Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella terveys merkityt tekstit.


3194. Ei tarvitse olla terve olakseen onnellinen

Kaikki haluamme olla onnellisia. Jos tähän pyrkii kannattaa ajatella rahan osuutta siinä vähän tarkemmin ja kysyä tekeekö se rikkaus onnelliseksi. Tutkimukset vahvistavat, että yksi edellytys onnellisuuteen on myönteinen mielenlaatu ja ennakkoluuloton suhde kanssaihmisiin. Myönteisen mielenlaadun uhka on ahdistuksen kokeminen, jota tutkimusten mukaa tuntee noin 90 prosenttia ihmisistä. Se saattaa tuntua fyysisinä oireina kuten vatsakipuina, hermostuneisuutena ja mitättömyyden tunteina. Ahdistus perustuu ihmisen alkuhistoriaan, jolloin ihmisen piti olla varuillaan ulkopuolisia uhkia vastaan. Kuitenkin akuutti stressi saattaa olla hyödyksi, sillä silloin ihminen kerää kapasiteettinsä ongelman ratkaisemiseksi tai uhkan torjumiseksi. Jos stressi jatkuu pitkään, aivojen etuosassa neuroneja voi kuolee, jolloin aivot rapputuvat. Tällöin rationaalinen päätöksenteko heikkenee ja empatiaan tunne laskee., joka puolestaan heikentää onnellisuuden tunnetta. On myös tototta, että kohtuuton onnellisuu...

1577. Stressi tappaa töissä ja kotona

     Toivottu stressi ei tapa kuin joskus äärilajiharrastuksissa, jossa se on ennen kaikkea mielentila.   Sen sijaan krooninen stressi ei ole mielentila, vaan usein hyvin tuhoisaa. Se rasittaa elimistöä monella tavalla.   Lyhyt aikainen stressi, jossa moottori voi käydä kuuma pitkäänkin, ei ole hengen vaarillista. Se on enemmänkin temperamenttikysymys.          Hierakkisissa ja käskyvaltaan sekä arvojärjestykseen perustuvissa organisaatioissa on havaittu ylhäältä alas meneviä häirintäketjuja, joissa ylempi kiusaa alempaa (Sapolsky, Fellowsip). Niissä yhteisöissä, jossa henkilö voi vapaasti kontrolloida ja säädellä käytöstään ja toimintaansa, stressitaso alhainen.      Stressiä aiheuttavia pahoja hierakkinoita esiintyy muuallakin kuin hallinto-organisaatoissa, kuten perheessä, koulussa, asuin ympäristössä, sota-alueilla. Niissä pitää olla jatkuvasti varuillaan. On todettu, että jo sikiövaiheessa lapsen aivot voi a...

1340. Infarktin hillitsijä-geenit liikkeelle

     Sote saattaa saada moninkertaisen kilpailijan oman kehon digitaaliseen seurantaan perustuvasta analysoinnista ja itsemittauksesta. Tällöin on mahdollista pilvipalveluna henkilökohtaisesti, yksilöllisesti ja osallistuvana seurasta oman perimän, liikunnan, ruoan, kehon mikrobien kehitystä ja vaikutuksia terveyteen, riskiin diabetekseen ja sydän - ja verisuoni tauteihin.      Vieläkin parempaa on kenties tulossa. Jos hyvä onni käy ja poreilevan elämän haltija hymyilee, molemmilta vanhemmilta on mahdollisuus periä geeni torjumaan kolesterolin haittavaikutuksia elimistöön. Kyse on suojavaikutuksesta, joka estää ahtauman soluja joutumasta stressitilaan. Tällöin voidaan ihmeallisesti välttyä muiden muassa aivohalvaukselta.      Kyse on FABP4-geenin laiskasta veriosta. Tämän löytyminen antaa mahdollisuuden alkaa kehittää lääkettä ehkäisemään valtimon kovettumistaudin syntymistä.      Menoleikk...

1320. Kun sydänkohtaus iskee - lumi ei ole rehkimistä varten

     Älykkyys näyttää  Yle Teeman vuoden takaisen tiedeohjelman mukaan saavan mykistäviä ulottuvuuksia, kun se tunkee jo ruokaan. Puhutaan ruokaälykkyydestä, vitsi tai ei. Tosiasia on, että valta osa nelikymppisistä miehistä söi nuoruudessaan merkittävästi epäterveellisemmin kuin nykynuori. Silloin kolesterolit nousivat ja kuntosalit olivat erikoisuuksia, nyt kevyt ateriat ja salit ovat arkipäivää.        Kun keski-ikäisellä miehellä painoa on ja kunto huono, ja jos vielä on dagen efter, kannattaa olla varovainen. Äkillisestä ponnistuksesta voi tulla pitkä ja ankea tarina. Slaagi iskee, sydän nyrjähtää.       Sydäntautiliiton ylilääkäri varoittaa miehiä menemästä nyt lumenluontiin, jos lumi on vetistä ja raskasta. Ylilääkärin mukaan suomalainen mies, kun uhmakas ja näyttäjätyyppiä on, kuolee lumitöihin, renkaiden vaihtoon perämoottorin nostamiseen talviteloille.     Näiden vaarojen torjuntaan ei...

1182. Urheilua nuorena – yllättäviä hyötyjä myöhemmin

     Nuorena aloitetun urheilun hyötyvirrat   kulkevat elämämme salattuja tunneleita pitkin. Vaikka välillä uomat menevät maan alle pimentoon   niiden energia voi pulpahtaa esille kulkijan monessa myöhemmässä solmukohdassa. Urheilun ei tarvitse olla yhdenmukaista eikä demokraattista. Se voi silti kantaa pitkälle.      Aloitettu urheiluharrastus   tuo tunnetut hyötynsä heti. Siitä nyt ei ole kyse.      Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (Kihu) tutkijoiden mukaan nuorena urheiluharrastuksen aloittaneen kyky saada lihasmassaa takaisin on hyvä. Hänellä on säilyneet ”sensorit”, jotka ovat jo valmiit vastaan ottamaan harjoitteita ja lisävoimaa, samoin kestävyyttä. Vaikka henkilö olisi vetänyt superdietillä lihaksensa minimiin vastoin käytöspoliisien neuvoja, ne palautuvat lyhyellä harjoittelulla.      Nuorena on niin iloinen pelkästä nuoruudesta, ettei huomaa lihasten merkitystä. K...

464. Liikunnan merkitys

Tutkitusti liikunnan merkistys on kaikille hyväksi. Tässä yhteydessä ei voi olla liika olla painottamatta sen merkitystä nuoriin. Liikunta nuorena ei ainoastaan luo hyvää fyysistä perustaa tulevalle, vaan se myös luo mieleen pyysvän jäljen siitä, mitä fyysinen harjoittelu on, mitä se vaatii ja onko se kivaa vai tylsää. Se piirtää nuoren aivoihin neurologiet kaavat, miten liikunta toimii henkisellä tasolla. Liikuntaa voi tietenkin aloitaa milloin vain, mutta jos sen on aloittanut nuorena, niin vanhemmalla iällä aivoissa on, ikään kuin reservissä potentiaalinen ura, josta voi helposti jatkaa sopivalla tavalla eteen päin. Itselle on myös mönnettävä, ettei aina ole helpoa lähteä lenkille. Mutta kun jälkeen päin lasketaan yhteen negatiiviset kenkuttamiset ja positiiiviset hyvät olot terveysvaikutuksineen, saadaan positiivinen luku eli voittoa viivan päälle. Säännöllisyys on kaiken a ja o. Tästä myös seuraa, että aloittelija alkaa usein aivan liian kovalla tempolla, jolloin pa...

286. Mielipide Finavian lupahakemuksesta

Ohessa käsittelen aihetta hieman laajemmin kuin yölentojen kieltämisen aikaraja kysmyksenä. Toivon, että   se ei häiritse asian käsittelyä TRAFIssa. (Materiaali saattaa sisältää kirjoitusvirhetä.)   Lentomelu on eri asia kuin liikennemelu Autoliikennemelu on yleensä jatkuvaa ja melutasoltaan tasaista. Muutokset melussa eivät tapahdu yhäkkiä muutamassa minutissa eikä siinä ei ole yhtäkkisiä melutaukoja ja melupiikkejä.   Sen sijaan   lentomelu on jyrkästi jaksottaista, voimakkaita melupiikkijä tuottavaa ja melualueella asuvan kannalta sattumanvaraista riippuen tuulesta ja kentän huolto- ja järjestelytöistä. Ympäristö voi olla minuutteja täysin hiljaista ja sitten räjähtää asuntojen päälle 10 sekunnissa 80-90 desibelin meluhuippu. joka laimenne hiljaisuudeski 10 sekunnissa.   Tällaista jaksokkaista melua voi kestää koko yön.   Lden>xx dB melumittaus ei sovellu yölentomeluun lainkaan ja muuhunkin lentomeluun soveltuvuus on kyseenalaista. ...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *