Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella kehittäminen merkityt tekstit.


3902. Miten kiitollisuus vaikuttaa elämälaatuun

Ihmisen esihistoria suosi ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettumien paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta.  Syntyi siis miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta.  Tästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuuskäsijarru päälle.  Muistelemme vai negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään. Joku pessimistien luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan. Tällainen asenne  on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta Psykoterapeutti Anneli Liitovaaraa  suositteli pitämään kiitollisuuskirjaa tai lähettämään kiitollisu...

3160. Pimpula pampula Orpopoika aja sinä karjasi kotiin, loiki itse....

Pimpula pampula Orpopoika aja sinä karjasi kotiin. Loiki itse kiviä pitkin, ettet putoa jokeen. Niinpä. Kun ollaan vielä aivan alussa, eikä ole edes tultu kehittämishorisontin ensirajoille, jotka kuitenkin tulevat räikeästi pintaan luonnontieteellisellä varmuudella muistuttamaan luottamuksen kuolevaisuudesta. Samaan aikaan Twitter pauhaa vahvistin päällä kaikenlaista roskaa esmerkkinä Tynkkysen twiitti Ylestä. Siinä ei ollut mitään sisältöä.  Mutta vanhan lasten Aakkoskirjan leikkiralli paimenpojasta voi olla hyväkin väline parempaan hallitusohjelmaan Orpon puikkelehtiessa ongelmapöydästä toiseen. Ulkopäin ja kymmenen metrin päästä tarkasteltuna Orpon nykyisistä kivikasvoista näkee, että mies on pumpannut itsensä hallitusohjelman laatimiskiihkoon niin, että kaulassa rutisee. Kun Orpo on räsäyttänyt pelin alkamaan aluksi ylhäältä alas, hetken suojasään jälkeen piru astuu esiin yksityiskohdissa. Niinhän se aina tekee ja tekee nytkin. Se että Orpon porukka aloittaa niin painavasti ja...

2396. Ilman konfliktia emme pääse minnekään

     Ihmisen esihistoria suosi ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettumien paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta. Syntyi siis miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta. Tästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuusjarru päälle. Muistelemme vai negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään. Joku pessimistien luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan. Tällainen asenne on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta.      Jotkin psykologit suosittelevat pitämään kiitollisuuskirja tai lähettämään kiitolli...

2096. Uusliberalismin, kuritalouden tulo Suomeen

     Heikki Patomäki (Wikipedia) on oikeassa todetessaan Hari Holkerin hallituksen 1987-1991 aloittaneen uusliberalismin juurruttamisen Suomen hallintoon. Mutta miksi se tapahtui niin helposti kuin tapahtui?     1980-luvun puolivälissä julkinen hallinto oli siinä pisteessä, että jotain oli tapahduttava, ei taloudellisten rajoitusten takia, vaan liiallisen paisumisen takia. Tilanne oli analogien Romanian tapahtumien, ei ideologisesti ja eikä rajuudessaan, vaan liiallisen turpoamisen ja tehottomuuden takia. Olihan valtiolla 220000 ja kunnilla 560000 virkamiestä ja toimihenkilöä.      Aluksi luultiin, että johtamisen välineiden ja suunnittelu- seurantajärjestelmien avulla voitaisiin saada tehoja enemmän irti. Niitä tulisi kehittää ja niin myös tehtiin. Mutta kokonaistehokkuus ei noussut. Organisaatioiden virtaviivaistamisella oli rajansa, koska ketään ei voinut sanoa irti.      Tämä rinnalla alkoi hallinnossa kiertää papereita ja mu...

1746. KHO:n törkypuhepäätös on erittäin kyseenalainen

      Helsingin hovioikeus käynnisti vuonna 2013 hovioikeuden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista koskevan selvityksen. Sen yhtenä havaintona oli tuomarien tauolilla käyttämä ronski ja osin rasistinen kieli avustajia ja asianosasisia kohtaan. Hovioikeus ei luovuttanut selvitystä medialle, vaan katsoi sen sisäiseksi muistioksi, jota ei koske julkisuuslainsäädäntö. KHO katsoi toisin ja palautti asian hoviin (HS 4.12).      KHO:n päätäs on hyvin kyseenalainen. Se voi jopa estää palvelujen parantamiseen ja toiminnan tehostamiseen tähtäävät sisäsäiset raportit, sillä uudistamiseen luonteeseen ja parempaan pyrkimiseen kuuluu aina epäkohtien kirjaaminen. Useimmiten on myös välttämätöntä haastatella luottamuksellisesti henkilökuntaa, jolloin raportteihin sisältyy hyvinkin henkilökohtaisia ja intiimejä kannanottoja.      Sama luottamuksellisuus ja avoimesti kehittäjälle puhuminen koskee myös asiakashaastatteluja. ...

1293. Mätä tuomioistuin

     Eläkää yhdessä kuin veljet ja tehkää kauppaa kuin vieraat, toteaa vanha arabialaien sananlasku. Tähän sopisi vielä toinenkin sanalasku ennen pääasiaa: "Älä varasta  -  sillä keinolla et menesty liike-elämäsä. Petkuta (Beadelaire)".      Nämä sanalaskut tulevat mieleen seuratessa TTIP-neuvottelujen (USA:n ja EU:n kauppaneuvottelut) etenemistä ja niiden synnyttämää keskustelua. Muutama päivä sitten ylen ajankohtaisessa ohjelmassa aiheesta debatoivat ulkomaankauppaministeri  Lenita Toivakka ja professori Martti Koskenniemi. Edellinen puolusti ja jälkimmäinen vastusti.      Puolustajat ovat vahvaoilla. Tavallisen kansalaisenkin järkeen uppoa, että tullimuodollisuuksien vähentämien, tullauksen sujuvoittamien, tuote- ja menetelmästandardit ja vientilupien karsinta tehostavat ja tuovat säästöjä kummankin osapuolen viejille ja tuojille. Kauppa vilkastuu ja tehostuu.    ...

1291. Miten kiitollisuus vaikuttaa elämälaatuun

     Ihmisen esihistoria suosi ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettumien paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta.      Syntyi siis miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta.      Tästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuuskäsijarru päälle.  Muistelemme vai negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään.      Joku pessimistien luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan. Tällainen asenne  on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta  ...

1283. Turha koulutus turruttaa

     Yleinen käsitys on, että koulutus kannattaa aina. On siitä poikkeuksiakin. Ammatillinen koulutus ei kuulu näihin poikkeuksiin, sillä se kannattaa aina. Ehkä suurin ohilaukaus on antaa yleistä johtamiskoulutusta ilman selvää muutosvaatimusta, nimenomaan ilman vaatimusta muuttua. Tällaista yleistä hyvää tarkoittavaa koulutusta on annettu ja annetaan vieläkin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.      Kuuluisa sote näyttää nilkuttavan tavalla tai toisella maaliin. Sen peruslinjaukset on tehty. Ei ole syytä epäillä, etteikö se pitkällä aikavälillä onnistuisi.      Kun kyseessä on pitkäkestoien hanke, jota joudutaan hiomomaan vuosikausia ennen toimivien käytäntöjen löytymistä, tähän  on elintärkeää apua siitä, että soten eri tasoilla toimivilla johtajilla on mahdollisimman yhtenäinen käsitys, miten osat ja kokonaisuus saadaan toimimaan parhaiten. Toisaalta sote kokonaisuudessaan muodostaa is...

1278. Työehtojen joustavoittamien a la Vartiainen

     Harvoin taloustieteellä on osoittaa yhtä selvää näyttöä teorian pitävyydestä kuin työn tarjonnan lisäämisellä talouskasvun kohoamiseen. Tämä on tiedetty sodan käynnissä jo pitkään, tosin myös sen haitat: kun joukkojen määrää lisätään, voittoja saavutetaan, mutta myös tappiot kasvavat.      Joka tapauksessa näyttää siltä, että Juhana Vartiaisen tuputtama työehtojen joustavoittamista on tavalla tai toisella kokeiltava myös Suomessa. Tämä ei johdu siitä, vaikka siltä näyttää, että kun kaikki keinot on käytetty, tämä jää jäljelle, vaan reaalilähtöistä työmarkkinapoliittisista syitä. Kuhan ensin on annettu STTK:n Antti Palolan antaa päässä liiat ensi-innostuksen höyty päästään, eiköhän tässä asiassa päästä eteen päin.      Työntekijäpuolen blokkiinnuttua yhtä iso järjestöä kohti se johtanee myös nykyistä runsaammin työpaikkaisiin sopimuksiin. Se myös avaisi portteja uuden tyyppisten t...

1255. Sipilän rahasto ja startupit

     Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän esittämä 3-5 miljardin euron teollisuusrahasto, sijoitusrahasto noussee kevään vaalikeskusteluun. Rahastolla tuettaisiin markkinaehtoisesti lähinnä startup-yrityksiä. Sipilän esittäessä rahastonsa, kuinka loogisesti ja bisnesmäisesti tahansa, siinä kulkee mukana poliittinen juoni.      Stubb ja Vapaavuori näkevät Sipilän rahastossa valtion astuvan Finnveran ja Teollisuussijoituksen varpaille. Näin onkin. Asiaintuntijat katsovat myös, että Sipilän rahastomallissa valtio lähtee mukaan, ainakin jossain määrin, keinotteluluonteiseen sijoitustoimintaan ja liian riskialttiisiin hankkeisiin. Epäonnistumiset pistettäisiin veronmaksajien piikkiin.     Suuri kysymys on myös, miten rahastoa hallinnoidaan. Siellä pitää työskennellä huippuanalyytikkoja samaan tapaan, kuin missä tahansa tämän tyyppisessä rahoitus yksikössä. Siellä jos missä, ...

1254. Rauhallisuudessamme olemme hämmästyttävä kansa

     Ulkomaalainen saattaa sanoa, että vanerikin on ilmeikkäämpää kuin suomalainen keskustelu. Varmaan meillä oli parantamisen varaa äänen sävyjen korottamisessa ja oman hännän nostamisessa tulematta vielä mitenkään röyhkeiksi. Markkinointi-ihmisiä on erityisesti moitittu osaamisemme  ja tuotteidemme vähättelystä. Olemme tasasinen maa kautta linja.      Mutta tasaisuudesta seuraa hyviä asioita.      Tässä voi tällä kertaa huoletta jättää sivuun meidän moneen kertaan mainostetut koulutus- ja innovaatiojärjestelmämme, oikeus- ja sopimusvaltiomme ja rehellisyytemme.      Tätä on vaikeaa sanoa, mutta sanottava on. Meillä on tehty vuosikymmenet 110-150 henkirikosta vuodessa. Tämä lukuhaarukka näyttää olevan yhteiskunnallisen vakautemme vakiokerroin. Haarukka on todella kapea per capita.      Sama suhde pätee vankimäärässä.  Ikäviäh...

1253. Eduskunnan oikeusasiamiehen toimisto tiedustelee

     Jääkylmät väreet puraisivat niskaani äänen sanoessa puhelimessa nimensä. Minun oli pakko uskoa siihen kuuluisaan silmän räpäyksen, jossa monta  elämää soljahtaa silmien ohi  kuin kirkkaat salamat. Nyt se oli tapahtunut minulle.      Olin muutama vuosi aiemmin joutunut jättämään valitsematta erään nuoren ja ronskisti pyrkyrilippa heiluttelevan oikeustieteiden kandidaattin suunnitteluyksiön virkaan, lupasi palata asiaan. Nainen oli kuulemma päässyt nyt tähän eduskunnan yksikköön.  Ääni oli yhtä vaativa kuin silloin.       Mitä pidemmälle naisen eteni asiansa lyhyessä esittelyssä, sitä helpottuneemmaksi tulin. Nainen oli eri henkilö, keneksi häntä luulin, eikä toimistossa ollut ollutkaan sen nimistä henkilöä, mitä epäilin. Järkenekin ryhtyi vähitellen pelaamaan tajutessani, että eihän minulla ollut mitään pelättävää, vaikka...

1247. Käräjätuomarit Espan työhuoneessani

      Tunnin päästä huoneeseeni tuli sovitun mukaisesti käräjäoikeuden neljä käräjätuomaria kertomaan, miten he ymmärsivät tilanteen. Keskusteluissa ei tullut mitään uutta, mutta käsitin heidän käyneen ministerin Sauli Niinistön  luona kertomassa tilanteesta.      Tuomarit jättivät ennen lähtöään vakavan vetoomuksen tulla kouluttamaan henkilökuntaa siitä, miten sen kaltaisessa työyhteisössä asioita tulisi hoitaa. Aloin vertailla mielessäni yhdistysrekisterin ja käräjäoikeuden tilaa keskenään. Yhdistysrekisterissä henkilösuhteet olivat kunnossa ja työnjakoa parantamalla asiat saataisiin luistamaan. Käräjäoikeudessa johtamistapa ja muutaman henkilön huonot välit myrkyttivät työilmapiirin ja heikensivät motivaatiota. Ilman osastosihteerin rautakouraa työnteko ei siellä luistaisi lainkaan

1233. Talvivaara, Perä ja valtio

     Marko Eerolan kirja ”Kirottu kaivos” (Talentum) ottaa reippaasti kantaa Talvivaara-tarinaan. Kaivoksen kohtalo riipaisee syvästi kymmeniä tuhansia piensijoittajia.      On hyvä, että Eerolan tapainen sinnikäs ja taitava kirjoittaja on jaksanut perehtyä kokonaisvaltaisesti tähän syvään pohjoisen traumaan ja esittää siitä näkemyksensä. Hän otti itsekin riskin sijoittamalla työpanoksensa kirjoittamiseen. Toivotaan onnistumista! Kaivos meni tunnetusti konkurssiin ennen kirjan julkaisemista.      Eerola ei ehtinyt ottaa kantaa siihen, miksi valtiolla on oma suunnitelma ja konkurssipesällä ja Perällä omansa viedä Talvivaaraa eteenpäin. Tätä sopii kyllä ihmetellä nyt.     Eerola pitää Laakajärven ja Jormasjärven sulfaattipitoisuuksien määriä liioitteluna.  Oulun juomavedessä on saman luokan sulfaattipitoisuus. Vesistöjen saastumisesta pohjoisen ja Savon suuntaan ei ole näyttöjä. Miksi sa...

1232. Maakuntahallitukset häämöttävät

    Päivän Helsingin Sanomissa oli hyvä artikkeli sote-uudistuksesta. Kymmenen vuotta sitten olisi olut vaikeaa kuvitella, että yhteiskunnallisesti suuret ongelmat johtavat lopulta maakuntahallituksiin ehkä myös alueiden verotusoikeuteen. Hallintorakenteiden tehottomuus ja kansalaisten epätasa-arvo palveluissa ovat lopulta pakottaneet poliitikot suuriin korjaustoimenpiteisiin.     Nykyiset 18 maakuntien liittoa jäävät tulevassa kehityksessä kummajaisiski. Ne ovat liian pieniä kyetäkseen hoitamaan alueelliset tehtävät vaaleihin ja omaan verotukseen perustuen. Kaavaillut sote-alueet pystyvät tähän. Ely-keskukset ja  ja aluehallintovirastot on jossain vaiheessa tavalla tai toisella integroitava maakuntahallitusten kehitykseen.      On vain ajan kysymys, kuinka kauan tässä kehityksessä poliitikot pitävät uudistuksissa mukana nykyistä kuntajärjestelmää. Todennäköisesti kunnille jää joku symbolinen tehtäv...

1230. Robotiikka marssii

     Siellä missä on mahdollisuuksia, kasvua ja kannustumia, robotiikka ja automaatio marssivat kuin Darwinin evoluutio. Karppaaminen vain  tukehtui tylsyyteensä.      Ammun televisiossa Jyrki Kasvi väläytti tuttua kolmatta teollista vallankumousta. Yhtenä esimerkkinä siitä voi olla oman kehomme  toimintojen jatkuva tarkkailumahdollisuus digitaalisten sovellutusten avulla. Eräät jopa pakastavat säännöllisesti ulostenäytteensä myöhempiä analysointeja varten. Aineellinen internet huolto tunkee jätesäiliöihimme kertoman, mikä on koostumus ja milloin kannattaa tulla ja mitä reittiä pitkin tyhjentämään.      Todennäköisesti ollaan ylös päin kiintyvästi kaareutuvalla kehityskäyrällä, jossa on pikku juttu opettaa ict-sovellus alan julkaisuista diagnostisoimaan sairaus paremmin kuin etevimmät lääkärit.      Kehitys on hyvin kiusallinen kaikille.    ...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *