On helpompi uskoa luonnon noudattavan omia lainalaisuuksiaan, kuin luottaa tulevan olevan sattumusten varaan. Tämä tulokulma painottuu myös arvioittaessa pohjoisen pallon puolen kuivia kausia. Meneillään on jo kolmas kuiva kausi, etenekin kesäjakso, kun maa huutaa vettä. Monitieteelliset (historia, paleontologia, mikrobiologia, fysiikka) tutkimukset ovat osoittaneet, että Etelä-Euroopassa ja Lähi-Idässä erityisen kuiva kausi oli noin 12000 vuotta sitten. Raamattukin kertoo Egyptin nälän hädästä. Katetta tälle antaa tiede osoittamalla sen ajan mahtikansojen heettiläisten, babylonialaisten ja nubialaisten valtiaiden käyneen kirjeen vaihtoa ja lopulta sotia veden saantinsa turvaamiseksi. Todennäköisesti näihin aikoihin Kuolleestamerestä tuli silloin kuollut meri ja nykyisen Saharan aavikon muodostuminen alkoi sen vesivarojen kuihtumisen takia. Monien silloisten järvien veden pinta aleni rajusti. Sadevedestäkään ei ole vesipulan pelastajaksi, koska ilman saasteet pilaavat sitä. Ilmeisesti ...

Saksa on keskittynyt liikaa viljelemään yksipuolista rehun viljelyä, joka on tehokasta lihakarjan tuotannossa. Tällainen viljely ei päästä peltojen humuskerroksen muodostumaan monipuoliseksi bioelämä alustaksi, vaan se muodostuu yksipuoliseksi vailla riittävää bioitiömassaa olevaksi hiesupitoiseksi maa-ainekseksi, jolloin se ei sido riittävästi vettä. Niinpä Saksassa jopa Berliinin lähellä ja Espanjassa on ollut seurauksena aavikoitumista, jopa niin, että Espanjan keinotekoiset satojen tuhansien puiden viikunaviljelmät hiekkamaahan kastellaan 80 km:n putkella pohjavesivarastoista. Seurakusena on tietenkin pohjaveden lasku ja sen seurauksena keinotekonen pohjaveden tuottaminen merivedestä. Keski-Euroopan istutustaimilla kasvaneita kuusikoita uhkaa kaarnakuoriaisen laajat tuhot, joita ei voi muuta kuin katsella seurata vierestä. Ilmastonmuutoksen seurauksena ilmaston aiemmin säännöllisesti sateita tuovat syksyvirtaukset ovat muuttuneet sattumanvaraisiksi, mikä on aiheuttanut jo monena vu...

Finavian Helsinki –Vantaa lentokenttä panee kampoihin Pieterin Pulkovan lentoaseman kehitykselle. Pietarilaiset ovat investoineet kahtena viimeisenä vuonna kenttään yli miljardi ja suomalaiset seuraavana kahtena vuonna noin 300 miljoona euroa. Molemilla asemilla käy vuodessa noin 15 miljoonaa matkustajaa. Finnairin ja samalla myös Finavian strategia muodostaa ydin bisneksensä Lähi-Idän liikenteestä on saanut vakavan kilpailijan kuin huomaamattaan. Luvat kilpailuun on Finavialla oltava kunnossa. Uudesta Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämästä Finavian ympäristöluvasta tehtiin yhteensä 39 valitusta. Syyskuussa Vaasan hoviokeuden päätöksellä Finavian on laadittava selvitys Helsinki – Vantaa kentää tervysvaikutuksista. Tätä ovat alueen asukaat vaatineet jo kauan, mutta Finavian selitykset, että mitään päästöjä ei ole vuotanut, on vakuuttanut valvontaviranomaiset. Nololla tavalla kävi kuitenkin ilmi lentokentän radan rakentamisessa, että myrkillistä glykolia oli vuotanut vuosikym...