Avaruuden (X,Y) suljettujen joukkojen perhe on suljeta kanta, jos ja vain jos perheen jäsenten komplementtien joukko on avoin kanta, ja suljettujen joukkojen perhe on suljettu alikanta, jos ja vain jos perheen jäsenten komplementtien joukko on avoin alikanta. Apulause Topologien avaruus (X,T) on kompakti, jo0s ja vain jos sen jokaisella suljettujen joukkojen perheellä, jolla on äärellisen leikkauksen ominaisuus, on ei tyhjä leikkaus. Lähde: Walmannin kompaktisointi, 1971, Pekka Huttunen

Ylen Ykkösaamun keskusteli hallituksen sinetöimistä työmarkkina ukaaseista. Aihetta setvitti ministeri Satonen Ylen toimittaja Vaaherkumpun vetämänä. Avausjuttelu Suomen työmarkkina tilanteesta sujui harvinaisen asiallisesti ja myös asiassa tiukasti pysyen. Alun vakio toteamuksen Suomen tilanteesta ohitettuaan Satonen painotti siirtymistä nykyisestä Suomen palkkamallista Ruotsin mallin suuntaan. Uudessa palkkamallissa yleissitovuuden löysätään niin, että vientiala ei enää määrittäisi palkkojen korotuksen muodostumista, vaan siinä olisi joustoa paikallisen tilanteen mukaan. Laittomien lakkojen sakottamiseen toisi lievennystä se, että sakottaminen koskee vain tapausta, joista on olemassa työtuomioistuimen aiotun lakon kieltävä päätös. Tällä mallilla pyrittäisiin osaltaan turvaamaan maan kilpailukykyä. Kokonaisuudessaan tilanne on malli esimerkki siitä, miten näkemykset voivat jakautua kahteen eri leiriin sen mukaan, onko kyse palkkatyöntekijästä vain pääomilla toimeen tuvasta.

Ylen aamu TV:ssä työmarkkinakonkarit Rolf Sund ja Miina Helle ottivat tulisesti yhteen niin, että pärskeet löivät Niinistön portaille. Sund piti  EK:n nyt jyräämää ay-kenttä suitsevaa hallituksen kuripolitiikkaa paluuna 1950-luvun ilmapiiriin ja sen aikaisiin työntekijöitä nujertavaiin asetelmiin. Vaikka Sund yritti kuinka hieman epäuskottavastikin tuoda istunnon pöytään talonrakennuksen laman ja sen syventämät näkymät työllisyyteen, Helle ay-liikkeestä takinkäännöksen työnantajan leiristä pääoman puolelle tehneenä yritti jurnuttaa Sundin kiristysväitteet nurin. Helle oli selvästi varautunut tuomaan esille ns pohjoismaisen työehtojen ja palkkauksen sopimismallin. Sund osoitti ilmeillään, ettei se pidä Helteen tyylistä uhkailla ja pitää näkymättömästi hihassaan Orpon hallitusohjelman työmarkkina poliittista osiota. Kummankin keskustelijan sanojen välissä pursui piilotettu hämmästely perussuomalaisten takinkäännöksestä astua työnantajain puolelle. Sund oli kysymäisillään, onko PS ott...

Matti Vanhaseen pitkänä miehenä konkelo analogia sopii hyvin. Ennen kaikkea hän tuo kokemuksellaan kaivattua osaamista valtioneuvostoon. Keskustan ministerit ja jopa keskustan eduskuntaryhmä voivat alkaa nojailla häneen puolueen ikiomien tavoitteiden läpi saamiseksi. Miehellä on sen verran kokemusta ja poliittista mittaa, että tämä saattaa onnistua. Ilman Marinin tuomaa jarrua maakuntahallitukset saattaisivat syntyä sotealueiden tilalle nopeasti. Vanhasen ilmoitettua pitävänsä valtiovarainministerin salkkua vain projektina vailla  viisikon  nykyisen  kaltaista yhteisrintamana esiintymistä, on huono enne tulevasta. Tämä suuremmalla syyllä Kulmunin jäädessä hoitelemaan dementoituvaa puoluetta, kaikella kunnioituksella ja ystävällisyydellä.  Keskustan kenttäväki ei myös ole tottunut katselemaan puheenjohtajaa seisomissa vieressä hallituksen tehdessä ratkaisuja. Joka tapauksessa on annettava suuret pointit ja tunnustukset keskustalle vastuun kantamisesta maamme t...

     Tavallisen ihmisen on hankalaa ymmärtää, miksi kiky-sopimukselle jätettiin paljon tulkinnan varaa. Kiistaa siinä on lähes kaikesta, sen   päättymisestä ja ketä se koskee ja miten. Työnantajapuoli toistaa hanakasti, että se on työntekijäpuolen ja työnantajien neuvottelema sopimus. Todellisuudessa se on Sipilän erilaisilla uhkauksilla kyhätty lauseke, joka on kirjattu kirjavalla tavalla eri osapuolten asiakirjoihin, pöytäkirjoihin ja työehtosopimuksiin. Kikyn sopimisen kriittisillä hetkillä Sipilä uhkasi välillä kävellä Mäntynimeen, välillä nostaa veroja ja välillä esittää pakkolakeja. Näin saatiin kiky, joka on nyt kaikkien erimielisyyksien äiti tällä neuvottelukierroksella.      Naisvaltaisilla hoitoaloilla kikyn 24 lisätunnit koskevat totaalisesti. Sen sijaan miesvaltaisilla teollisuusaloilla sitä sovelletaan lepsusti miten missäkin.      Toinen Sipilän tempaus oli leikata julkisen sektorin lomarahat. Tämä tehtiin edelleen ...

      Pakkolakeja ja työpakkasopimista puolustavat hokevat uuvuttavan säännöllisesti Saksaa esimerkkinä menestyksellisestä työmarkkinauudistuksesta ja sen tuomasta kilpailuedusta. Tämä esimerkki on vailla pohjaa.         Ensiksi täytyy huomata, että Saksan talous on ylivoimaisesti EU:n suurin. Kun suuri talous ryhtyy yhtenäisessä talousalueessa ensimmäisenä toimenpiteisin viennin edistämiseksi, se vääjäämättä heikensi pienenpien EU-maiden taloutta. Tämä näkyi Saksan vaihtotaseen kasvuna, joka puolestaan näkyi naapurien vaihtotaseiden alijääminä. Tämä toi kilpailuetua Saksalle. Tämän lisäksi suurena taloutena Saksa erityisesti hyötyi euron kalleudesta ja 2000-vuosikymmenen alun korkeasta korkotasosta. Se pystyi korosta huolimatta, suurena luotettavana taloutena, velkarahalla investointeihin.      Saksan 2000-luvun alun kehitysloikkaa voidaan verrata rikkaan miehen ensirokotteen varastamiseen köyhiltä. Tämän ...

     Puuhalistaksi kutsui S-Pankin päästrategi Vesa Engdalh hallituksen toimia niin sanotussa yhteiskuntasopimus II:ssa. Hänen mukaansa siinä esitetyt toimenpiteet yhteiskunnan talouden piristämiseksi syövät toisiaan kokonaisuuden pyöriessä paikallaan. Rokottaahan työehtopaketti aputoimineen kolme prosenttia ostovoimasta. Tämä on kova lovi talouteen kokonaiskysynnän muodostaessa puolet kotimaisesta kysynnästä.      Aivan toisen käsityksen sai tänään eduskunnan kyselytunnilla käydystä keskustelusta. Siellä hallituksen toimia ei pidetty puuhina, vaan huijauksena (Heinäluoma) ja suohon vievinä muljutuksina (V.Niinistö).      Keskustelussa Sipilän mainitsema 50000 uuden työpaikan saaminen työehtoreformeilla on toiveajattelua.      Todennäköisesti SAK:n liitot tekivät historiallisen virheen EK:n siivittämänä hylätessään Sipilän toiseen tarjoukseen yhteiskuntasopimuksen aikaan saamiseksi. Maan kannalta tämä on valitetta...

     Yhteiskunnallinen manipulaatio ja vaikuttaminen yhteiskuntasopimukseen Saloniuksen ympärillä kiihtyy.      Yksi näkökulma tilanteeseen on, että niillä henkilöillä, jotka neuvottelevat yhteiskuntasopimuksesta, ei ole nyt käytävässä toimeentulopelissä mitään henkilökohtaista menetettävää.      Tämä tulokulma tuo omituisen onton sävyyn koko neuvotteluprosessiin.      Jo hallitusohjelmassa kohdistettiin lapsiperheisiin, opiskelijoihin, työttömiin ja eläkeläisiin leikkauksia, joka koettiin epäreiluina ja jopa syrjivinä.   Ne kylvivät pahaa mieltä ja osin katkeruutta.      Hallitusohjelmasta seuraa, että jos yhteiskuntasopimusta ei saada aikaan, 1,5 miljardin euron veron korotuksista ja lisäleikkauksista kohdistuu miljardi euroa lisää taas näihin ryhmiin.      Jos näille leikkauksille olisi loogiset ja järkevät perustelut, ne nuristen hyväksyttäisin. Ehkä myös itkettäisi...

     Harvoin taloustieteellä on osoittaa yhtä selvää näyttöä teorian pitävyydestä kuin työn tarjonnan lisäämisellä talouskasvun kohoamiseen. Tämä on tiedetty sodan käynnissä jo pitkään, tosin myös sen haitat: kun joukkojen määrää lisätään, voittoja saavutetaan, mutta myös tappiot kasvavat.      Joka tapauksessa näyttää siltä, että Juhana Vartiaisen tuputtama työehtojen joustavoittamista on tavalla tai toisella kokeiltava myös Suomessa. Tämä ei johdu siitä, vaikka siltä näyttää, että kun kaikki keinot on käytetty, tämä jää jäljelle, vaan reaalilähtöistä työmarkkinapoliittisista syitä. Kuhan ensin on annettu STTK:n Antti Palolan antaa päässä liiat ensi-innostuksen höyty päästään, eiköhän tässä asiassa päästä eteen päin.      Työntekijäpuolen blokkiinnuttua yhtä iso järjestöä kohti se johtanee myös nykyistä runsaammin työpaikkaisiin sopimuksiin. Se myös avaisi portteja uuden tyyppisten t...

”Talouden faktat eivät kuulu politiikan piiriin. Politiikkaan kuuluu se, mihin tärkeysjärjestykseen asioita laitetaan, se on vaaleissa ratkaistava”, sanoi Liikanen Ylen aamu-tv:ssä. Tärkeysjärjestys ilman faktoja on unelmaa. Suomen talouden tila on ajelehtinut suurelta osin kotitekoiseen pitkään lamaan ja suureen velkaantumiseen. Verotuksen kaksi vaalikautta kestänyt verojen keventäminen, ylisuuret palkankorotukset, työmarkkinoiden joustamattomuus, julkisen sektorin paisuminen ja sen tuottavuuden vaatimattomuus ja vientisektorin osittainen uudistuskyvyttömyys ovat tekijöitä, joissa faktojen tunteminen ja asioista oikein päättäminen olisi kantanut hyvän sadon. Liikasen puolustukseksi on sanottava, ettei meillä ole sellaista rautakouraa, joka olisi näitä tekijöitä  päätyökseen koordinoinut ja niistä päättänyt. Emme onneksi elä totalitäärisessä valtiossa. On politiikkomaista Liikaselta hänen heittäessä pallon äänestäjille tärkeysjärjestykseen asettamisesta. Meillä kaikki kymmenen puol...

Hetemäen ryhmä on tehnyt perusteellista työtä, miten kestävyys- ja budjettivajetta kurotaan umpeen (http://vnk.fi/hankkeet/talousneuvosto/julkaisut/finanssipolitiikan-asiantuntijaryhma/fi.jsp). Osoitteesta löytyvät viisi liitettä antavat vankan pohjan raportissa esitetyille neljälle skenaariolle. Tämän päivä Helsingin Sanomat esitti taloussivullaan maanläheisen katsauksen, millaisten tekijöiden ja operaatioiden avulla budjetti- ja kestävyysvajeen täyttäminen voidaan tehdä. Hetemäen raportin laskelmat ovat asiantuntijakieltä samoin kun sen skenaariot. Nyt olisikin tarve äänestäjien tietoperustan vahvistamiseksi ja kiinnostuksen lisäämiseksi, että  joku suuri mediatalo laatisi vaikkapa graafisia käyriä, miten käy vajeille määrättyjen ehtojen toteutuessa. Osan näistä ehdoista voi päättää hallitus ja työmarkkinat. Osaan vaikuttaa satunnaiset ja/tai maailman laajuiset tapahtumat. Tällaisia esityksiä voidaan kutsua metaskenaarioiksi. Niissä vajeisiin vaikuttavissa tekijöissä tietenki...