalla istuntoon päättänyt halkaista maapallon kostoksi yliopiston seitsemälle tiedekunnalle. Niinpä hän oli nyt vauhtiveikkona jättäen puhetulvansa alle Reetta Karvalan, ei Karvalan tietojen takia, vaan Saarikiven itsenä takia. Tämä on metafora nuoren Sinuhen puheesta faaraolle. Sinuhe ei milloinkaan tehnyt hyvää teko itsensä takia, vaan vyötärönsä kultakäärön takia. Ville Blåfield yritti panna hanttiin, mutta missä viipyivät nyt kultaiset sanat ja nerokkaat lauseet. Ehkä ne viimein tulisivat esille horjuvassa toteamuksessa, että vaalit olivat identiteetti vaalit, koska niissä vähemmän tunnettu käyttää hyväkseen enemmän tunnetun nimeä. Karvala hymyili tähän vinosti aivan, kuin sanoakseen. - Älä sinä Ville höpsi. - Mistä luulet löytäväsi puolelle äänestäjistä identtiset kaksoisolennot? Siinä tuli karvainen totuus Blåfieldille. Saarikivi jatkoi lapio hommiaan suuresta oppine...

Suomi-areena on yksi vakavasti otettava tapahtuma maamme kesässä, vaikka sen järjestäminen toteutettiin striimaamalla. Sen merkityksellisyyttä korostaa entisen VTV:n pääjohtajan esiintymien siellä. Hän eleistään päätellen on voittaja kaikissa epäselvyyskilpailuissa. Epäiltyä pääjohtajaa viedään paikasta toisen kuin markkinahevosta samalla, kun hän puolustautuu median tehneen hänestä syyllisen. Filippiinien entinen hallitsija F.E.E. Marcos on tehnyt tämä alan ennätyksen ostamalla puolisolleen 3000 kenkäparia joutumatta edes sen kummempaan syytteeseen kuin, että hänet ammuttiin 10 vuotta kenkäparin löytymisen jälkeen. Suomessa tällainen on täysin mahdotonta, vaan täällä edetään kaikissa tapauksissa oikeusvaltion periaatteiden mukaan ja annetaan perustellut tuomiot kohtuu ajassa. Huhut kertovat ent. pääjohtajan toimeksiannosta asianajaja Leppilahden pohtivan kanteen nostamista eduskuntaa vastaan. Hän on jo selvittänyt maita, joissa näin on tehty hyvällä menestyksellä. Muiden muassa Ko...

Massamme tapahtuu harvoin nimitystä valtion virastojen johtotehtäviin ilman julkishallinnon kokemusta. Ennen Tytti Yli-Viikarin nimitystä tällaiset virkamääräykset mahtuvat yhden käden sormiin. Kokemukset eivät ole olleet kovin myönteisiä. Ehkä suurin  ongelma näillä johtajilla on viraston rahojen käyttö omiin tarpeisiin. Näyttöä on. Toisena suurena syynä epäonnistumisiin ilmeisesti on passittavan yrityksen halu päästä nätisti eroon epäpätevästä johtajastaan. Näyttöä on tästäkin. Tullessaan virastoon yritysjohtaja ei useinkaan viitsi tai halua perehtyä, millaisen logistisen järjestelmän virasto muodostaa, puhumattakaan, miten sitä tulisi kehittää. Tämä on tuoreen pääjohtajan suurin haaste, mitä hän ei voi yksin runnoa läpi. Viraston johdolle asiakaskäsite ei aina ole yksiselitteinen, ajatellaanpa vaikka tuomioistuinta. Onko asiakas tuomittava, rikoksen uhrit, uhrin läheiset, surmassa kuolleen omaiset, oikeusvaltio, kansalaiset, lain säätäjät? Yli-Viikarin tapauksessa näyttää,...

On sanomatta selvää, että tehdessä rekrytointipäätös nimitettävän kokemuksella on painava merkitys nimityksessä toimeen. Yleensä on niin, että mitä monipuolisempi kokemus muualta ja kyseisestä toimialasta on, sitä suuremmat edellytykset hakijalla on tulla valituksi tehtävän. Tosin poliittisissa nimitykissä voidaan menetellä toisin painottamalla yhteiskuntasuhteita. Silloin tällöin viraston pääjohtajaksi valitaan yksityissektorilla ansioitunut henkilö. Aina ei ole varmaa tietoa, kuin ansioitunut näin valittu henkilö on. Räikeissä tapaukissa on sovittu ”jossain”, että näin päästävän eroon hankalasta henkilöstä. Oli miten oli. Viime vuosikymmeninä on sattunut muutamia tapauksia, joissa yksityissektorin johtaja tultuaan nimitetyksi esimerkiksi viraston johtoon, on ollut pettymys. Tämä johtuu pääasiassa kahdesta syystä. Yksityissektorilta tuleva johtaja ei tunne eikä välitä oppiakkaan tuntemaan, miten julkisia varoja käytetään pääjohtajan henkilökohtaisiin tarpeisiin. Käyttö on tarkka...

Kritiikin kohteena olevaa Valtion talouden tarkastusviraston pääjohtajan valta on suuri. Niin se monessa muussakin virastossa, kun niistä poistettiin kollegionalinen  Kritiikin kohteena olevaa Valtion talouden tarkastusviraston pääjohtajan valta on suuri. Niin se monessa muussakin virastossa, kun niistä poistettiin kollegionalinen päätöksenteko. . Käytännössä tämä tarkoittaa vallan keskittämistä pääjohtajalle lakkauttamalla kollegiot eli päätöksen teko, jossa lähinnä nykyistä johtoryhmää vastaava elin teki päätökset esittelystä. Tällä tavoin saatiin päätöksentekoon moniäänisyyttä ja erilaisia mielipiteitä kilpailemaan lopullisen päätöksen synnystä. Tehokkuuden ja yritysmaailman kopioinnin vimman saattelemana tästä luovuttiin ja valtaa keskitettiin aivan liikaa pääjohtajille. Hyvät pääjohtajat onnistuivat kuten VTV:n edellinen pääjohtaja Tapio Leskinen ja seuraaja ei. Muutoksen puolustajat huutelivat huoneistaan, että jäihän teille johtoryhmät. Niin jäivät. Ne muodostuivat käytä...

A-studiossa keskusteltiin pääjohtajien matkustamisesta ja ulkomaille kohdistuvien matkojen matkakuluista. Pääjohtajat joutuvat matkustamaan virastonsa toimialan kansainvälisiin kokouksiin ja konferensseihin. Jos niitä on paljon, matkojakin on paljon. On myös kansainvälisiä tilaisuuksia, joissa käsitellään hallinnon kehittämistä, sen yleisiä uusia virtauksia ja strategiota. Näihin on myös pääjohtajien aiheellista osallistua. Sen sijaan matkamääräysten ja laskujen hyväksymistä käsittelevä istunnon osuus herätti ihmetystä. Esimerkkinä käytettiin Valtiontalouden tarkastusvirastoa, jossa viraston taloushallinon korkea virkamies/virkanainen hyväksyy pääjohtajan matkamääräykset ja matkalaskut. Juontaja ihmeteli menettelyä, jossa alainen hyväksyy esimiehen matkat ja niistä johtuvat maksut. VM:n alivaltiosihteeri Nerg puolusti menettelyä sillä, että alainen tekee tämän virkavastuulla. On helppo kuvitella, mitä tapahtuu virkamiehen kieltäytyessä allekirjoittaamasta pääjohtajan matkamääräystä. On...

     Sitran hallitus ottaa laitoksen johtajanimityksessä aikalisän. Vahvimmat ehdokkaat ovat komisario ja entinen pääministeri Jyrki Katainen ja tulevaisuustutkimuksen professori Markku Wilenius ( https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006235478.html ).      Kun johtavaa tai ylipäätään mitään työpaikkaa täytetään, nimittäjän tärkein arvosteluperuste on nimitettävien työhistoriaa. Virkanimityksissä hakijan poliittinen profiili ei saa olla mitenkään ratkaisevaa. Koska Sitra on erityisesti Suomen kansan laitos, poliittisen profiilin ei saisi vaikuttaa nimitykseen lainkaan. Tämä siksi, että suomalaisista vain alle kymmen prosenttia kuuluu poliittisiin puolueisiin, joten pääjohtajan leimautuminen jokin poliittisen puolueen kannattajaksi vähentää kaikkien suomalaisten omistamassa laitoksessa johtamisen uskottavuutta.      Politiikka on joskus määritelty mahdollisuuksien taiteeksi eikä se ainakaan ole tiedettä, enemmänkin luottamusta. Politiikassa kes...

     Ministeri B kertoo IL:ssä ( https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8657e26f-db81-4912-ada2-a2175cea44fd ), että hänen tietotoonsa ei saatettu tietovaltuutetun lausuntoa Trafin datan avaamisesta, koska kyse oli tavanomaisesta ministeriön ja viraston välisestä asiasta ja koska hän luotti Trafin pääjohtajaan.      Kansliapäällikkö puhuu toista kertoen tulosneuvotteluissa syksyllä   datan avaamisen olleen esillä. Se on   mitä suurimmassa määrin poliittinen ja strategien asia eikä tavanomainen päätös, joka rutiininomaisesti tehdään.      Kysyn edelleen, mikä intressi Trafilla oli avata data? Jos Trafilla olisi ollut   intressiä, sen olisi pitänyt vähintäänkin saada periä maksu datan käytöstä, mikä ei B mielestä palvele oli avointa markkinayhteiskunnan tarpeita.    Joku puhuu raskaasti epätotta.

     Tulli on laaja ja tehtävänsä luonteen takia moneen lokeroon jakautunut organisaatio. Se pystyy toimimaan käytännön tasolla kauan hyvin ilman jatkuvasti reagoivaa pääjohtaja, koska sillä on dokumentoidut ja jatkuvasti päivitettävät toiminta- ja menettelytapaohjeet. Mutta vähitellen Tulli menettää kehittämissuuntansa ja sen henkilöstö turhautuu. Tätä osoittaa myös selvitys ( http://www.hs.fi/paivanlehti/27052016/a1464239609357 ).      Hartikaisen tapaus näyttää kuuluvan siihen sarjaan, jossa henkilö astuessaan pääjohtajan virkaan joutuu liian kauaksi vaadittavasta sisältö-, menettelytapa- ja johtamisosaamisesta, vaikka saisi kuinka hyvät pisteet johtamistesteissä. Tästä kyllä useimmat selviävät kokemuksen karttuessa, mutta Hartikainen ei, koska ei näytä oppivan ja eikä ota opikseen saamistaan varotuksista ja huomautuksista.      Valtionvarainministeriö antoi Hartikaiselle vakavan huomautuksen ja toimintaohjeen vuoden 2...

     Helsingin Sanomat esitti verkkolehdessään 18.11.2014 nyt taas ajankohtaisen artikkelin Kelan poliittisista virkanimityksistä. Siitä kansalaiset saavat hyvän käsityksen, miten poliittisia virkamiesuria avataan entisille politiikoille. Siitä saa myös aihetta pohtia, täytetäänkö avautuvia virkoja lakien mukaan. Se toivon mukaan saa myös laillisuusvalvojia ottaman etukäteen kantaa ja tuomaan sen julkisuuteen, onko aiotussa virkojen täyttämismenettelyssä huolestuttavia piirteitä kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta.     Tällaiset artikkelit ovat läpinäkyvyyden lisäämistä ja ne ovat merkittäviä portti kansalaisyhteiskunnan piirteiden vahvistamisessa.      Suomen Keskustan johtavia poliittisia vaikuttajia on hakemassa virkaa. Yhteensä hakijoita on 20. Sipilä on sanonut, että tässä nimityksessä ei ole poliittista näkökulmaa.  On mielenkiintoista nähdä, miten esittelymuistiossa käsitellään v...

      Tullin pääjohtaja Hartikainen oli saanut hallitukselta (Päivi Räsäseltä) vakavan huomautuksen ja toimintaohjeen vuoden 2015 helmikuussa. ( http://demokraatti.fi/tulli-kohu-hartikaiselle-vakava-huomautus-ja-toimintaohje/ ). Syynä oli epäasiallinen käytös julkisuudessa alaisia kohtaan ja epäily pyrkimyksestä vaimon suosimisesta rekrytoinnissa. Asioista oli kanneltu oikeuskanslerin virastolle.      Nyt Poliisi tutkii asiaa ja tähän mennessä ei ole tullut ilmi mitään, mikä vm:n mielestä estäisi pääjohtajaa toimimasta virassaan. ( http://www.hs.fi/paivanlehti/09022016/a1454910790544 ). Hyvä näin.       On syytä kuitenkin epäillä epäasiallisen toiminnan jonkin asteisesta jatkumista johtoryhmän kokouksessa syksyllä 2015 viinaralliryhmän virkojen auki julistamisessa, joka koski myös pääjohtajan vaimon virkaa. Pääjohtaja jääväsi itsensä, mutta ei poistunut kokoushuoneesta. Autoritäärisessä johtamisessa tämä ...

     Pohjanmaan yhteiskulun johtokunta nimitti 1950-luvulla hätäpäissään everstin opettamaan yhteiskoulun alaluokalle matematiikkaa. Pitävää kuria ei tahtonut syntyä, vaan poikajoukko pulisi jatkuvasti peräpenkeillä. Lopulta eversti karjasi, että olen minä saanut hiljaiseksi kymmentuhatpäisen sotilasosastonkin ja saan teidätkin. Ei saanut. Mies erosi.      Tositarina tulee mieleen, kun seuraa eversti pääjohtaja Hartikaisen kirjoituksia tullin sisäisessä lehdessä ja sähköposteissa alaisilleen.      Yhdessä eriskummallisessa sähköpostissa hän esitti vuosi nimityksensä jälkeen vaimonsa maineen pudistamisneuvottelua puolueettoman henkilön johdolla. Samassa yhteydessä voitaisiin korjata myös tullin lakimiehen mainetta. Etelä-Saimaa lehden mukaan äskettäin on oikeusasiamiehelle tehty kaksi valitusta Hartikaisesta.      Muiden muassa nämä ja kuuluisia Jerevanin kirje saavat aikaan epäilyn, onko hän oikea mies johtamaan t...

     Ministeri Räsäsen Tullin pääjohtaja Hartikaiselle antama vakava huomautus-episodi on sama kaliperia kuin äiti huomauttaa isoa tuhmaa poika rumasta käyttäytymisetä ja tämä lupaa ja vannoo olla jatkossa kiltti.      Suomen virkamiessanktiot eivät oikein tunne suullista vakavaa huomautusta, kirjallisen varoituksen kylläkin. Mikä ero on vakavan huomautuksen ja huomautuksen välillä? Se on sama ero kuin, mikä on: pääsy ehdottomasti kielletyn ja pääsy kielletyn välillä.      Tulli on Suomen valtion tärkeimpiä virastoja. Se kuuluu niin sanottuun kovaan hallintoytimeen. Se valvoo kaupallisen tavaraliikenteen sisältöä ja tuonnin fiskaalisia perusteita, kerää veroja, valvoo luvatonta tuontia ja tuontielintarvikkeiden laatua.      Sen johtamiselta vaaditaan erityisesti moniosaamista. Erityisesti siinä korostuvat tullialan ja finanssisektorin hyvä tuntemus, hyvät esimiestaidot, johtoryhmätyön hallinta ja verkottuminen m...

     Tulli on legendaarinen virasto. Aikoinaan pääjohtaja Uittoa pelättiin laajasti Tallukan seminaareissa, pitkälle turhaan. Jermu Laine oli demokraatti ja kuuntelija, mutta tarvittaessa kipakka. Heillä kummallakin oli laaja yleissivistys ja finanssitalouden asiantuntemus. He ymmärsivät verkostojen merkityksen sisäisessä johtamisessa.      Tulli on myös uskomattoman mutkikas organisaatio, ”Hangosta Petsamoon”. Mutkikkuus johtuu viraston tehtävistä. Ne ulottuvat finanssihallinosta rikostutkintaan.   Alan lainsäädäntö on moniselitteistä ja runsasta, toimipisteitä on lukuisia ympäri maata. On myös monenlaista toimintamuotoa ja –tapaa,   monenkirjava asiakaskuntaa, johtamisen ongelmia, henkilöjärjestöjen paineita ja vaatimuksia, teknologian tökkimistä, jne.      Jos ei pääse selville sisäisistä säikeistä, joiden varassa virasto pyörii, sitä on vaikea johtaa. Tämä on käytännössä todettu tosiasia.  ...