Kansakoulussa sisällissodan lisäksi oli yksi aihe, jota ei käsitelty, nimittäin heimosodat. Tämä ei takoitta pohjalaisten ja hämäläisten välistä mittelöä, vaikka se olisi ollut mahdollista 😊 , vaan suomalaisten sotaretkiä nykyisen Viron alueelle Suurkarjalaan, Aunukseen ja Petsamoon. Viron (Vienna) alueella kiivaimmat yhteenotot bolsevikkien kanssa käytiin Pajun alueella ja Narvassa. Seillä suomalaiset löivät pelokkaat bolsevikit, minkä tuloksena Viro itsenäistyi. Ylivääpelistä lähelle kenraalikuntta kohonnut Kalm sekä Ekströmin ja Talvelan olivat johtohahmoja heimosodissa. Kalm oli niin innokas, että kuultuaan ryssä sanan hän oli jo lähdössä sotimaan. Saama lajia oli myös Talvela. Hänen johdollaan lähti pohjalaisporukka ilman mitään järkevää syytä Aunuksen retkelle. Häviö koitti lähinnä siksi, että suomalaispataljoona oletti paikallisten miesten liittyvän mukaan koitokseen. Tämä oli harhaluulo, koska paikalliset eivät tajunneet tilannetta tai tajusivat liiankin hyvin, miten kahakas...

Historian kirjoista olemme oppineet englantilaisten olleen pahimpia alusmaiden riistäjiä. Espanja ja Portugali seuraavat heti perässä hyvillä sijoilla. Ydysvalloista jokaisella on oma näkeyksensä, mitä seuraa kun suurvalta ajaa omia etujaan, viimeksi Somalian raniikolla. Hetkinen. Kuka muistaa kirjoistaan, mitä tapahtui keväällää 1918. Dokkari Kuninkaan punikit eilen TV 1:llä kertoi, kuinka Suomi lähetti kahteen otteeseen patalijoonan Viennaan valloittamaan metsämaita Suomelle. Yhtä kertaa ei uskottu. Suomen valtio ei ollut virallisesti mukana, mutta antoi epävirallisen suinauksensa  metsäfirmojen rosvairetkille. Ajat olivat levottomia. Vuonna 1919 oli jälleen retkikunta Aunuksessa heimoaatetta levittämäassä ja 1918 ja 1919 Petsomossa malmia varaamassa. Jatkosodaan haaveilut Suur-Suomesta ovat jo lähihistoriaa. Eli, kyllä meilläkin osaataan. Paineta on nytkin, mutta toiseen suuntaan. Suomen virallinen politiikka ei sanallakaan  lähi tulevaisuudessa tule vihjaamaan, että ...