Jokaisen vähään aikansa seuraava näkee, mikä Venäjän tilaanne on. Sota on kuilun partaalla. Valtion varat huippenevat, polttoaina on kortilla tai i pitkien jojojen takana, ihmisiä katoilee ja putoilee. ihme ja kumma tavallinen venäläinen ei ole vielä alkanut etsimään sotakirvestään. Tämä saattaa johtua tavallisesta venäläisslaavilaisesta luoteesta. Nuorena alle kolmikymppisenä opiskelija vietin aikaan paljon opiskelija piireissä, joissa oi useita kirjallisuutta opiskelevia. Sitä ennen 15 - 16 vuotiaana silloisessa asuinpaikassa minulla oli mahdollisuus lukea venäläisiä klassikoita. En osaa sana, mikä minua silloin niissä viehätti. Luin kaikki käsiini saamani klassikot. Eräs sukulaisen silloin väitti, etten saa luettua läpi Tolstoin Sotaa ja Rauhaa. helposti upposi. Näistä ajoista asti minulle on kasvanut jonkinlainen pakotettu ajatus pääni sisääni, että venäläisen luonteesta. Se on hyvin inhimillinen, herkkä ja vieraanvarainen. Hän myös kuunteleva ja kekseliäs tarjoamaan ei aina om...