Usein ajatellaan, että matematiikka rajoittuu työelämässä pääasiassa tietojenkäsittelyyn tai taloussuunnitteluun ja budjetointiin. Tämä on virheellinen käsitys. Toki matematiikka jyllää siellä, missä on numeroita ja tarvitaan niiden monen suuntaisia ja monenlaisia matemaattista operaatioita. Mutta matematiikka pelaa myös siellä, missä joko testi tai puhe on saatava muotoon, joka takaa esitettävän asian esittämisen niin, että se tulee ymmärretyksi lukijalle tai kuulujalle. Tässä pitää pyrkiä olennaisten kysymysten johdonmukaiseen ja selkeään esiin tuontiin, mutta vain välttämättömien seikkojen. Esitelmässä tai luennossa tämä ei saa merkitä, etteikö puhuja tai luennoitsija voisi evästää kevennyksillä ja huumorilla sanomaansa, kunhan nämä eivät saa ylivaltaa esityksessä. Joskus tapaa koulutustilaisuuksissa esityksiä, joissa kevennykset ovat taipuneet epämiellyttäviksi tai täysin asiaan kuulumattomiksi tai jopa sitä vääristäviksi. Esittäjä ei saa langeta sudenkuoppaan, jossa hän luottaa ...

Sanna Marin ja Annika Saarikko eivät kuulu tähän ryhmään. Tänään HS:ssä oli pohdintaa aiheuttava Tuukka Tomperin ja Jarkko Tuusvuoren laatima Vieraskynä artikkeli kriittisyydestä. Se sai veret seisahtumaan vertauksessa eduskunnan kyselytunnin väittelyihin. Artikkelin laatijoiden mukaan epäilyn (kriittisyys) tulee perustua parhaaseen saatavissa olevan tutkittuun tietoon. Esimerkiksi sotesta käydyt väittelyt ovat eduskunnassa populaariviihdettä. Esimerkiksi Orpo väitti ilman perusteluja, että tuleva sote heikentää palveluja ja lisää kustannuksia. Kansaedustajien puheiden kohteena ovat äänestäjät, joita he väitteillään yrittävät saada heitä äänestämään. Sellainen retoriikka, jossa viitataan muutaman vuoden takaisiin vastapuolen sanomisiin, kuuluu tupapuheiden sanaseppojen arsenaaliin ja on jo arkkukamaa. Eduskunnassa on muutama veteraani, jotka ikänsä ja kokemuksensa rasittamina ja painamina eivät yritäkään käyttää retorisia voimia puheissaan edukseen. Kansanedustajilla on käytettävis...