Suomi saa 13 jäsentä parlamenttiin. Se vastaa samaa suhdetta, jos puolue saa kaksi jäsentä Suomen eduskuntaan. Siin käytännössä ei mitään. EU-parlamentissa tilanne voi olla hieman toisen lainen, jos tehdään oikeita tehtäviä. Substanssiasiohin jäsenemme voi  vaikutaa, jos uudistukset palvelevat suurten jäsenmaiden etuja tai ovat yhdentekeviä näiden maiden kannalta tai Suomelle epäedullisa. Jälkimmäisestä on hyvänä esimerkkinä rikkidirektiivi. Tällaisiin suomalaisten ei kannatta sekaantua. Sen sijaan EU:ssa on miljardeittain euroja jaetavana eri tarkoituksiin jäsenmailleen.   Suomalaisten ei tulisikaan pyrkiä parlamentissa mihinkään aikaa vieviin substannisotkuihin, vaan keskittyä hankkimaan Suomelle mahdollisimman paljon EU-rahaa, tulkoon se mistä tuutista tahansa. Tällöin mepin vaikuttavuus Suomelle yleisesti ottaen on taatusti parempi kuin istuminen vaikutusmahdollisuukisen ulkopuolellla olevissa valiokunnissa. Työikaa säästyy. Rahan jakoon keskittymistä puol...

Ylen EU-vaalitentit ovat taas kerran paljastaneet poliitikon retoriikan luonten. Kysyttäessä hän ei milloinkaan vastaa suoraan. Hänet on koulutettu näin menettelemään. Hän aloittaa mielipiteilleen edullisesta menneiden tapahtumien tarinan pätkästä, joka jää puoliteihen, mutta hämää kuuluijoita. Hän masentaa tenttaajansa keskeytämällä kysymyksen omalla vastauksellaan omaan kymykeensä, jota ei ole esitetty. Hän on etevä ratsastamaan vastapuolen syyllistämisellä. Hän ei myönnä virheitään, vaan kääntää ne muiden syyksi ja omaksi eduksi. Tällaista retoriikkaa kuulessaan ei ole ihme, jos kansalaiset kääntävät päänsä sivuun ja vieraantuvat politiikasta. Ylellä 16.5 nähtiin Sipilältä ja Jääteenmäeltä kaksi poliittisen retoriikan eri tyylilajia. Sipilä vähä ilmeisellä rauhallisuudella ja päättäväisyydellä ilman sen kummempia retorisia nostoja sai monet vakuuttumaan   kannanotoistaan. Jääteenmääki edusti perinteistä poliittista kommunikointia keskeyttämisellään, intämisellään ...

Jyrki Katainen ja Sirpa Pietikäisen tukemana korosti eilisessä kokoomuksen Eu-vaalitentissä merkittävää näkökulmaa. Katainen sanoi, että yksi tärkeä haaste EU:ssa on kehittää maiden oikeusvaltioperustaa. Hän ei sanonut hyvinvointivaltion perustaa. Tämä Kataisen kanta edustaa oikeiston ikivanhaa eetosta. Uusvasemmisto, koskenee myös koko demarikuntaa, on vaikean probleeman edessä. Kyse ei ole Urpilaista tai Rinteestä. Kyse on siitä, että nyt pitäisi olla käytössä se elintärkeä, mitä ei ole: miten demarit aikovat uudistua vastaamaan yhteiskuntien muutosta ja hyvinvointia. Ei hyvältä näytä. Nyt demarit ovat mukana kehittämässä EU:n ja Yhdysvaltain välistä vapaakauppasopimusta. Sopimus on päältä katsoen hyvä. Se estää kuitenkin ihanteellisen tavalla saada globaalipääoma demokraattiseen hallintaan. (http://thomaswallgren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/167372-kestavaan-hyvinvointiin-sdpn-alamaki-rinne-ja-2000-luvun-suuri-muutos) Vastaan väittäjä sanoo, että se edistää EU:n ja Suomen kilpailu...

Presidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puheessa oli monta tärkeää sanomaa. Siitä kuulsi läpi, ettei Suomen rooli ole suinkaan jököttää paikallaan pohjoisen reunalla. Pitää jatkuvasti arvioida, miten Suomi voi olla apua maailmanyhteisön ristiriitojen ratkaisemisessa ja yhteisöjen  kehittämisessä. Passiivinen asenne ei riitä. Sata vuotta sitten alkaneen maailmansodan seurauksena Suomi syntyi Euroopan osaksi. Suomi kuuluu Eurooppaan. EU-vaalit eivät ole vaalit vaalien joukossa. Niissä ratkaistaan, mitkä voimat hallitsevat ja mihin suunta Eurooppa unionia viedään ja mikä on Suomen tie siinä. Presidentti painotti uusien hallitusten vastuuta EU:n  tulevaisuudesta. Uusien hallitusten toiminta vaikuttaa keskeisesti tulevaisuuteemme eurooppalaisina. Sai vaikutelman, että tässä ollaan nyt murroskohdassa. Hän puheensa rivien välistä kävi ilmi, että hallitusten kannattaa koko ajan muista, mitä varten EU on. Se turvaa vapautta ja vakautta.  Pitää olla rehellinen ja muistaa, milla...