Aluksi on heti todettava, että raportin ajatusmallit ovat tarkoitettu täydentämään muiden muassa W. Beveriden ja P.Kuusen esittämiä hyvinvtointivaltion periaatteita. Tämä on sanottu raportin ensimmäisillä sivuilla. Raportissa on paljon tietoa, johon soisi päättäjien ainakin jollain tavalla perehtyvän. Pelkistäen rapotissa hyvinvointivaltio versio 1.0 on Beveriden ja Kuuseen malli ja hyvinvointiyhteiskunnan veriso 2.0 on malli, jossa on siirrytty *negatiivisesta positiiviseen *reaktiivisesta proaktiiviseen *objetkista subjetktiin *partiaalisesta holistiseen *hyvinvointivaltiosta informaatoajan hyvinvoinnin   yhteiskuntaan Tämä on käypä asetelma, muttei siitä avaudu uusia keinoja Suomen tilanteseen. Oli outoa havaita, että Castells esitti Espanjan veroviraston mallin esitäytetystä verolomakkeesta ainutlaatuisena. Onha meillä ollut pitkään tämä palvelu. Tärkeinä haasteian esitetään *elämäntavan haaste *talouden haastee *tietoyhteiskunnan haa...

Claes Andersson totetsi Teeman Suomi-kulttuuriohjelmassa, että proosa on joskus paljon parempi kuvaamaan todellisuutta kuin faktat. Se tarjoaa rikkaamat ja monipuolisemmat välineet eri vivahteiden esiin nostamiseen kuin tylyt tiedot Tämä tuli mieleeni lukeissani venälaisen modernin klassikon Sergei Dovlatovin romaania Matkalaukku. Erässä kohdassa hän kertoo, kuinka rehellisiä kaksi suomalaista kreppisukkien trokaria ovat. Heidän muovikassissaan oleva 740 sukkiparia  ei kannata laskea. Dovlatov seurueineen nauraa naisille ja sanoo rehellisysden olevan kehtysmaan merkki. Näin ei tietenkään ole, mutta se sai miettimään, onko meillä suomalaisilla oikea kuva maastamme ja meistä itsestämme ulkomaalaisten silmin. Ilmeisesti emme ymmärrä, kunka pieni maa Suomi on ja kuinka vähän muut maaat ja niiden ihmiset tietävät Suomesta ja kuinka vähän ne välittävät, mitä teemme ja miten toimimme. Tyly torjujta YK:n turvallisuusneuvoton jäseneksi on vielä monen mielessa maamme vaikutusva...

On käytetty kaksi merkittävää ja lyhyttä puheenvuoroa vajeen täyttämisestä. Entisten kolmen pääministerin eduskunnan valionkunnan kuulemistilaisuuden jälkeen Esko Aho sanoi lyhyesti, että Suomen on uudistettava teollisuutensa rakenne ja hyödynnettävä laajamittaisesti ict:tä. Himasen   sanomassa oli myös itc: n   hyväksikäyttö ja sen   lisäksi asenneilmaston muuttaminen myötämieliseksi ja innostavaksi. Näitä ei voida kiistää, mutta ne ovat sekä hitaita että vaikeita keinoja. Nopein keino on enemmän tai vähemmän sattuman varassa: suhdanteiden muuttuminen Suomelle myönteiseksi. Jos näin kävisi nopeasti,   siitä tulisi eräänlainen   koko kansakunnnan leikinjohtaja, joka ajan mittaan kyllästyisi höpöttämiseen. Ict:n soveltamisessa julkishallintoon kokoomus on sotkenut sen pasmat päästämällä yksityisfirmat temmeltämään markkinoilla vailla mitään valtion   kokonaisjohtamista. Sille vahingolle ei voi enää mitään muuta kuin rautainen keskittäminen,...