Siirry pääsisältöön


1112. Terveydenhoidossa painottuu liikaa bisnesperiaatteen tuoma voiton tavoittelu

     Terveyden hoitoon ei sovi bisnesmalli, siis yhtiöittäminen, koska siinä tärkeintä ei ole valinnan paljon toitotettuvapaus, vaan laadukas paraneminen, tehköön sen kuka tahansa ja ennaltaehkäisy. Sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisy ovat jopa ristiriidassa voiton tavoittelevan bisnesmallin kanssa, koska onnistuessaan ennaltaehkäisy vähentää vastaanotoilla kävijöiden määrää, siis voiton karttumista.
     Terveydenhoidon tärkein tulosmittari on toiminnan vaikuttavuus, jota ilmenee vasta vuosien päästä. Tällöin potilaalla ei ole mitään mahdollisuutta arvioida lyhyellä tähtäimellä, etenkin kun hän ei ole alan asiantuntija, laatua muuta kuin vastaanoton ystävällisyydellä, empaattisuudella ja kivuttomuudella, jotka ovat aivan sivuseikkoja operaation onnistumissa ja vaikuttavuudessa.
     Terveydenhoito ei siis ole ensisijaisesti palveluala, koska sen keskeinen tulosmittari on paraneminen eikä asiakastyytyväisyys. Paranemisen lopputulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Kansalainen sietää jopa epäystävällistä kohtelua, jos hän saa laadukasta ydinpalvelua, paranemista ja toipuu, jossa sairaus poistuu vaikka toipuminen hidastakin.

Niinpä terveydenhoitoon sopii huonosti voittoa tavoitteleva kvartaalitalouden yhtiömalli.
     Terveydenhoito on ennen kaikkea investointiala, joka valtakunnan tasolla vaatii keskitettyä ohjausta ja tulosten pitkäjänteistä arviointia ja evaluointia. Muita laatutekijöitä ovat hoidon oikea-aikaisuus, tasa-arvo, turvallisuus ja tehokkuus.
     Kun terveysalan yritykset tyrmäävät kritiikin yhtiömäisestä terveydenhoidosta, sopii kysyä, miksi kansainväliset yritykset sitten investoivat satoja miljoonia euroja Suomen terveydenhoitoon.
     Kaunis ja yksinkertaisin tapa olisi ollut vain uudistaa OECD Suomen 6, parhaan maan Suomen terveydenhoitoa palvelusetelillä ja terveyskeskuksiin pääsyä nopeuttamalla. Nämä olisivat olleet kehittämisresursseiltaan pikku juttu verrattuna nyt käynnistettyyn valtavaan ruljanssiin, joka repii puutkin maan tasalle.

,   

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *