Monikertainen pääminisetri M. Vanhanen totesi eilisessä A-studiossa, että siitä vain kokoomus leikkaamaan yhdeksän miljardia euroa valtion budjetista kuuden vuoden aikana. Todennäköisesti kokoomus vastaa, että se on mahdollista leikkaamalla vuosien 2031-2037 suunnitelluista valtion menoista tämä summa. Ja jos tämä ei riitä, nostetaan tuottavuutta kolme prosenttia vuosittain. Tällaiset eurot on niitä avaruudessa leijuvia kolmen tonnin euron seteleitä, joiden metsästämiseen kokoomus on keksinyt patentoidun ratkaisun. Niinpä kokoomus osoittaa ratkaisullaan, ettei sen ansiona ole lahjattomuus, vaan puoli jumalallinen kyky potkaista tuottavuutta yläviiston ja palkkoja  vesitasoon. Tämä kuulemma hyödyttää kaikkia.

”Talouden faktat eivät kuulu politiikan piiriin. Politiikkaan kuuluu se, mihin tärkeysjärjestykseen asioita laitetaan, se on vaaleissa ratkaistava”, sanoi Liikanen Ylen aamu-tv:ssä. Tärkeysjärjestys ilman faktoja on unelmaa. Suomen talouden tila on ajelehtinut suurelta osin kotitekoiseen pitkään lamaan ja suureen velkaantumiseen. Verotuksen kaksi vaalikautta kestänyt verojen keventäminen, ylisuuret palkankorotukset, työmarkkinoiden joustamattomuus, julkisen sektorin paisuminen ja sen tuottavuuden vaatimattomuus ja vientisektorin osittainen uudistuskyvyttömyys ovat tekijöitä, joissa faktojen tunteminen ja asioista oikein päättäminen olisi kantanut hyvän sadon. Liikasen puolustukseksi on sanottava, ettei meillä ole sellaista rautakouraa, joka olisi näitä tekijöitä  päätyökseen koordinoinut ja niistä päättänyt. Emme onneksi elä totalitäärisessä valtiossa. On politiikkomaista Liikaselta hänen heittäessä pallon äänestäjille tärkeysjärjestykseen asettamisesta. Meillä kaikki kymmenen puol...

Puhe oli lyhyt, kantaaottava ja selkeä. Keskeiset teemaat olivat viennin edistäminen ja julkisen sektorin suuruus, 58 prosenttia bkt:stä. Asetelman voi esittää toisin päin: jos meillä olisi 38 prosenttia nykyistä suurempi yrityssektori, osuudet olisivat fifty – fifty. Tai myös näin: jos meillä olisi   kahdeksan vuoden aikana yksityissektori kasvanut   neljän prosentin vuosikasvulla, osuudet olisivat   fifty - fifty. Numero leikkiä. Tosiasia on, että meillä on liian suuri   julkinen sektori. Ensimmäisenä on selvitettävä, miksi tuottavuusohjelma epäonnistui. Onko se resurssihallinnon johdon syy, vai ministeriöiden yleinen asenne julkisiin säästöhin? Valtiolta eläköityy vuodessa noin 3500 henkilöä. Jos paikat jätetään täyttämättä, säästö on noin 300 miljoona euroa vuodessa. Tämä on aivan realistista, kun ohjelma ulotetaan kymmenelle vuodelle, jolloin keskimääräisen säästön pitää olla 300 miljoona euroa vuodessa. Lähtokohtana, kuten nyt on korjattu, täytyy o...