A.  Stubbin nimityttäminen poikansa Oliverin Ulkopoliittisen instituutin harjoittelijaksi pudotti kerta heitolla presidentin harjoittamasta ulkopolittikasta sen toinen osa pois. Sitä putosi, että tupsahti arvo pois. On ymmärrettävää, että isät potkivat poikiaan ja tyttäriään uralla eteen päin, mutta nyt suosimistapahtuma oli sen kaltainen, että se ei nolannut ainoastaan Stubbin perhettä vaan myös muita harjoittelijaksi pyrkijöitä. Miksi näin tapahtui A. Stubbille? Ei varmaankaan huolimattomuudesta eikä myöskään oman poikansa kykyjen ylivertaisuudesta. Ainoaksi selitykseksi jää kunnianhimo, jolla isä halusi avittaa poikaansa eteen päin urallaan. Motiivi on oikea mutta keino väärä.

Ollessani oikeusministeriön suunnittelupäällikkönä noin 30 vuota panin merkille, että jokainen oikeusministeri johtuessaan tekemisiin saamelaisryhmien edustajien kanssa palasi ministeriöön hyvin mietteliäänä antaen ymmärtää, että tämä ei sitten toistu. Syynä tähän oli, että ministeri tahtoipa tai oli joutunut ottamaan kantaa tapaamisessa johonkin saamelaisia hiertävään kysymykseen, jolloin hän saattoi loukata jonkin saamelaisryhmän mieltä tai ainakin puhua epäviisaasti saamalaiskysymyksestä. Niinpä kokeneet ministerit eivät juuri tapailleet saamelaisyhteisöjä tai lähettivät puolestaan jonkin   ylitarkastajan asioimaan saamelaisten kanssa. Ainakin neljä viimeistä hallitusta on luvannut uudistaa saamelaislain. Se on vieläkin tekemättä. Nyt kun presidentti tapaa saamalaisedustajien, hänet pitää briiffata hyvin, mieluimmin kaksi kertaa.

Tämä postaus perustuu arki psykologiaan ja on täysin subjektiivinen. Kyse on Aleksander Stubbin eräästä vain luulotellusta persoonallisesta ominaisuudesta ja sen sopivuudesta presidentin viran hoitamiseen. Tunnetusti Stubb on avoin, rehellinen, suorasanainen, tietävä, korrekti ja kaikin puolin sopiva ja miellyttävän tuntuinen henkilö presidentiksi. Kaikki siis hyvin. Nyt tulee se subjektiivinen osuus. Näyttää, siis vain näyttää, sivullisesti asiaa seuranneelle, että jossain vaiheessa presidenttinä hän saattaa lausua jotain vaikkapa sivulauseessa sellaista, joka on Suomen presidentille moitittavaa ja Suomen etujen vastaista. Tätä vaikutelmaa vahvistaa Stubbin TV- esiintymisessä esiin tuleva luontevan puheen soljumisen puuttuminen eli puheen rytmi on ikään kuin käsijarru päällä puhumista.

Näiden presidentinvaalien sankari on Rehn, sillä hänen kampanjastaan tuli ällistyttävän progressiivinen Tässä progressiivisuus merkitsee kampanjan sisällöllistä moniäänistymistä ja runsastumista kattamaan jopa rempalleen läsähtäneen asutustilan vanhan isännän ja akan nousemisen Zetorin selkään pitkää metsätaivalta ajaman kansakoulun pihalle ja sieltä äänestyskoppiin. Äänet menevät, kuin tupaan päästetyt villit porsaat Rehnin laariin. Näitä zetorireissuja voi karttua päivän mittaan kymmeniä tuhansia eri puolissa peltotaipaleita, metsäteitä, mökkiteitä, piki- ja sorateitä. Kaikki kelpaa, kunhan matkaan päästään. Kaikki tämä johtuu, ei muiden epäonnistumisesta, vaan Rehnin viimeisissä tenteissä sisäisesti ilmeettömistä kasvoista paistavasta juuri ja juuri havaittavissa olevasta hymyn sekaisesta toivon ilmeestä. Se ei sisältänyt ylimielisyyttä, hämillään oloa, epäluuloa, aliarvostusta, kyvyttömyyttä, pelkoa, puhumattakaan rehvakkuutta. Hän oli vain levollinen ja viileä hahmo, jolla on kein...

