Siirry pääsisältöön

588. Julmuuden vankkurit

Julmuus on ihmiskuntaan kuuluva vitsaus. Usein kuvitellaan, että vain ihmiset ovat julmia. Eläimethän eivät voi olla julmia, koska niillä ei ole moraalia. Ne tappavat saadakseen syötävää.

Ei ole kunnon tutkimusta, miten tv:ssä koko ajan näkyvä yhä raaemmaksi tullut väkivalta vaikuttaa lapsiin ja yleensäkin ihmisten suhtautumisessa väkivaltaan. Ei ainakaan myönteisesti. Kautta maailman on ollut tavattoman julmia ja kiduttavia ihmisiä ja jengejä. Suurin väkivaltajengi on nyt Japanin jakuza, johon kuuluu 80000 jäsentä. Se syntyi Japanin ydinpommien raunioille myymään anastettua tavaraa kirpputoreilla. Suomessa on muutama psykopaatti suljettuna eliniäksi laitokseen.

Se tiedetään, että antiikin aikana  ja keskiajan alkupuolella valtiot ja yhteiskunnat olivat julmempia kun nyt. On tietenkin vaikeaa kuvitella, onko julmempia diktaattoreita kuin Stalin, Mao Zedong, Pol Pot ja Hitler. Heidän yhteinen saldonsa lienee toista sataa miljoonaa ihmishenkeä.

Uskoimme hölmösti, että toisen maailmansodan päättyminen merkitsi myös raakuuksien loppumista, ainakin lientymistä. Päin vastoin kävi. Kymmenet tuhannet entiset SS-miehet löysivät itsenä liittoutuneiden salaisten poliisien palkkalistoilta. Ehkä kammottavin esimerkki oli, kun Lyonin teurastaja Klaus Barbie hääri brittien salaisen tiedustelun agenttina. Länsimaat kuvittelivat hänellä olevan jotain arvokasta tietoa Neuvostoliitosta. Ei olut.  Myöhemmin miestä suojelivat Etelä-Amerikan valtiot, Bolivia. De Gaulle piti ympärillään murhayksikköä. Se tehtävä oli muiden muassa tappaa asekauppiaita, siinä sivussa lapsia kuoli. Britit ja ranskalaiset sotkeutuvat törkeästi Biafran sotaan 1960-luvulla. Nämä kaksi sankarmaata surmasivat öljykiihkossaan välillisesti 40000 afrikkalaista. Vasta nyt alkaa paljastua suomalaisten törkeydet jatkosodassa.

Niin se eläinten moraali ja ihmisten moraali. Kumman pitäisi ottaa oppia toiselta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *