Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella some merkityt tekstit.


3053. Nähdyksi tulemisen eetos

Ihmisen arkigeeneihin on ladattu pyrkimys saada materiaalinen statuksensa mahdollisimman korkeaksi verrokkiryhmässään ja panna tämä nähtäväksi muille pohtimatta, miltä se näyttää ulos päin. Näyttäminen muille on ymmärrettävää, sillä kukapa ei haluasi tulla nähdyksi. Jos ei ole sanottavasti setelivetoista voimaa takataskussa, näkyväksi tulemisen kyytipoikana voi käyttää sosiaalista mediaa. Siinäpä oiva keino köyhälle näkyväksi tulemiseksi haluavalle. Varmin ja samalla luonnollisin tapa saada mediahuomiota on tietenkin henkilön intelligenssin tai fysiikan avulla saavutetut teot. Saavuttaa ilman näitä huomiota on taitolaji eikä se yleensä onnistu ilma suhteita ammattimaisiin medioihin ja jos se onnistuukin sisältö voi olla hölynpölyä. Neljäs tapa saada huomiota on kivuta sisällyksettömän jankutuksen turhanpäiväisyyksien pitkiä tikkaita huuhaan taivaalle ja sieltä heitellä egomurusia itsensä päälle. Tällaisia henkilöitä on esiintynyt aivan viime aikoina.

2668. Elämässä tulee hetkiä, että kohta tietää, mitä alkaa tapahtua

Satuin katselemaan Jälkiviisaita 3.7.2009 ryyditettynä Soile Suonojalla, Kalle Isokalliolla ja Veera Luoma-aholla. Siinä minulle yllätyksenä tuli esille tuore avioliitto Jari Sarasojan ja Virpi Kuitusen välillä. Sarasoja oli kimpaantunut Seutulan hallin valokuvaajien aggressiivisille kuvausyrityksille, kun parin oli aloittamassa merkkimatkaansa lomapaikkaansa. Aiemmin viikolla 3.7.2009 kovasananen kansanedustaja Ukkonen Oulusta oli haukkunut Sarasojan pölkkypääksi, mitä mielestäni Jari ei ole. Silloiset Jälkiviisaat oli pannut vilkkaasti lentokenttä aulassa toimivat valokuvaajat ja videokameroiden käyttäjät Jarin huomiotalouden piikkiin. On kulunut 11 vuotta, kun huomiotaloutta käsiteltiin Jälkiviisaissa. Voidaan pohtia, onko huomiotaloutta edes ollut, se on ollut, mutta se on muuttunut joksi toiseksi, mutta millaiseksi. On selvää, että tuotteiden näkyvyys kanavat kuluttajalle ovat lisääntyneet digimedian ja somen ansioista. Tuotteita on sijoitettu jo digi iltalehtien uutisten väli...

2607. Kun en toimi järkiperäisesti, siitä saan suuren edun

Nyt on tultu pisteeseen, jossa somesta on tullut politiikojen tärkeä yhteydenpito kanava mahdollisille äänestäjille. Kaiken lisäksi jotkut edustajat pitävät päivittäin yhteyttä kymmenin tuhansiin seuraajiinsa. Mitä mahtaa liikkua jonkun seuraajan sisimmässä hänen seuratessa tiettyjä kansaedustaja tai ministereitä, sillä tunnetusti aivot ja sormet herkässä tilassa painettaessa enter painiketta. Runsaan seuraajajoukon odotusten ja vaatimusten päivittäminen vie runsaasti aikaa ja päivittäjän mielipiteet saatavat alkaa kääntyä aivan toiseen suuntaan, mitä hän vaalilupauksessasan esittänyt. Tällainen mielipide muokkaus kumpaakin suuntaan on ikivanha keino. Rooman ajoilta lähtien sotapäällikön oli pakko järjestää näkyvä voiton juhla, triumviraatti koko kansalle voiton torilla keisarin edessä. Hetken päästä ja sekä juhliva sotapäällikkö että keisari pelkäsivät päidensä putoamista. Nykyajan somessa vaara on yksi suuntainen, kuten edustaja Räsäsen homopuheet osoittavat. Räsäsen tapauksessa po...

2501. Sukuselvitys manalasta helvettiin

Maailman ilmiöillä on monta tasoa aivan, kuin Hammurabilla enkeleitä petikavereina. Tässä ei kannata puuttuu näkymättömien sfäärein heiloihin, koska ne eivät täytä someihmisen esillä olon tarvetta. Tämä tarve kasvaa, kuin naapurin kesäinen ruispelto kukoista ojanvarsillaan kauniit kielot ja leinikit.   Se mikä saa ihmisen yksinäiselle maailman etsimismatkalle, tinttaa perusduunnissa jumputtavan jampan takaisin rasvamonttuun jakoavaimen varteen miettimään seuraava mutteria. Sitä työtä ei tehdä suurella tunteella, vaan piilossa montussa. Suuret tunteet säästetään heilumaan vain jalkojen välissä kohti viikonlopun suurta tummaa tuntematonta. Kun oma napa ei nouse kohinan pinnan yläpuolelle, kaikupohjaa on laajennettava brodcastiin, airbiihin, somewhatiin, newjobiin, airbotiin ja vaarallisimpaan paimenpoikaan. Virtsatessaan siihen, se jysäyttää jalkojen välissä, kuin huono mikään yhdyntä tyrmäten kaikki ponnistelut päivän pinnan esille nousemiseksi. Kaikkien vaarallisimpia hahmoja ovat ...

2409. Et ole hullu, elät vain hullun elämää. Yle Tastula

     Ylen Tastula & Tastula ohjelaman istunnossa oli poika ja isä Jyri ja Yrjö Engeström. Pojalla on digitausta ja professori isällä sosiaalipsykologinen, mutta kummakin ajattelu- ja toimintatapa tähtää globaalin hyvinvoinnin parantamiseen. Vapaasti tulkittuna istunnossa voidaan vetää kolme johtopäätöstä.      Ensimmäiseksi lapsilla on jatkuvasti jonkin lainen digihökötys käsissään. Tämä johtaa siihen, että heidän ajatuskulkunsa ja toimintakykynsä iän karttuessa umpeutuu ja lukkiutuu pelkästään bittiuraan. Lääkkeenä tähän on lapsille digivapaan vyöhykkeen tai tilan raivaamien ja heidän tutustuttaminen kulttuuriin ja kirjonen kautta muihin maailmoihin.      Toiseksi digivoiminen nujertama nuoriso jää kellumaan somealojen vietäviksi. Tällöin yhä useampi lahjakas nuori ihminen ei jaksa tai välitä huomata, että maapallo kaikkine härpäkkeineen on menossa hunningolle ja ehkä tuhoon. Sen sijaan että he räpläilevät digisäätimiä, heidän pitäisi ...

2195. Köyhien ja aktiivimalliin pakotettujen karu valvonta on totta

     HS:n kirjeenvaihtaja Pekka Nykästä pitää kiittää osuvasta kirjoituksesta Mark Zuckerbergin kuulemisesta Euroopan parlamentissa 22.5.2018 ( https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005685866.html ): ”Mark Zuckerberg hölmölässä”.      Kirjoituksessa kävi selvästi ilmi, kuinka huonosti parlamentaarikot olivat valmistautuneet tenttaamiseen tai kuinka välinpitämättömiä he olivat aihetta kohtaan. Kognitiivinen vinouma näkyi jo parlamentaarikkojen kasvoilla. Kunnon tenttaaminen johtaa aina vain tarkempiin paljastavampiin kysymyksiin, kun niihin vastataan. Esimerkiksi olisi pitänyt tiukasti tentata, mihin facebookin tykkäyksiä käytetään ja kuinka rajattua jostain asiasta samaa mieltä olevia ryhmiä voidaan tunnistaa. Joka tapauksessa sosiaalinen median tiedot tarjoaa valtavan mahdollisuuden ihmisten profilointiin ja eri profiileihin vaikuttamisen. Sama koskee muita some sovellutuksia. Tämä on sosiaalisen median tietojen väärinkäytön yksi paljon kiinnostusta osaksee...

2034. Trumpin vaalipropaganda vertautuu Saksan kolmannen valtakunnan kansleriehdokkaan vaalipuheisiin 1933

     Ensimmäisen maailmansodan jälkeen koko Eurooppa oli kaaoksessa, mutta eniten Saksa. Ei juuri paljon vähemmälle jääneet Puola, Baltia ja Balkan. Osa sodasta palanneista sotilaista oli hukassa etsien sotia sodittaviksi. Ihmisillä ei ollut ruokaa, ei työpaikkaa, ei arvostusta, ei elämän kiinnekohtia ja tarkoitusta. Ne jotka hakeutuvat nilkuttaen sukulaistensa jalkoihin, heitä usein kohdeltiin pois työntäen ja julmasti. Saksa oli täynnä toivottomia ihmisiä, jotka vaativat työtä, toimeentuloa ja kunnioitusta.      Vuonna 1945 liittoutuneet, lähinnä yhdysvaltalaiset, pidättivät 40000 natsi puolueen jäsentä. He joutuivat vastaamaan 131 kodan kysymyslistaan ja osaa heistä haastateltiin. Tämä lisäksi Nurnbergin oikeudenkäynnin materiaali tarjosi valtavan tietolähteen, miksi ja miten natsit nousivat valtaan, millaisia he olivat ja miten kolmas valtakunta toimi. (Canal Digital History doc 2: Last days of Natzies 16.11.2016)      Hi...

1877. Tekeekö sanvalmius ja verkottuminen hyvän johtajan

      Yleistäen voidaan sanoa, että sanavalmius ja verkottuminen voivat pahimmassa tapauksessa tarjota vain näkösuojan johtamistaidon ja -kyvyn puutteille. Sillä kokemusten perusteella on näyttöä siitä, että johtajan retorinen kyvykkyys ja runsaat sosiaaliset meriitit ovat monessa tapauksessa pelkkää lumetta, joka luo haltijalleen klooriaa vain niiden silmissä, jotka tarkastelevat ja arvoivat johtajaa puoli etäisyydeltä, ei käsi etäisyydeltä. Tällaisten johtajien ongelma on, että sanat ja teot eivät useinkaan kohtaa. Tässä yhteydessä pitää karistaa päästä pois W. Churchillin sanat. - Missä ajatuksemme on tänään, sillä ovat tekomme huomenna. Tällä fraasilla on moni johtaja lunastanut kyvykkyytensä muiden jäädessä odottamaan huomista, erityisesti autoritäärisissä organisaatoissa.      Tasapuolisuuden nimissä on todettava, että eloisa ja sattuva retoriikka on tosi hyvä apu johtamisessa, jos tuhansissa johtamiskirjoissa jumpatut muut johta...

1823. Kun someprofiili alkaa muokata minuutta

     Vielä 1990-luvullakin nuori saattoi vetää erilaisia rooleja koulussa, jopa eri aineen tunneilla, sukujuhlissa, eri kaveriporukoissa, kotihipoissa, jne. Osin miksei vieläkin. Nyt noita roolin pätkiä ollaan hakkaamassa siekailematta Facefookin ja Instagramin, jne uumeniin erilaisina kuvina ja teksteinä, joita jo seuraavana päivänä saatetaan katua (Hki Yliopisto 01/16 Suvi Uski/Pauliina Susi). Kun tämä kertautuu vuodessa toiseen muiden hyväksyntää ja suosiota hakien, miten siinä sitten alat rakentaa tosielämän identiteettiä. Identiteettihän on aluksi muotoaan etsivää, hauras ja erilaisia aineksia testaavaa ja haastavaa.      Tosielämän identiteetti on osa persoonallisuuden kehittymistä ja siksi äärettömän tärkeä kehitysvaihe nuoren kasvamisessa. Tätä eivät onneksi pääse seuramaan somessa reaaliajassa pomot, työkaverit, opettajat ja Facebook-seuraajat, vaan tällöin personallisuus pääse kehittymään turvallisesti koti- ja ystäväpiirisuoajas...

1783. Jumala armahtaa, kuntosali ei

      Kontrollifriikki juoksee vaipuakseen muilta pääsemättömään ja suljettuun transsiin, josta vapautuminen tuo euforisen tilan. Hän ei ajattele kehoaan vaan pakoa itsestä.      Sen sijaan kuntosalifriikille sali on temppeli, jossa ei palvella jumalia vaan palvotaan itseä. Siellä vaiennetaan häpeän ja huono omanarvontunne.       Kuntosalin ja jumalanpalveluksen välillä on monia yhtäläisyyksiä: on ohjaaja, säännöt, rituaalit, kannustukset, musiikki, seurakunta, kipu ja toipuminen. Molemmista haetan lohtua ja parannusta (Yle, Lasso 23.12.).      Jumalanpalveluksessa jumala asettaa vaatimukset.   Salilla ne asetetaan itse. Todennäköisesti jumalan vaatimukset rasittavat vähemmän kun salin, koska jumala armahtaa, sali ei.        Edellä kuvattu endorfiinihakuisella harrastuksella on kuitenkin enemmän hyvä kuin huonoja puolia. Mieli virkistyy ja keho pysyy kunnos...

