VM:n emeritus valtiosihteeri Juhani Kivelä ja professori Jari Stenvall esittivät HS:n mielipidesivulla 30.9 varteenotettavan esityksen sote-ratkaisuksi ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006255384.html ).       Siinä lähdettäisiin rakentamaan sotea ylhäältä alas niin, että kunnat velvoitettaisiin lailla määräajassa sopimaan yhteistyöstä. Kuntaratkaisujen jälkeen ”selkein tie etenemiselle voisi olla se, että maakuntien kunnille asetettaisiin tehtäväksi esittää oma, yhteisesti hyväksyttävissä oleva rakenneratkaisu vuoden 2020 loppuun mennessä.”      Jos perustuslaillisia pulmia ei tule, esitetyn mallin rakentamien näin saattaisi onnistua. Peruskysymys kuitenkin on, mitä tarkoitetaan kuntien velvoitteella sopia yhteistyötä. Koskeeko se yhteistyötä julkisten yksiköiden kanssa ja myös yksityissektoria? Kirjoittajien penäämä yhteistyö vaikeutuu entisestään hallitus rajoittaessa nykyisestään kuntien sote- palvelujen ulkoistamista.   (...

Yksi hierarkioiden murtamista edistävä tekijä oli opiskelijapiirissä alkanut radikalismi. Sen mainingit tarjosivat otollista maaperää toimintavapautta sallivalle ja jopa sitä korostavalle johtamiselle. Samoihin aikoihin tapahtuneella vasemmistoradikalismilla ei ollut tässä murroksessa merkittävää roolia.  Sen sijaan meidän ikävuosilla oli. Olimme nuoria, kuolemattomia ja tiesimme kaiken. Vallalla oleva neutraalin hallintomallin rusahtelu raameistaan antoi meille sytykkeitä puhua uudistumisen tähdellisyydestä. Vanha neutraali hallintomalli perustui siihen, että noudattamalla vain säädöksiä ja ohjesääntöjä kansalaiset saivat oikeudenmukaiset palvelut. Pidimme tämän koulukunnan kannattajia vanhoillisina. Mielestämme heidän uudistushankkeilla oli kyllä pitkät varjot, mutta valot olivat matalalla. Näin ajattelimme, vaikkei meillä yhtenäistä hallintomallia ollutkaan tarjota tilalle. Uskoimme vakaasti, että laskentatoimen esille nostama kustannustietoisuus sai johtavat virkamieh...

     Päivän Helsingin Sanomissa A16 oli kaksi Susanna Reinbothin juttua. Ensimmäinen käsitteli Helsingin poliisilaitoksen suhtautumista Aarnio-tapauksen ilmituloon ja toinen brittiläisen poliisiasiantuntija Gordon Harrisonin mielipiteitä poliisin tietolähdetoiminnasta.      Kummasakin oli kysymys siitä, miten yleisön luottamus säilytetään hierarkioita korostavaan organisaatioon.      Hierarkiat eivät tietenkään ole itsetarkoituksia, vaan ne kuuluvat tavalla tai toisella jokaiseen pakkovaltaa käyttävän organisaation luoteeseen kuten poliisille, vankeinhoidolle, verottajalle, rajavartiolaitokselle, tullille, jne.      Tällaisten organisaatioiden sisään rakennettuun identiteettiin kuuluu muiden muassa se, että ylempi taho joutuu puolustamaan alemman tason ratkaisuja. Tämä siksi, että alempi taso joutuu tekemään oikeita päätöksiä ikävissä tapauksissa, esimerkiksi verottaja. Näissä ...