Olympiakomitea vie opetus- ja kulttuuriministeriön hallinto-oikeuteen  Eilisen HS:n mukaan  http://www.hs.fi/paivanlehti/04092016/a1472870092447  olympiakomitea on vienyt hallinto-oikeuden ratkaistavaksi opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätöksen periä komitealta takaisin noin puoli miljoonaa euroa vuoden 2014 avustukista.  OKM:n  perusteena takaisin perintään on VTV:n raportti (  https://www.vtv.fi/files/3168/VTV_14_2012_NETTI.pdf  ) ja OKM:n oma raportti ( http://www.hs.fi/urheilu/a1453266463631 ).      Raporteissa moititaan komiteaa säädösten ja ohjeiden vastaisesta varain käytöstä, mm ohjeiden vastaiset palkat, lahjat sekä kohde vuoteen sidottujen määrärahojen käytöstä seuraavana vuonna. Koko rahoitushallinto ministeriön komitean välillä on sekava ja hyvän hallinnon periaatteiden vastainen.      Joka tapauksessa kun ministeriö tekee tarkastusraportteihin perustuvan ikävän rahoituspäätöksen,...

Kritiikin kohteena olevaa Valtion talouden tarkastusviraston pääjohtajan valta on suuri. Niin se monessa muussakin virastossa, kun niistä poistettiin kollegionalinen  Kritiikin kohteena olevaa Valtion talouden tarkastusviraston pääjohtajan valta on suuri. Niin se monessa muussakin virastossa, kun niistä poistettiin kollegionalinen päätöksenteko. . Käytännössä tämä tarkoittaa vallan keskittämistä pääjohtajalle lakkauttamalla kollegiot eli päätöksen teko, jossa lähinnä nykyistä johtoryhmää vastaava elin teki päätökset esittelystä. Tällä tavoin saatiin päätöksentekoon moniäänisyyttä ja erilaisia mielipiteitä kilpailemaan lopullisen päätöksen synnystä. Tehokkuuden ja yritysmaailman kopioinnin vimman saattelemana tästä luovuttiin ja valtaa keskitettiin aivan liikaa pääjohtajille. Hyvät pääjohtajat onnistuivat kuten VTV:n edellinen pääjohtaja Tapio Leskinen ja seuraaja ei. Muutoksen puolustajat huutelivat huoneistaan, että jäihän teille johtoryhmät. Niin jäivät. Ne muodostuivat käytännös...

Kirjoitin konsulttityönä Haus:lle 1980-luvun lopussa kirjasen nimellä Julkisen sektorin tarkastustoimi. Siinä ei mainittu mitään nykyisen VTV:n tarkastusstrategian kaltaisista toimintatavoista, joista Tytti Yli-Viikaria myöhemmin syytettiin.  Kirjasessa kokonaistarkastus lähti tarkastettavan kohteen toiminta-ajatuksen, lainmukaisuudesta ja tarkoituksenmukaisuuden tarkastamisesta. Seuraavina tulivat vaikuttavuuden, tuottavuuden (tehokkuuden) ja taloudellisuuden sekä tilinpidon tarkastus. Sitä käytettiin tarkastajien seminaareissa oppimateriaalina kymmenkunta vuotta. Ehkä se kannattaisi kaivaa esille Yli-Viikarin luettavaksi. Myöhemmin joudin itse silloisen VTV:n tarkastuksen kohteeksi perättömän ilmiannon takia. Huomasin jo silloin, että t arkastaja ei ollut tarkastettavan kohteen kaveri. Todennäköisesti Iso Ratas eli verhon takaa näkymätön käsi olisi antanut minulle potkut ellen olisi älynnyt käyttää apunani kiristystä eli uhkasin antaa ilmi muutamia korkeantason virkamiehiä heidän...

Valtion talouden tarkastusviraston pääjohtajan valta on suuri,  kun virastolta poistettiin kollegionalinen päätöksenteko.  Käytännössä tämä siis tarkoittaa vallan keskittämistä pääjohtajalle.  Muutoksen puolustajat huutelivat huoneistaan kollegoita puolustaville, että jäihän teille johtoryhmät. Niin jäivät. Ne muodostuivat kuitenkin käytännössä informaatiokokouksiksi, joissa toki tehdään päätöksiä esimerkiksi seinien väreistä ja pomojen huoneiden kalusteista, toki joskus henkilöstön virkistyspäivän ajan kohdasta, jolloin käydään sienestämässä. Tärkeitä aiheita ovat nämäkin. Toinen muutoksen puolustajajoukko sanoo, että onhan teillä viraston hallitus. On toki  viraston  toiminnasta tietämätön  mies porukka  vatvomassa pääjohtajan jo päättämiä asioista tai huomauttamassa viraston logon puutteista tai muusta tyhjänpäiväisyydestä. Jälkimmäinen havainto on oikean suuntainen, muttei osu ytimeen, sillä viraston ei tarvitse markkinamiesten suunnittelemia logoj...

