Siirry pääsisältöön


1112. Terveydenhoidossa painottuu liikaa bisnesperiaatteen tuoma voiton tavoittelu

     Terveyden hoitoon ei sovi bisnesmalli, siis yhtiöittäminen, koska siinä tärkeintä ei ole valinnan paljon toitotettuvapaus, vaan laadukas paraneminen, tehköön sen kuka tahansa ja ennaltaehkäisy. Sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisy ovat jopa ristiriidassa voiton tavoittelevan bisnesmallin kanssa, koska onnistuessaan ennaltaehkäisy vähentää vastaanotoilla kävijöiden määrää, siis voiton karttumista.
     Terveydenhoidon tärkein tulosmittari on toiminnan vaikuttavuus, jota ilmenee vasta vuosien päästä. Tällöin potilaalla ei ole mitään mahdollisuutta arvioida lyhyellä tähtäimellä, etenkin kun hän ei ole alan asiantuntija, laatua muuta kuin vastaanoton ystävällisyydellä, empaattisuudella ja kivuttomuudella, jotka ovat aivan sivuseikkoja operaation onnistumissa ja vaikuttavuudessa.
     Terveydenhoito ei siis ole ensisijaisesti palveluala, koska sen keskeinen tulosmittari on paraneminen eikä asiakastyytyväisyys. Paranemisen lopputulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Kansalainen sietää jopa epäystävällistä kohtelua, jos hän saa laadukasta ydinpalvelua, paranemista ja toipuu, jossa sairaus poistuu vaikka toipuminen hidastakin.

Niinpä terveydenhoitoon sopii huonosti voittoa tavoitteleva kvartaalitalouden yhtiömalli.
     Terveydenhoito on ennen kaikkea investointiala, joka valtakunnan tasolla vaatii keskitettyä ohjausta ja tulosten pitkäjänteistä arviointia ja evaluointia. Muita laatutekijöitä ovat hoidon oikea-aikaisuus, tasa-arvo, turvallisuus ja tehokkuus.
     Kun terveysalan yritykset tyrmäävät kritiikin yhtiömäisestä terveydenhoidosta, sopii kysyä, miksi kansainväliset yritykset sitten investoivat satoja miljoonia euroja Suomen terveydenhoitoon.
     Kaunis ja yksinkertaisin tapa olisi ollut vain uudistaa OECD Suomen 6, parhaan maan Suomen terveydenhoitoa palvelusetelillä ja terveyskeskuksiin pääsyä nopeuttamalla. Nämä olisivat olleet kehittämisresursseiltaan pikku juttu verrattuna nyt käynnistettyyn valtavaan ruljanssiin, joka repii puutkin maan tasalle.

,   

Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *