Kun maamme meni Nato ovesta sisään, voidaan viimeistään vähän provokatorisesti sanoa, että Suomi ei olekaan valtio, jolla on armeija, vaan armeija, jolla on valtio. Maamme on aina pyrkinyt pitämään huolta puolustuskyvystään ja sen seurauksena meillä on hyvin koulutettu ja motivoitunut armeija. Viimeistän Naton jäsenenä Suomi ei ole mikään vartiotorni Venäjän rajalla, vaan aktiivinen toimija Naton osana sekä rajojensa puolustaja. Tähän tilanteeseen perspektiiviä tuo muistelu Pariisin asemasta vuonna kesällä 1770 kesällä. Aika on kaukainen, mutta tapahtumat ovat tätä päivää. Sinä vuonna karkeat preussilaiset mellastavat Pariisissa ryöstänen juomat, viinit, ruoat ja naiset. Silloinen meno oli yksi yhteen Venäjän tämänhetkiseen miehittämiseen Ukrainan kaupungeissa. Ei todellakaan mitään uutta auringon alla. Lopuksi on paikallaan heittää pieni kevennys. Eräältä lornjettia käyttävältä vanhalta rouvalta kysyttiin, miksi hän halusi käydä katsomassa vähän rivoa teatteriesitystä. Tähän rouva. - ...

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Suomen Keskusta on median mukaan kaipaillut kokouksessaan Jäämeri rataa. Tämä aihe oli vilkkaasti esillä myös 2000-luvun alun mediassa etenkin Uuden Suomen keskustelupalstalla. Geopoliittinen tilanteemme oli erilainen kuin silloin Venäjän silloin esitteessä rooliaan Andropovin, Jelsinin ja Gorbatsovin toimisessa vuoron perään ensimmäisenä puoluesihteerinä. Niinpä keskustelu Suomessa junan radasta oli silloinkin melko väkinäistä keskittyen lähinnä kustannuksiin ja radan Pohjois-Suomelle aiheutuviin haittoihin. Toki mukana oli kustannus/hyöty analyysejä oli, muttei kovinkaan syvällisiä. Tänä päivänä Jäämeri hanke on pelkää teoreettinen ajatus vailla toteuttamispohja faktojen kirkuessa sitä vastaan. Jo nyt Britannian ja Yhdysvaltojen turvatakuut tekevät tyhjäksi turvallisuuskorin käyttämisen Pohjois-Suomen puolustuksessa. Se mikä nyt ja edelleen torppaa hankkeen on Lapin asukkaiden vastustus. Se rikkoo maisemaa ja aiheuttaa suurta vahinkoa porotaloudelle. Metsäteollisuus käyttänee raaka...

Bernerin taksiuudistus on pienoiskoossa Ruotsin armeijareformi 1990-luvulla. Taksiin otettiin kyytiin, ketä sattuu ja kyydittiin samalla mitalla, minne vain ja kalusto ajoi mielensä mukaan. Kun Ruotsi lakkautti armeijansa, se ei ollut suuri muutos, sillä ruotsipojat eivät juuri ruotuväen voimassa olo aikana kasarmistaan poistuneet paitsi aurinkoisina kesäpäivinä rannoille loikoilemaan. Naapurimme suhde puolustusvoimiin juontaa juurensa historiasta.   On inhimillistä, että 1700-luvun sotaisan Ruotsi-Suomen maineteot koko Euroopan valloittajana eivät tänä päivänä paina mitään, mutta ne ovat jättäneet oman kansakuntamme muistiin idean siitä, että pienikin maa voi taistelutahdollaan panna kampoihin isompaa vastaan. On hyvä muistaa, että suomalaiset maalaisjullikat karaistuivat 30-vuostisodassa hakkapeliittoina pieksäen vastustajan mennen tullen ja myöhemmin heidän jälkeläiset taistelivat idän jättiläistä vastaan vapauden puolesta. Voidaan hyvällä syyllä olettaa pitkän ja verisen hist...

     Eläkkeellä oleva alivaltiosihteeri Juhani Kivelä tarkastelee väitöskirjassaan Hiljainen hälytys ( https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=959&id=32836 ) häiriötilanteiden ja kriisien hallintaa. -Häiriötilanteet ovat alueellisella ja paikallisella tasolla hallittavissa, mutta kun ne nousevat kriisiksi, niin ne ovat valtiollista toimintaa. Maahanmuuton hallinta on tällä hetkellä valtiollista toimintaa, mutta sen seuraukset aiheuttavat paikallisesti ongelmia. Kriisin ja häiriötilanteen ero on siinä, konkretisoi Kivelä ( https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/suomen-varautuminen-hairiotilojen-hallintaan-on-ollut-puutteellista ).      K ivelän huoli on aiheellinen monestakin syystä.      Ensiksi 1990 lopulla lääninhallituksien lakkauttamisesta alkanut aluehallinnon myllerrys on jättänyt vieläkin eräät alueviranomiset epävakaaseen ja huonosti organisoituun tilaan. Tämä koskee etenkin elyjä ja niiden toimiva...