Ylen jälkipörssi (Ahosniemi, Pursiainen, Gorschkow) käsitteli tänään yhtenä aiheena työtekijöiden palkitsemista. Nyt ajankohtainen HUS:n ele kiitoskorttina pomolta työntekijältä toiselle sai melko tylyn vastaanoton. Tällainen havainto on varteen otettava, koska se voi helposti muuttua perjantai-iltapäivän karnevaalitilaisuudeksi. On täysin mahdollista, että joku toiseen kyllästynyt voi tällaisen postittaa hänelle kaksikin korttia viikossa. Rahallinen palkitseminen tai työolosuhteiden parantaminen otetaan varmasti mielihyvin vastaan. Tulospalkkauksen käyttöön ottaminen saa kokemuksieni perusteella ihmeitä aikaan. Mutta, mutta. Ennen tulopalkkauksen sisään ajoa pitää työntekijöiden edustajien kanssa sopia, millä perusteella palkitaan. Perusteiden pitää olla sellaiset, että ne koetaan luonteviksi ja tasapuoliseksi, vaikka ne ovat luonnollisesti erilaiset eri työyhteisössä ja työyhteisöjen sisällä erilaiset. Ennen kaikkea tulospalkkauksen perustana toimivat tulostavoitteiden toteuttamisen,...

     Terveyden hoitoon ei sovi bisnesmalli, siis yhtiöittäminen, koska siinä tärkeintä ei ole valinnan paljon toitotettuvapaus, vaan laadukas paraneminen, tehköön sen kuka tahansa ja ennaltaehkäisy. Sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisy ovat jopa ristiriidassa voiton tavoittelevan bisnesmallin kanssa, koska onnistuessaan ennaltaehkäisy vähentää vastaanotoilla kävijöiden määrää, siis voiton karttumista.      Terveydenhoidon tärkein tulosmittari on toiminnan vaikuttavuus, jota ilmenee vasta vuosien päästä. Tällöin potilaalla ei ole mitään mahdollisuutta arvioida lyhyellä tähtäimellä, etenkin kun hän ei ole alan asiantuntija, laatua muuta kuin vastaanoton ystävällisyydellä, empaattisuudella ja kivuttomuudella, jotka ovat aivan sivuseikkoja operaation onnistumissa ja vaikuttavuudessa.      Terveydenhoito ei siis ole ensisijaisesti palveluala, koska sen keskeinen tulosmittari on paraneminen eikä asiakastyytyväisyys. Paranemisen lopputulokset nä...

Oli arveluttava olo mennessäni vuonna 1990 talousjohtajan saattelemana Helsingin yliopiston consistor miniumiin esittelemään tulosohjausta. Puhetta johti eläinlääketieteen professori.  Esitykseni pääpointti oli: opetusministeriö antaa yliopistolle toimintavapautta, kun tämä esittää ministeriölle mitattavat tulostavoitteet . Se oli laajasti ymmärrettynä vaihtokauppaa. Esiteltyäni asian, se jätettiin pöydälle ja minut saatettiin ulos. Myöhemmin samassa kokouksessa asia hyväksyttiin. Helsingin Sanomien mukaan KM Kirsi-Mari Kallio väittelee aiheesta Turun yliopistossa. Hyvä kun tutkitaan. Jo silloin valtion budjettiuudistuksen yhteydessä pohdittiin tulosohjauksen soveltuvuutta korkeakoulumaailmaan. Ongelmana oli, miten tulostavoitteet ja –mittarit määritellään. Henkilöstö purnasi vastaan. Se katsoi, että silloisesta työaikaseurannasta on jo tarpeeksi vaivaa. Suoritetut tutkinnot ja julkaisut ovat hyviä operatiivisia mittareita. Verkko-opiskelu tehostaa tutkintojen suorittamista. ...