"Katainen on meidän lupaavimpia johtajapoliitikkoja, vaikkei hän vielä osaa käyttää lipposmaisia murjaisuja kuten nahkurin orsilla tavataan." Näin kirjoitis blogiini 21.2.2010. Johtaminen on kuitenkin paradokseja täynnä. Milloin tarvitaan vahva, milloin heikkoa johtajaa, milloin ei kaivata johtajaa lainkaan. Nämä paradoksit ilmeisesti kumpuavat siitä, että johtaminen on enimmäkseen seuraillut ympäristön vaatimuksia ja ilmiöitä eikä ole pystynyt toimimaan muutosten agennntina. kuten esimerkiksi tekniikka ja lääketiede ovat toimineet - enemmän tai vähennän kompuroimalla, muta kuitenkin. Johtamisen konkreettiset välineet ovat tietenkin kehittyneet, mutta sisältö polkee paikallaan. Kuka osaa selittää tämän? Perimmäinen syy johtamisen innovaatioiden vähäisyyteen on johtamisen leadershipin kuuluminen käyttäytymistieteisiin, jotka eivät ole milloinkaan johtaneet maailman kehitystä? Vaivaako taloustiedettä osin sama tauti, koska markkinat ovat hyvin pitkälle psykologiaa? 1400-l...