Jälkeen päin on helpommin, kuin etukäteen ennustaa, mitä tapahtuu.   Ensin mainitun mukaan voidaan sanoa, että maalima horjui kaaoksen partaalla Kuuban ohjuskriisissä 1962.   Yhdysvaltain presidentti John Kennedy ja Neuvostoliiton pääsihteeri Nikita Hrustsov olivat vastakkain Kuuban lähellä Hrustsovin uhotessa ohjuksilla Yhdysvaltoja. Ensimmäisen maailman sodan voisi kuvitella muodostavan myös totaaliseksi tuhoksi ihmiskunnalle. Sota kuitenkin päätyi kaikkien osapuolien hiljaiseen hiipumiseen. Se loppui Saksalle katkeraan Versaillesin rauhaan. Jälkeen päin rauhaa pidettiin yhtenä keskeisenä syynä toiseen maailmansotaan. Siinä kuoli noin 70 miljoona ihmistä, siviiliä ja sotilasta. Toisessa maailman sodassa oli useita käännepistettä, joista monia on luonnehdittu käänteentekeviksi sodan loppumiselle. Stalingradin saarto ja sen murtuminen oli valtava muutos liittoutuneiden hyväksi, muttei se mikään käännepiste ollut. Tyynellä valtamerellä käytiin useita taisteluja Yhdysvalto...

Julmuus on ihmiskuntaan kuuluva vitsaus. Usein kuvitellaan, että vain ihmiset ovat julmia. Eläimethän eivät voi olla julmia, koska niillä ei ole moraalia. Ne tappavat saadakseen syötävää. Ei ole kunnon tutkimusta, miten tv:ssä koko ajan näkyvä yhä raaemmaksi tullut väkivalta vaikuttaa lapsiin ja yleensäkin ihmisten suhtautumisessa väkivaltaan. Ei ainakaan myönteisesti. Kautta maailman on ollut tavattoman julmia ja kiduttavia ihmisiä ja jengejä. Suurin väkivaltajengi on nyt Japanin jakuza, johon kuuluu 80000 jäsentä. Se syntyi Japanin ydinpommien raunioille myymään anastettua tavaraa kirpputoreilla. Suomessa on muutama psykopaatti suljettuna eliniäksi laitokseen. Se tiedetään, että antiikin aikana  ja keskiajan alkupuolella valtiot ja yhteiskunnat olivat julmempia kun nyt. On tietenkin vaikeaa kuvitella, onko julmempia diktaattoreita kuin Stalin, Mao Zedong, Pol Pot ja Hitler. Heidän yhteinen saldonsa lienee toista sataa miljoonaa ihmishenkeä. Uskoimme hölmösti, että toisen ma...

Maailmalla tapahtuva muutos ja yteiskunnista saatavat kokemukset ja selvitykset viitaavat siihen, että tieto- informaatiotekniikka on tekeämässa tepposet tietoyhteiskunnalle. Tietoyhteiskunta ikään kuin roikkuuu köydessä reen perassä valjakon mennessä omille urilleen. Ict:llä   kukkoilva puolustautuu luennoimalla, että tietoyhteiskunta on taas ymmärretty väärin. Vastustaja inttää, että niin se pitää ymmärtääkin. Kukaan ei voi tietää, mihin Himasen informationaalinen talous vie, koska kukaan ei saa tolkkua saatikka aisoihin digitaalisen maalman menoa. Silloin kun commodore 64-koneet nousivat tuhansien koululaisten öisisille pöydille, alkoi hitaan ydinpommin vallankumous työelämässä, taloudedessa ja viihteessä Suomessa, aiemmin muualla. Positiivinen laskeuma satoi kaikialle. Analyytikko tokaisee tässä välissä, että perustele, perustele. Älä nojaa Himaseen! Ict:n hitaa ydinpommin vaikutus perustuu siihen, että ict:n avulla pystyään yhä paremmin kuvantamaan, käsi...