Presidentin vaaliehdokkaista vain kolme on suorittanut armeijan. Rehn on luutnantti, Harkimo vänrikki ja Stubb korpraali. Onnittelut. Suorittaneiden määrä on valitettavan pieni ei sen takia, että armeijassa saatu johtamiskokemus on jäänyt saamatta, vaan yhteisten yhteenkuuluvuutta lisääväien kokemusten vähyyden takia.  Armeijassa ei kysytä perhetaustaa, vaan saapumiserän tulokkaita kohdellaan samanlaisina monneina, alokkaina taustasta riippumatta. Siviilivaatteet olkoot hienot tai sarkaiset, ne luovutetaan koko intti ajaksi säilöön, josta ne sai vasta vapauduttuaan palveluksesta. Suurin ja vaikuttavin inttiajan vaikutus on, että kun eri maakunnista tulleet ja eri murretta puhuvat pojat pantiin samaan tupaan, oli pakko alkaa ymmärtää raumalaispojan säkätystä samalla kun etelän pojat pitivät pohjanmaan murretta naurettavana. Kuukausien ajan toimiminen samassa   joukkueessa hitsasi lisää yhteenkuuluvuutta ja auttoi ymmärtämään toisilta reunoilta Suomesta tulleita poikia. Enn...

Voi hyvät hyssykät, mikä haastattelu Olli Rehnin presidenttitenttaus oli. Se ei ollut todellakaan tentti, vaan lempeä kaverihaastattelu. Ylen tilaisuuden vetäjä jostain syytä asettautui sen sijaan, että olisi tykittänyt Rehniä aiempien tenttien mukaisesti kiperillä Rehnin aivonystyrät hetkeksi jumiin saattaneilla kysymyksillä, tenttaajaa antoi Rehnin selosta vakausmekanismia ja sen hallinnassa olevaa 80 miljardin kassaa. Saman Rehnin luentomaisen esitystavan vetäjä ani antoi jatkua koko tentin ajan.  Samaan sarjaa kuului tenttaajan Venäjä kysymys. Täyttä tyhjyyttä täynnä. Oli ollut kiintoisaa kuulla, miten ja missä vaiheessa Rehnin asenne Venäjää kohtaan muuttui vuoisen mittaan ja mitkä siinä olivat ratkaisevat tekijät. Tämä aihe valahti ohi huomaamattomasti unohdettujen asioiden laariin.  Hänen elinkeinoministeri kaudestaan Sipilän hallituksessa olisi saanut mielenkiintoisia kysymyksiä esimerkiksi elinkeinotukien jaosta erityisesti maatalous”yrittäjille”.  Samaan sarjaa ...

 Eilisessä Helsingin Sanomissa presidentti ehdokkaat pantiin puntariin siinä, miten he toimisivat erilaisissa merkittävissä presidentin toimivaltaan kuuluvissa yhteiskunnallisissa kriisi- ja muutostilanteissa. Tämä on hyvää kuluttajavalistusta ja se antaa kansalaisille aineksia pohti, ketä ehdokasta äänestää. Tärkeä testi. On ymmärrettävää, ettei tämän tyyppisellä kyselyllä voida kuin rajallisesti kartoittaa ehdokkaisen tämänhetkistä näkemystä, miten he toimisivat osin hypoteettisissa ongelmatilanteissa. Kuten tunnettua on, on eri asia, miten aikoo toimia ja miten saa aikaan aikomansa, siis toimeenpanon. Presidentin täytyy vaikeissa tilanteissa ensin pohti tykönänsä, mitä reittiä myöten hän saa aikaan haluamansa päätöksen toimenpiteineen. Tämä on tärkeä vaihe, koska siinä myös ratkaistaan realistiset keinot ja miltä operaatio näyttää ulos päin. Hänellä on käytettävissä institutionaaliset päätösrakenteet ja -elimet, eduskunta, sen valiokunnat, hallituksen eri laiset kokoukset mukaan...

Elisessä MTV:n presidentin vaalikeskustelussa Stubb teki suuren mokan julkistaessaan Ukrainan voittajaksi lähes kaksi vuotta kestäneessä sodassa. Tämä oli melkoinen sammakko professorimieheltä, joka on vuosikausia kiertänyt maita ja mantereita puhumassa eri yliopistoissa ulkopolitiikan saloja tuhansille opiskelijoille. Sota Ukrainassa jatkuu eikä loppua ole näkyvissä, sillä Venäjä on vetänyt sotimisen pitkän koodin päälle. Tämä tarkoittaa, että Venäjä on varautunut käymään taisteluja vuosikausia eikä se välitä miestappioista niin kauna, kun se saa pakotettua syrjäisten seutujensa unohdettuja miehiä kruunun rulliin, jolloin tappiot hukkuvat laajalle Venäjän maalle lähes jälkiä jättämättä. Muutoin eilinen sessio oli Stubbin ja Halla-ahon showta. Aaltolan habituksesta oli aistittavista ”miksi minä lähdin tähän rumbaan mukaan”, sillä niin vähäsanaiseksi ja -eleisiksi verrattuna ehdokkuusajan ensiviikkojen kiihkeyteen hänen lauseen rakentelunsa ja kehonkielensä luisuivat Tästä osoituksena...

Nyt ei auta muu kuin arabian kielen opiskelun vaihtaminen esperanton tankkaamiseen.   Näyttää siltä, että Aaltolan kannatus on jo ohittanut käännepisteenteen alaspäin eli laulun sanoin ”vuoden ovat vierineet, hurmaus on haihtunut, nuoruus jo mennyt on, jäljellä on ikävä”. Pastori Laajasalon lohdullisesti haastattelemana Aaltola kertoi surumeilisen, mutta ulkokullatun tarinan ylimääreisestä käynnistään roskiksessa hakemassa sieltä satunnaisesti tapaamansa ihmisen osoitteen. Hän oli unohtanut kirjoittaa tälle, vaikka oli luvannut niin tehdä.  Hän kertoi myös pastorille suhteestaan kristinuskoon, jonka periaatteita sanoi pitävänsä hyvänä ohjeena jokapäiväiselle elämiselle. Hänen selityksensä omasta hengellisyydestään oli kiusallista kuultavaa hänen ulkokultaisuutensa jälleen loistaessa koko studion tilavuudelta.  Pintapuolinen laupiaan Samarialaisen rooli sopi hetkeksi kenelle tahansa, mutta jotta se olisi henkilön identiteettiin aidosti kuuluva käyttäytymismalli, sen p...

Se ei miestä vielä pudonnut satulasta, mutta hevosen takajalkaan se aiheutui ontumista. Niin silmiin pistävän ylimielinen miehen esiintyminen Luumäen tilaisuudessa oli, että sitä on vaikeaa olla panematta vertailukohdaksi muiden ehdokkaisen tuleviin esiintymisiin. Jos joku käyttäytymistieteiden oraakkeli olisi miestä siitä kurnuuttanut, jäljelle olisi jäänyt vain miehen kuoret ja ansiomerkit. Suomalaiset kyllä kestävät toisen uhon, kunhan sillä ei solvata muita kisassa olevia. Mutta se, että lähdetään suoraan sanomaan, ettei muilla ole sitä taitoa, jota itsellä on asioiden hoitamiseksi, on äyskäröintiä omilla vielä testaamattomilla kyvyillä. Tapaus on Aaltolan kannalta myös siksi ikävä, ettei hän oikein voi pahoitellakaan tapahtunutta, koska se jäättäisi hänen kannattajiensa takaraivoon jyskyttämään epäilyn, onko kaveri sittenkin sutki tyyppi. Jos Aaltolan oli ollut sanottavaa jotain kokemuksistaan, hänen olisi voinut kertoa esimerkiksi, että kun hän oli neuvottelemissa Baltian maide...

Tämä ei miestä vielä pudonnut satulasta, mutta hevosen takajalkaan se aiheutti ontumista. Niin silmiin pistävän ylimielinen miehen esiintyminen Luumäen tilaisuuden oli, että sitä oli vaikeaa olla panematta vertailukohdaksi muiden ehdokkaisen tuleviin esiintymisiin. Jos joku käyttäytymistieteiden oraakkeli olisi miestä siitä kurnuuttanut, jäljelle olisi jäänyt vain miehen kuoret ja ansiomerkit. Suomalaiset kyllä kestävät toisen uhon, kunhan sillä ei solvata muita kisassa olevia. Mutta se, että lähdetään suoraan sanaomaan, ettei muilla ole sitä taitoa, jota itsellä on asioiden hoitamiseksi, on äyskäröintiä omilla vielä testaamattomilla kyvyillä. Jos Aaltolan olisi ollut sanottavaa jotain kokemuksestaan, hänen oli voinut kertoa esimerkiksi, että kun hän oli neuvottelemissa Baltian maiden johtajien kanssa….. Hänen kyvykkyyttään haavoitti julkisuudesta tullut toinen luoti, joka paljasti, että hän on laiminlyönyt velvollisuutensa toimittaa Patentti- ja rekisterihallitukseen yhtiönsä tili...

Median varmaksi Suomen seuraavaksi presidentiksi pitämä Mikko Hautalan nimi on minulle vähän kuin aikoinaan Martti Lehtinen. Kaikki koulun oppilaat maksettuaan pienen summan saivat mennä kuutelemaan koulun voimistelusaliin tilattua Matti Lehtistä. Kun minä ainoa oppilaana en mennyt tilaisuutteen, vaan istuin pulpetissani, Lehtinen ennen tilaisuuden alkamista tuli katosmaan minua. Saavuttuuaan luokan ovelle rehtori kintereillään hän sanoi, että halusi nähdä  pojan joka ei halua tulla kuutelemaan hänen laulamistaan. -En tunne teitä, vastasi jotain sanokaseni -Jaaha, sanoi Lehtinen ja poistui esitykseensä. Ymmärrän vanhempana, että tilaisuus oli kulttuuritapahtuma ja lestadiolaisten hallinnossaan pitämä koulu näin haluisi tartuttaa oppilaisiin muttakin kuin kovaa uskontoa ja matematiikka. Jälkimmäisestä hyödyin valtavasti tulevassa elämässäni ja varmaan hyödyin siitäkin kuin vuosikymmeniä myöhemmin vein äitini Aleksanterin talon oopperaan kuutelemaan ja katselemaan Joonas Kokkosen V...

Jälkiviisaiden riehakkuus oli rajoja vailla kuin Putinin arot. Tolstoin Aron viisauden pöllö oli nyt ottanut pesäpaikakseen Janne Saarikiven muiden kadehtiman suuren pään. Tämä pää puhui kovia sanoja Halosen hyväsisko illanistujaisista ja siellä esitetystä lausunnosta Viron vankkumattomasta asemasta Neuvostoliiton kyljessä ja sisällä. Halosen mukaan Viro oli sidottu kettingeillä kiinni Siperian karjuun. Saarikivi tuohtui tästä siinä määrin, että Halonen oli se, joka oli sidottu kiinni Putinin liekaan. Ville Blåfield yritti olla niin vakuuttavan närkästynyt Halosen kölin alta vetämisestä, kuin banaanin kuorien syömisen jälkeen kykeni, mutta vetoaminen silloiseen aikaan ei iskenyt Anu Partaseen. Tämä helkytteli käsiään, kuin lullatekseen Villen tähän päivään, josta hän herätessään kysyi, onko Halonen vallassa. Iso Jani erehtyi aloittamaan vastauksensa ”on, jolloin enempää kuulematta Ville B oli jo soittamassa kansliaan. Ylikonstaapelin kuullessa Ville B väitteen Halosesta, hän lähetti au...

Yhdysvaltoja piinasi 1930-lvulla tomumyrskyt, mikä oli seurausta karjalaumojen preeriaruoholle aiheuttamista tuhoista. John Steinbeck kirjoittaa tästä katkeran kirjan ”Vihan Hedelmät”. Hän kuvaa Salinaisin laakson elämää, jossa veljekset käyvät väillä veljeyden ja välillä vihan sotaa. Maa oli kovan laman kourissa kerjäläisten päivystäessä kadun kulmissa aterian hintaa. Hippiliike liehuvine huiveineen ja soivine kitaroineen oli vain pirullinen alkusoita Vietnamin sodan päättymiselle. Vietnamin sodan loppuvuodet raatelivatkin haavoittuneiden ja kaatuneiden perheitä. Sopeutuminen rauhaan ei ollut sitä, mitä sodasta palaavat odottivat ja mitä koko kansakunta kuvitteli. Sodan kumun kaikottua arkielämän harmauteen maa höyrysi jo sisältä. Sodasta palaavalta vaate pussiaan roikottavalta konkarilta taksikuski kysäisi ”Mitäs äijä, mistäs tulet”. Äijä istui mykkänä. Kaduilla kulkiessaan konkaria katseltiin pitkään kysymys silmissä ””Mitä sinne menitte”. Presidentit vaihtuivat, kuin vuorovesi ja m...

Suomen poliittinen kenttä kavahti ja kansa huokasi kuullessaan mielipidemittauksesta Marinin olevan suosituin ehdokas Suomen seuraavaksi presidentiksi. Ensimmäisinä reaktioina kansalaisilla voi olla, kuinka nuori ja kokematon hän on. Saattaa joku hönkäistä, että on myös nätti, mitä ilmaisua tässä tulevassa mittelössä ei sovi käyttää argumenttina puolesta eikä vastaan. Tunnettua on, että kokemattomuus tietenkin korjautuu ei iän mukana köllöttelemällä vaan uusien haasteiden nujertamisella. Marinin valtteja ovat virheiden myöntäminen ja ulosanti sekä pistävän kirkas argumentointi, joka parhaimmillaan on kuin looginen todistuslause aasta exän ratkaisuun. Ehkä suurin valtti toiseen pääehdokkaaseen Olli Rehnin verrattuna on selkeä ja johdonmukainen retorisesti vetävä ad-hoc typpinen selonteko, miten jonkin asian tila on ja miten ja millä keinoilla siinä tulisi toimia. Tosiasia on, että nuoriso on ottanut sosiaalisen median kautta itselleen poliittista valtaa, joka on aiemmin laskettu kuuluva...

Presidentin sisäpolitiikan johtamisroolin vahvuus on vaihdellut Kekkosen intensiivisestä Relanderin olemattomaan puuttumiseen päivän politiikkaan. Suomen valtiojärjestelmä on sallinut, kestänyt ja jopa vaatinut vaikeissa tilalanteissa presidentin puuttumista sisäpolitiikkaan. Nykyinen perustuslaki määrittelee, että presidentti ja eduskunta yhteistyössä johtavat ulkopolitiikkaa. Luontevana keulakuvana presidentti toimii arvojohtajana. EU- ja sisäpolitiikka on jätetty kokonaan eduskunnan ja hallituksen tehtäviksi. Viimepäivien presidentin kannanotot esimerkiksi oikeuslaitoksen kehittämisestä herättävät jonkin verran kysymyksiä, onko presidentin vallan käyttö liukunut sisäpoliittisiin asioihin. Kannanotot tuntuvat kyllä hyvin perustelluilta ja järkeviltä mutta, onko niiden esittämä instituutio oikea orgaani esittämään niitä. Jos konsultilta kysytään, niin no problems. Toisaalta voi olla niinkin, että presidentti on esittänyt niitä yksityishenkilönä, jolloin näiden kannanottojen antamisess...

