Sipilä teki tietämättään, tahtomattaan ja kenenkään pyytämättä suurtyön johtamisen kehittämisen historiassa. Tämä siksi, että kauan on kaivattu konkreettista esimerkkiä, kuinka julkisen hallinnon johtaminen poikkeaa yritysjohtamisesta.      Nyt se tuli korkojen kanssa ja naistenpäivän kunniaksi todistetuksi. Sipilä on sujuvin sanakäänteinen kertonut useaan otteeseen, kuinka hän asettaa vision ja tähän perustuen suunnittelee alatavoitteet ja kärkihankkeet   sekä toimenpiteet niiden saavuttamiseksi.      Tämä jälkeen johtaminen toimisi kuin suuri mekanismi, johon kuuluvat tiukat keskustelut alaisten kanssa ja tölväisyt leikkausten kohteiksi joutuneille sekä päämiehen sellainen tyylitön kohtelu, että se mahdollisimman hyvin hyödyntäisi pääministerin uraa ja hänen tavoitteiden saavuttamista.      Kun jatkuva hoputtamien ei enää tepsinyt, aloitettiin toistuva kiristäminen maan hallituksen kaatamisella muutaman euron täh...

      Luottamus yritysoppeihin hallituksen johtamisessa on kohdannut karun todellisuuden.      Pohdinta siitä, miten yritysopit purevat julkisten yksiköiden johtamiseen on ikivanha väittelyn kohde johtamisen seminaareissa. Toinen äärilaita sanoo, että ne sopivat mainiosti ja tekevät organisaatoista ketteriä, tavoitehakuisia ja tuloksellisia. Toinen äärilaitaa lataa, että julkista hallintoa sitovat lait ja asetukset eikä sen ensisijaisena tavoitteena ole olla tuloksellinen, vaan vaikuttava toiminta. Keskustelua on jatkettu aamuun saakka.      Nämä kumpikin laita ovat oikeassa. Kun julkisen hallinnon yksikkö on operatiivinen toimija ja jos sillä on eteenpäin näkevä pätevä johto, totta kai se pykii järjestämään toimintansa asiakkaiden tarpeita lähteväksi, vaikuttavaksi ja tulokselliseksi. On vain niin peemäisen vaikeaa osoittaa toiminnan olevan pitkällä aikavälillä hyviä tuloksia tuottavaa. Taloudelliseksi se kyllä ...

     Aluksi pitää korostaa, että Sipilän ”tehollinen” työaika pääministerinä lienee kulnut tähän saakka pääasiassa budjettivajeeseen ja sen supistamisen kannalta kohtalonomaisen tärkeisiin tuottavuusloikka- ja sote-reformeihin ”hankepäällikkönä” ja ”reformaattorina”.     Huippujohtajan ”Sipilän” aktiivinen ja konkreettinen osallistuminen tällaisiin hankkeisiin onkin uusimpien yritysoppien mukaisest ehdottaman tärkeää (Johtajuus, Matti Alahuhta, 2015 s.18).      Pääministerin henkilökohtaista häärimistä tällä tavalla on silti pidettävä poikkeuksellisen hämmentävänä, jopa suuren luokan virheenä. Pääministerin nopeiden tulkintojen ja päätösten takia voi paljastua, että extempore joudutaan mätkimään uusia takarajoja, niistä joudutaan peräytyään, jne. Silloin uskottavuuden muurista ensimmäiset kivet alkavat tössähdellä nurmikolle.            Muurin rapistuminen alkoi jo tätä ennen Sipilän soveltaessa jo hallitu...