Kurilinjan jatkuvat puheet ja Aleksilla oleva velkakellon viisarit väittävät Suomen velkaantuvan miljardi tolkulla vuodessa. Se ei pidä paikkaansa.   Suomen lakisääteisten eläkerahastojen varat 30.6.2015 olivat 183 miljardia euroa ja tuottavat korkoa noin 10 miljardia euroa vuodessa. (http://demokraatti.fi/elakeasiantuntijan-raju-vaite-sipilan-tv-puheessa-miljardien-virhe) ( http://raimoilaskivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185141-eiko-hallitus-ymmarra-itse-alentavansa-verotuloja ( http://raimoilaskivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169104-suurin-veroepakohta-korjattava )      Tämä ei ole asian ydin, vaan se, että eläkkeelle lähdön jälkeen tulotaso putoaa heti 50 prosenttia pysyen samana leikatun indeksin takia loppuelämän muiden palkansaajien tulotason noustessa palkan korotusten verran. Epäsuhtaa lisää eläkeläisten korkeampi verotus verrattuna palkansaajiin. Tämä seurauksena mm lähiöiden asuntojen putkiremonttien seurauksena monet eläkeläiset...

Päivän Helsingin Sanominen mukaan 11 miljardin venäläinen liikemies Viktor Vekselberg ottaisi mallia Suomesta teknologian kehittämisessä ja sen rahoituksessa. Kiistämättä Suomessa on monia toimijoita tällä aluella. On mm. Tekes, Finvera, Suomen Akatemia, Sitra, Elyt, PTK-säätiöä, Ahon vetämä Venäjän kauppaan keskittyvä järjestö. Alla pyörii noin  2-3 mijardia euroa. On saatu myös siellä täällä tuloksia aikaan. Mutta suuri kysymys kuuluu, mitä jää jäljelle, kun otetaan pois tämän alan eri tahojen johtajien ja virkamiesten ylisanat sekä vieraiden kohteliaisuudet. Jotain hyvää jää, jonkin verran epäonnistumisia paljastuu, mutta suurimmasta osasta tuloksista ei tiedetä mitään. Kansainväliset arvioijat ovat moneen kertaan antaneet alasta lausuntonsa, penäten tuloksia. Yhtä monta kertaa alan johtajat selittävät pois negatiiviset arviot: pitää ottaa riskejä, tulokset näkyvät viiveellä ja monen vaikutusketjun kautta. Niinpä niin. Viisasten kiveä ei hevin löydy. Mutta tosia asia on,...

Varmaakin monelta kadulla kiirehtivältä onneksi unohtuu, millainen merkitys ulkonäöllä ja habituksella saattaa olla joiden silmissä. Filosofian tohtori Marjo Kamilan mukaan kuitenkin (Vantaan Sanomat 8.12.2013)   sillä on todella merkitystä. Netti   ja sose tuovat jatkuvasti uusia malleja, merkkejä ja merkityksiä, jotka näkyvät nuorten pukeutumisessa. Asuja ja pieniä yksityiskohtia saatetaan arvostella ja niiden mukaan arvottaa henkilö johonkin ryhmään, luokkaan, heimoon. Kadulla ryhtisi, kävelytapasi, vaatetuksesi, olkalaukkusi, kännykän merkkisi, kenkäsi heijastavat sinusta mielikuvia muille. Ne saatavat olla vääriä, oikeita ja tai ei mitään. Ne näkyvät kuitenkin. Joku nappaa niistä aina hetkeksi kiinni. Ne ovat kadulla kuin ohi meneviä stigmoja. Kamila korostaa, että visuaalisen maailman merkitys kasvaa jatkuvasti. Kaikkea katsellaan ja arvioidaan, haluat tai et, vartaloa, painoa, pituutta, kampausta, jopa hampaita. Kamilan näkemykset saavat pelokkaaks...