Mieliä kutkuttava asia on, että lukujen 1 ja 2 väissä on äärettömän monta lukua ja vaikka tältä väliltä vähennetään äärettömän monta lukua, jäljelle jää äärettömän monta lukua. Pakko lopettaa tämä asia tähän, sillä muutoin voi kuuppa himmetä. Toimittaja Mikko Pelttari esitteli tutkimuksiin perustuvia ja näkemyksiään ilmastonmuutoksesta. Hän toivoi, että olisi jokin kaikenkattava teoria ilmastosta. Sitä ei tienkään ole, vaikka ollaankin suuren ilmastokokouksen äärellä Glasgow’ssa kaiken selittävä teoria ei ole uusi oivallus, van se on kytenyt vuosi satoja Newtonin ja kumppaneiden sieluissa. Descartes oli samalla asialla ja jopa samaan aikaan. Pelttari toivoi, että tiedehenkilöt maailma löytäisivät tällaisen teorian. Pelttari ei sanonut kenenkään omaavan tällistä ajatus spiraalia. Kaiken kattava teoriaa on vimmatusti etsitty matematiikan alalta. Turhaan. Filosofit ovat sanoneet, että jos teoria löytyy ihmiskunta katoa ennen pitkään tai se löytää ikuisen onnen. Oma käsitykseni on, e...

     Yle Areena esitettiin 8.11.17 ajattelua ravisteleva ohjelma matematiikasta ”Suuri matematiikkamysteerio ( https://areena.yle.fi/1-3551595 ). On aina ollut melko yleisessä tiedossa, että   matematiikka on yksi suurista maailman yhteisistä kielistä. Mutta ei tämä tee siitä mitään erikoista, pyrkiihän esperanto aikoinaan olemaan suuri yhteinen kieli, turhaan.      Hääriessäni Helsingin yliopistossa matematiikan kimpussa 1960-luvulla ohjelmassa esitettyä näkökulmia häivähteli pöytäkeskusteluissamme. Ne tyrehtyvät kuitenkin milloin mihinkin, itse matematiikan oppimiseen, kurssipaineisiin, kurssiharjoituksiin, muiden aineiden aiheuttamiin lukuponnisteluin ja opiskelijaelämän rientoihin.      J älkeenpäin luokka- ja yksityisopettajana sekä tietokirjailijana olen silloin tällöin palannut matematiikan filosofian pohdiskeluin ja perehtynyt sitä käsitteleviin kirjoihin. Kerran lukion eka luokkalaiset ja heidän vanhemmatkin yllättäen kiinnost...

      Ajatusta ei kannata heti tyrmätä, sillä Ylen Prismastudiossa 16.12 Aalto yliopiston professori esitti ajankohtaisena teorian ihmisen tietoisuudesta. Sen mukaan tietoisuus olisi avaruudessa vallitsevien luonnon laki tai ainakin seuraus niistä.      Yleisemmin tietoisuuden olemassa olosta taistelee kaksi teoriaa: a) se syntyy ihmisen aivoissa ilman ulkopuolista ärsykettä, b) se on osa universaalia kvanttifysiikkaa ja avaruusoppia.      Ensin mainittu on perinteiden käsitys. Siinäkin ollaan eri mieltä, onko aivoissa jokin erillinen osa, jossa tietoisuus syntyy vai syntyykö tietoisuus aivotoiminnan yleisenä tuloksena.      Se että tietoisuus olisi peräsin avaruudesta kuten painovoima tai alkuräjähdyksestä johtuva taustasäteily, tuntuu yhtäkkiä ajatellen mielikuvituksen tuotteelta, kuten Prismastudion toinen asiantuntija tokaisi.      Kuitenkin NY Timesiin äänestyksessä kolmanne...

      Yleensä lähdetään siitä, että oppineilla konsulteilla on korkeakoulututkinto. He käyttävät hyväkseen teorioita ja mallintamisia. Parhaimmillaan he työstävät näiden avulla ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin oppimisprosessien kautta. Pahimmillaan he puhuvat sinällään järkeviltä kuulostavia asioita, mutta konsultin lähdettyä ongelma saa vain uusia ulottuvuuksia.      Pragmaatikkokonsultilla on vankka käytännön kokemus. Hän hyödyntää konsultoinnissaan kokemuksistaan kertynyttä, eri alojen ylittävää hiljaista tietoaan. Hän voi vakuuttavasti kertoa, että näin tämä ratkaistiin yrityksessä QWERTY. Tähän saattaa nousta joku kiivaasti vastaamaan, että meidän yritys on ainutlaatuinen. –Tämä ei sovi meille.      Oppineiden ja pragmaatikkokonsulttien kategoriat ovat osin päällekäisiä. Ne kuitenkin sisältävät periaatteellisesti merkittävän jakolinjan, joka voi säilyä yksilötasolla koko konsulttiuran. Pragmaatikkokonsul...

     Moni tietää, mitä on pyrkimys kaiken selittävään teoriaan. Siinä tiedemiehet ponnistelevat löytämään suuren luonnon lain, joka pistää kvanttimaailman, sähkömagnetismin ja avaruustieteen saman katon alle hyrräämään yhtenä teoriana. Eräät tosiuskovaiset puhuvat yhden salaisen koodin, luvun löytymisestä, joka avaa tiedon kaikkeen.      Suomen kirjallisuus kaipaa omaa suurta palaa kaiken kattavaan suomalaisuuden suureen tarinaan. Tämä kaipuu näkyy aika ajoin siinä, että haikaillaan vielä yhtä suurromaania kattamaan tarinan puuttuva pala. Jo olemassa olevat osa tarinat löytyvät Ahon Seitsemästä veljeksestä ja Linnan Tuntemattomasta sotilaasta. Teokset ovat tiiviitä timantteja suomalaisuudesta.      Joku voi kaivata tähän Täällä Pohjantähden alla trilogiaa, mutta upeudessaan se on tähän tarkoitukseen liian runsas. Pitää olla pelkistetty kolmas osa.      Julmuudessaan loistavasti nykymenoa k...

Älykkö Umberto Econ kirja Prahan kalmiston juoni alkoi mielikuvitusmaailman otoksilla, mutta vähitellen lukija huomasi juonen olevan totta. Eilisen tv 1:n MOT-ohjelman katselemisessa tuli sama tunne. Esko Ahon hallituksen aloittama markkina-, sijoittaja- ja   tarjontavetoisen talouslinjan siemenet kylvettiin 1980-luvulla ja seuraavat hallitukset jatkoivat. Yhtiöitettiin, palkkaveroja alennettiin, omaisuusvero poistetiin sekä pääoma- ja yhteisöveroja rukattiin alaspäin. Uskottiin tihkumissääntöön: kun rikkaiden veroja lasketaan, sieltä tippuu muruja myös katutasoon. Ei tippunut. Budjetteja on sopeutettu rajusti alas raameihin. Syksyllä sovittiin palkan korotuksissa lähes nollalinja. Opintoja aiotaan nopeuttaa, työuria pidennetään ja muutoinkin työmarkkinoille ollaan työntämässä porukkaa olan takaa lisää. Utuisena teoriana on ollut vain, että kyllä tarjonta panee rattaat pyörimään. Hyvä on, jos teoria pätee. Samassa MOT-ohjelmassa hallituksen neuvonantaja tri Jukka Pekkari...