Ulkoministeriö selvittää Ottawan suurlähettilään Jari Vilenin häirintä syytös epäilyjä. Selvittäjäksi on palkattu ilman kilpailutusta asianajotoimisto Roschier. Tämä siksi, että UM:n mukaan asia on monitahoien ja kyseisellä toimistolla on kokemusta tämän typpisistä toimeksiannoista.  Kilpailuttamisen puuttuminen on vastoin valtion kilpailuttamisohjeita, jotka perustuvat asianosaiseen lakiin. Toivotaan, ettei UM:n tästä menettelystä seuraa, että valtion talouden tarkastusviraston (VTV) pitää myöhemmin uudestaan puuttua tapaukseen. v'b

Valtion talouden tarkastusvirasto näyttää pala nneen juurilleen. Kohde tarkastetaan sen toiminnan laillisuuden, vaikuttavuuden ja taloudellisuuden näkökulmista. Harvoin kuitenkaan yhtä aikaa kaikista vaan siitä, joka on ajankohtaisin. Yleensä taloudenpidon laillisuus on tavalla tai toisella aina mukana tarkastuksissa. Joskus tehdään suuresta hankkeesta erityistarkastus. Tällainen oli aikoinaan Pohjamaan suurten vesistö järjestely hankkeiden tarkastus. Yleensä tarkastettavan kohteen asiantuntijat antavat oma aloitteisesti kaiken tarvittavan datan. On myös totta, että nämä asiantuntijat melkein aina ovat mielellään mukana avustamassa tietojen saannissa ja jopa sinä, miten niitä pitäisi analysoida. Jälkimmäiseen alttiuteen tarkastajan pitää suhtautua varovaisesti. Yhteistyö VTV:n johdolla on yleensä merkki, ettei kohde virasto ei ole tahallaan rikkonut lakia tai määrärahojen käytön ohjesääntöjä. Näiden raamien sisällä kohde viraston taloushallinon johto voi antaa omia kommentteja. V...

Usein sanotaan, että skandaalin käry on polttoainetta tulevalle kehitykselle, mutta tässä tapauksessa osa kärystä on vielä näkymättömissä ja poliisitutkinnan selvitettävänä. Median välittämistä tiedoista voi kuitenkin päätellä, että palauttamalla ennen Pöystiä virastossa vallinneet käytännöt takaisin, päästään pitkälle. Yli-Viikari on todennut henkilöstön ammattitaidon olleen hyvä, mikä on tietojeni perusteella totta. Yleinen kokemus puolestaan sanoo, ettei huono johto voi huonontaa ammattitaitoista henkilökuntaa pysyvästi alas. Se on niin kauan alhaalla, kuin johto estää ammattitaidon hyväksikäyttöä. Ammattitaito ja vanhat kehittelyä vaativat menetelmät ja pätevä johto ja johtoryhmä voivat palautta toiminnan kriisittömän kriisin tasolle (noncrisis crisis) melko nopeasti. Tämä taso ei riitä palauttamaan VTV:n mainetta (brandya). Ensimmäinen opetus on, että tuleva pääjohtaja pitää valita huolella. Silloin pääjohtajan sekä pätevän johtoryhmän työn voi olla tehokasta ja vaikuttavaa. T...

Elisessä Arto Nyberg ohjelman yhtenä vieraana oli   VTV:n pääjohtaja Tytti Yli-Viikari. Kaikesta näkyi, että hän vaikutti luonteeltaan peräänantamattomalta päälliköltä ja oli hyvin valmistautunut tilaisuuteen. Lentokonematka pisteiden käytön hän kuittasi olevan yksityisasia näiden etuuksien tulevan hänen pankkitililleen. Pisteiden verotusta hän piti mielenkiintoisena, mikä on yleinen ilmaus päälliköltä tämän liikkuessa virkatoimen harmaalla alueella. Sen sijaan selitys käyttöön ottamallaan uudella strategialla avustaa tarkastuksilla virastoja ja niiden henkilöstä jaksamaan paremmin, on täyttä puppua ja ennen kaikkea tuhoisaa, Kun Yli-Viikari kokee tarkastajien ja ehkä itsensäkin olevan tarkastettavien virastojen konsultti, siitä seuraa armotta ongelmia. Mitä hän sanoo virastolle, joka noudattaa VTV:n ohjeita ja sortuu tästä syytä väärinkäytöksiin? Kyllä pääjohtaja tasoisen henkilön pitää ymmärtää, mikä ero konsultilla ja tarkastajalla. PS Kirjoitin konsulttityönä Haus:lle 1980-...

On sanomatta selvää, että tehdessä rekrytointipäätös nimitettävän kokemuksella on painava merkitys nimityksessä toimeen. Yleensä on niin, että mitä monipuolisempi kokemus muualta ja kyseisestä toimialasta on, sitä suuremmat edellytykset hakijalla on tulla valituksi tehtävän. Tosin poliittisissa nimitykissä voidaan menetellä toisin painottamalla yhteiskuntasuhteita. Silloin tällöin viraston pääjohtajaksi valitaan yksityissektorilla ansioitunut henkilö. Aina ei ole varmaa tietoa, kuin ansioitunut näin valittu henkilö on. Räikeissä tapaukissa on sovittu ”jossain”, että näin päästävän eroon hankalasta henkilöstä. Oli miten oli. Viime vuosikymmeninä on sattunut muutamia tapauksia, joissa yksityissektorin johtaja tultuaan nimitetyksi esimerkiksi viraston johtoon, on ollut pettymys. Tämä johtuu pääasiassa kahdesta syystä. Yksityissektorilta tuleva johtaja ei tunne eikä välitä oppiakkaan tuntemaan, miten julkisia varoja käytetään pääjohtajan henkilökohtaisiin tarpeisiin. Käyttö on tarkka...

Kritiikin kohteena olevaa Valtion talouden tarkastusviraston pääjohtajan valta on suuri. Niin se monessa muussakin virastossa, kun niistä poistettiin kollegionalinen  Kritiikin kohteena olevaa Valtion talouden tarkastusviraston pääjohtajan valta on suuri. Niin se monessa muussakin virastossa, kun niistä poistettiin kollegionalinen päätöksenteko. . Käytännössä tämä tarkoittaa vallan keskittämistä pääjohtajalle lakkauttamalla kollegiot eli päätöksen teko, jossa lähinnä nykyistä johtoryhmää vastaava elin teki päätökset esittelystä. Tällä tavoin saatiin päätöksentekoon moniäänisyyttä ja erilaisia mielipiteitä kilpailemaan lopullisen päätöksen synnystä. Tehokkuuden ja yritysmaailman kopioinnin vimman saattelemana tästä luovuttiin ja valtaa keskitettiin aivan liikaa pääjohtajille. Hyvät pääjohtajat onnistuivat kuten VTV:n edellinen pääjohtaja Tapio Leskinen ja seuraaja ei. Muutoksen puolustajat huutelivat huoneistaan, että jäihän teille johtoryhmät. Niin jäivät. Ne muodostuivat käytä...

     Eilisen HS:n mukaan http://www.hs.fi/paivanlehti/04092016/a1472870092447 olympiakomitea on vienyt hallinto-oikeuden ratkaistavaksi opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätöksen periä komitealta takaisin noin puoli miljoonaa euroa vuoden 2014 avustukista.  OKM:n  perusteena takaisin perintään on VTV:n raportti ( https://www.vtv.fi/files/3168/VTV_14_2012_NETTI.pdf ) ja OKM:n oma raportti ( http://www.hs.fi/urheilu/a1453266463631 ).      Raporteissa moititaan komiteaa säädösten ja ohjeiden vastaisesta varain käytöstä, mm ohjeiden vastaiset palkat, lahjat sekä kohde vuoteen sidottujen määrärahojen käytöstä seuraavana vuonna. Koko rahoitushallinto ministeriön komitean välillä on sekava ja hyvän hallinnon periaatteiden vastainen.      Joka tapauksessa kun ministeriö tekee tarkastusraportteihin perustuvan ikävän rahoituspäätöksen, joka koskee tuen saajaa, hyvän hallinnon mukaista ei ole, että tuen saaja vie tämän ...

Aamun TV:ssä puolustusministeri Haglund moitti Valtion talouden tarkastusvirastoa siitä, että sen tuloksellisuusmittarit eivät sovi kriisinhallintajoukkojen taloudellisuuuden   ja vaikuttavuuden tarkasteluissa. Hän patisti virastoa kehittämään mittarieta siihen suuntaan, että ne kertoisivat nykyistä paremmin, miten kriisinhallinassa on onnistutu. Haglund on oikeassa siinä, että Suomen osuuden selvittäminen kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä on hankala kysymys. Hän tavallaan itse vastasi ongelmaan kertomalla, että   juuri meneillään pidettävässä pohjoismaisten puolustusministereiden kokouksessa on sovittu pohjoismainen visio puolustusyhteistyöstä. Kriisinhallintaoperaatioden vaikuttavuuden suunnittelussa ja seurannassa on turvauduttava   poliittiseen visioon. Visio ja aiotut operaatiot on heijasteltava toisaan vasten ja täsmennettävä intuitiivisen kokemuksen ja tiedon varassa, mikä jälkeen tehdään päätökset. Onnistumisesta voidaan saada konkreettista...