     Presidentti Niinistö kertoi ( https://yle.fi/uutiset/3-11283078 )   26.3 ” Hyvin koottu kriisiryhmä kartoittaa ongelmat, hankkii tiedot, kerää julkisen ja yksityisen osaamisen ja esittää sitten maan hallitukselle tilannekuvaa ja ehdottaa toimenpiteitä. Ryhmä siis omistautuisi kokonaan koronan käsittelyyn.”      Tunnettua on Marinin kohtelias kieltäytymien nyrkin perustamisesta koronakriisiin . Pääministerin ryhmään (nyrkkiin) kuuluvat mm pääministeri, valtiovarainministeri, kauppa- ja teollisuusministeri, I ja II sosiaali- ja terveysministerit, opetus- ja kulttuuriministerit ja sisäministeri sekä THL:n johtaja professori Mika Salminen ja lukuisia koronan eri näkökulmien asiantuntijoita. Tämän lisäksi Marinin ryhmä kuuntelee herkällä korvalla sairaanhoitopiirien johtotason asiantuntijoita.      Ei voida mitenkään järkevin argumentein jälkikäteen arvioida, olisiko Niinistön nyrkki  toiminut joissakin kohdin Marin ryhmää p...

     Mikä jaossa on selvää, siihen ei kannatta puuttua. Se on uutta, että Niinistö pyrkii kohteliaasti hallituksen avuksi koronaepidemian hoidossa.      Pragmaatikon näkökulmasta, jos presidentillä olisi valtaa globaalitekijöistä alkunsa saaneisiin sisäisiin ongelmiin, hänellä pitäisi olla päätösvaltaa hallituksen vallassa oleviin näiden ongelmien ratkaisemiseen tarkoitettuihin resursseihin tai hänellä pitäisi olla hallussaan omat resurssinsa näihin taikka hän voisi suoraan määrätä hallitgusta toimimaan ongelman ratkaisemiseksi. Kun mitkään näistä vaihtoehdoista eivät tule kysymykseen, hänelle jää vain  arvojohtamisen keinot Tilanne on tietenkin eri, jos laissa toisin määrätään.

     Päivän HS:n mukaan Mariin twiittasi sunnuntaina: ”Kriisiaika ei ole se hetki, jolloin kyseenalaistetaan toimivaltaisten viranomaisten osaaminen ja kyky, tai uudistetaan johtamisen rakennetta ( https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006457439.html ). Tätä ennen presidentti oli ollut yhteydessä Mariniin ehdottaen koronan kriisin johtoryhmän perustamista. Kirjoitin aiheesta blogin 24.3.2020 ( http://huttunenpekka.blogspot.com/2020/03/2396-nyt-tarvitaan-koronan.html ) no 2396.      Uuden johtoelimen perustamineen kriisin ollessa täydessä käynnissä on suhtauduttava analyyttisesti, mutta nyt nopeasti. Hallitus nojautuu koronajohtamisessaan olemassa olevaan ministeriöjärjestelmään, mikä on vallan käytön normien mukaista ja kompetentti tapa hallitukselta toimia nyt. Vaikka itsekin pohdiskelin myöntöteiseen sävyyn sellaisen ryhmän perustamista hallituksen alaisuuteen, joka toisi hallituksen tietoon kaikki sellaiset julkisorganisaatiot ja yritykset ja niiden kombi...

     Ulkopuolinen ei voi pätevästi arvioida Katri Makkosen ammattitaitoa muuna kuin esiintymisestä tv-toimittajana (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006426544.html). Siinä hän  vaikuttaa erittäin asiansa osavalta. Hänen toimintansa presidentin viestintäpäällikkönä ja kabinetin jäsenenä 2013-2019 on kovan luokan suoritus. Suorituksen arvoa lisää presidentin käsiohjauksessa toimimisen erityinen haasteellisuus. Sen lisäksi, että Niinistö vaatii alaisiltaan suoritustehokkuutta ja pikaista valmuitta toteuttaa hänen toimeksiantonsa, pitää myös olla valmiutta ottaa tyynesti vastaan hänen lyhyet puhuttelunsa. Osalle virkamieskuntaa tämä aiheutti mielipahaa, mutta asioiden eteenpäin viemiseen tuli tarvittavaa vauhtia.