1613. Kreikka huijasi myös vaalituloksellaan

     Joku on kuvannut tiedon määrän kasvua sanomalla New York Timesin sunnuntainumeron sisältävän niin paljon tietoa, että se riitti renessanssi-ihmiselle koko elämäksi.      Painettu media- ja some-sanomat sisältävät pääasiassa yhteiskunnallista tietoa. Se on kaikkein merkittävin tiedon laji, koska sen perusteella tehdään monet tärkeät poliittiset päätökset. Niinpä on otettava vakavasti nyt jo melkein sloganin asemaan kohonnut hokema, että yhteiskunnallisesti totuuden mukaista tieto on sitä tietoa, mitä vallassa olijat sanovat sen olevan.      Hyvä esimerkki tästä oli elin Kreikassa pidetyt vaalit troikan esittämistä jatkorahoitusehdoista. Yhteiskunnallista tietoa esitti Yle tv1:n eilisissä iltauutisissa prof. Vesa Puttonen toteamalla, ettei ei ole edes esitystä, josta äänestää, koska sopimusmääräaika on kulunut umpeen. Asiallisesti se on näin, mutta totta kai kreikkalaiset äänestivät viimeksi voimassa olleesta esityksestä. Puttose...

1558. Everstin rouva, joka kiinnitti aina kaiken huomionsa viimeksi kohtaamaansa ihmiseen

     Huhujen mukaa Sipilän uuskonservatiivisen rock-libretto tulee perustumaan neorealistiseen aluepolitiikkaan. Väyrynen ei ole vielä päättänyt sävellajia, mutta mollivoittoista voi kajahtaa. Mutta eipä mennä asioiden edelle.         On ymmärrettävää, että politikkaa seuraavan median ja tavallisten kansalaisten huomio kiinnittyy usein ajankotaisimpaan hallitusneuvottelukuvioon ja koukeroon.      Niinpä monen sormet saattavat selata jatkuvasti somea pysyäkseen käryillä, mitä juuri nyt tällä rintamalla tapahtuu. Ja niin, olihan jo Tolstoin romanissa Sota ja Rauha eräs rouva, joka kiinnitti aina kaiken huomionsa viimeksi kohtaamaansa ihmiseen.      Tässä tohinassa voi korva ja silmä sokeutua niin, että jää huomaamatta Sipilän rakentavan nyt vain näyttämöä ja kasaavan orkesteria, joilla rokataan tulevaa politiikka.      Seuraava sovituksia on tulossa: Ei Pisararata, Ei uusia asuntoja pääk...

1528. Eduskuntavaaleissa somen valta on harhaa

     Perinteisessä mediassa moni poliitikko on taitava luomaan julkisuudessa haluamansa kuvan itsestään Nettimaailmassa kaikki voi toisin. Aika ja hierarkiat vääristyvät.      Nettisankari on voinut olla vain muutaman kuukauden onlinetyössään, mutta netissä hän puhuu jo loistavasta historiastaan. Nettisankari on kritiikin edessä aseeton aivan eri tavoin kuin offlinesankari.      Poliitikon ei pitäisi unohtaa nettikommunikaation eräitä oikuttelevia pohjavirtoja, vaikka ne eivät aina pulppuakaan pinnassa. Keskustelijat, seuraajat ja visertäjät ovat arvaamattomia ja julmia. Netti-ihmiset muuttavat heti käyttäytymistään, kun näkyvissä parempaa. He eivät sitoudu. Parhaassa tapauksessa tavalliset netti-ihmiset voivat korjata mielipidevoimallaan yksittäisen epäkohdan, esimerkiksi törkeän asiakaspalvelun, mutta ovat harvoin halukaita jalkatyön.      Tällaisessa arvaamattomuudessa ja häilyvyydessä poliitikon todellinen pol...

1203. Lörtsy heitti haasteen viranomaisten somen käytölle

     Lörtsytapaus osoittaa, kuinka nopeasti ja itsevarmasti   some sieppaa aiheen julkisuudeen käsitelyyn. Se alkoi somen summittaisella pistolla Eviran byrokratian yhteen kukkaseen ja samalla viraston julkisuusmaineseen. Tähän Evira vastasi odottomattomasti takaisin somen mitalla.        Tämä on uutta, jopa ennennäkemätötä viranaomaisielta. Tätä voidaan pitää lähtölukauksena siihen, miten viranoamainen ja somekansa tulevaisuudessa keskustelevat viranomaisten sormissaaan pitävästä kansalaisia vaivaavasta ongelmasta. Stubbin twiittausta Talvivaarasta ei saa sotkea tähän. Stubbi aloitta siellä. Nyt aloitti someporukka,        Nyt viimestään viranomaisten ja muidenkin   on tajuttava, että some on kuin jatkusvasti maata ja mantuja kiertävä hyvää ja paahaa tarkoittava kulkuriporukka, joka nyhtäisee matkallaan   käsitellynsä millaisen asian tahansa ja heittää sen sitten pusikkoon.    ...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *