E nsimmäisen padan myrkkykeitos sekin   on ollut jo vuosia valmis. Siellä ovat talousasiat kypsyneet valeuutisiksi, joita taloustieteen nimissä poliitikot heittelevät suistaan kansalle, kuten työjoustot työllistävät tai dynaamiset vaikutukset johtavat hyvän kierteeseen. Nyt juuri kehutaan yhtiöveron laskua talouden elvyttäjänä, vaikka mitään näyttöä ei ole. Taloustiede ei olekaan tiedettä, sillä se ei täytä tieteen kriteerejä, mm tieteelle tyypillistä kokeen toistettavuusvaatimus ei sillä toteudu, kuten esimerkiksi lääketieteessä. ”Taloustiede” pikemminkin joukko oppeja ja sääntöjä, joiden mukaan talous voi toimia, mutta mitään varmuutta ei ole.      Toisessa padassa hallituksen puoluejohtajat keittävät edes takaisin talousreseptejään lupaillen kuin tyhjästä työllisyysasteen nousevan 72 prosenttiin samalla, kun maassa on kasvava määrä hyvässä työiässä olevia syystä tai toisesta työhaluttomia ihmisiä. Avoimiin työpaikkoihin ei ole hakijoita. Viime...

Yhdysaltain laiton maailmanlaajuinen urkinta ja salakuuntelu sekä siinä käytetyt älykkäät ict-sovellukset ovat tarjonnet etenkin maan tietoalan ja myös muille yrityksille olla mukana kehittämässä älykkäitä ict-sovellutuksía käsittelemään ja analysoimaan epäyhtenäistä dataa. Palkkana ja kannustimena olivat yritysten osaamisen kasvu ja sovellutukset analysoida sosiaalisen median tietoja. Esimerkkinä tästä oli eilisessä prisma-ohjelmassa Yhdysvaltain sotaveteraanien twitter-tilitietojen penkominen ja analysointi, minkä tuloksen saatiin selville, kuka veteraaneista tekee seuraavana itsemurhan. Sosiaalisen median tietojen luvaton massakäyttö tarjoaa lähes rajattomia mahdollisuudet saada selville yhteiskunnallisten virtausten tuoma tulevaisuus. Twitter-viesteissähän ihmiset kertovat vapaehtoisesti esimerkeiksi mistä pitävät, mistä eivät pidä mitä sairastavat, mihin menevät, mitä toivovat, jne. Ei sata viestiä vielä riitä juuri mihinkään, mutta jo 10 miljoonaa viestiä on jo data, joka rii...

Kohtaloon uskominen, vakavammin determinismi, on kiva oppi. Se on aina oikeassa. Siihen uskova nimittäin voi aina todeta jälkikäteen, että muutoin ei voinut käydä, kuin kävi. Se pitää erottaa kuitenkin jälkiviisudesta. Kuvatkoon seuraava näiden kahden eroja. Keväällä 2011 auringon jo paistaessa helteisesti sovittiin hallitusohjelma. Siinä päätettiin heksametrin tarkkuudella, miten vajeesta selvitään, tasatahtiin veroilla ja leikkauksilta. Miljardit tähtäimessä ja sote-uudistus linjalla. Mutta jo ritarihuoneella tiedettiin  että, ellei mojovaa talouskasvua tule, vihkoon menee. Tämän takasi hallituksen kokoonpano. Talous takoi paikallaan, vaje kasvoi. Kohtalo oli piilotettu positiivisten talousnäkyminen olemattomuuteen. Hallituksella ei ollut mitään mahdollisuuksia tässä näkökentässä toimia oleellisesti muutoin kun se toimi. Ei tarvitse olla jälkiviisas. Se joka on, sanokoon, miten toisin olisi pitänyt toimia. Totta kai sote- ja kuntauudistukset lykkääntyvät, mutta se voi olla ...