HS:n kriitikko Arttu Seppäsen arvostelu Kiira Korven runoteoksesta on, kuin huippu yleisurheiluvalmentajan tokaisuriman  alittajalle: "Ei sinusta kylän mestaria parempaa tule, vaikka mitä tekisit". Toki Korven teos on kantikas eivätkä sen peräkkäiset sanat herätä pablonerudamaista elämys- ja tunnetilaa, mutta se voi silti olla raikas ensi yritys runoilijan uralla. Väistämättä tulee mieleen T. Havun arvostelu, jossa hän lyttäsi 1950-luvulla maan rakoon V. Linnan Tuntemattoman sotilaan, jota on nyt Suomessa myyty 750000 kappaletta. Silloin hymistelijöitä Havun arvostelulle riitti. Seppäsellä olisi ollut m ahdollisuus  kirjoittaa arvostelu vähän ymmärtäväisempään muotoon täysin kokematonta runoilijan alkua kohtaan. Vai oliko niin, että   HS:n  tämän päiväisellä  artikkelillaan Seppäsen oli tarkoitus  jälleen korostaa  asiantuntemustaan ja  asemaansa kriitikkona.

Norjalaisessa tv-dokumentissa käsiteltiin alastomasti kirjailijan markkinointia ja pääsemistä julkisuuteen. Kirjailija, kriitikko, Arne Berggreen totesi, että vasta nyt kustannusala on ominut 1980-luvun musiikin markkinointimenetelmiä. Esillä olo tv:ssä ja stailatut kuvat lehtien palstoilla myyvät. Pitää päästä kaiken maailman kirjapäiville ja   lukemaan lukijoilleen kirjojaan. Skarppina pitää olla joka hetki. Täytyy selittää kirjan juonissa sellaista, josta itse ei tiedä mitään. Kirjakriitikot pohtivat kirjan yhteiskunnallista merkitystä, vaikka kirjailija on vain astunut omaan mielikuvitus maalimaansa ja kirjoittanut ajatusvirran mukana. Kun hän astuu ulos kammiostaan, hän on mattimeikäläinen. Arne Berggren nauraa. Monet kirjailijat panostavat mediassa esiintymisissään esikoisensa jälkeisiin ensimmäisiin vuosiin. Vaarana tällöin on mediakysynnän lopahtaminen. Useimmat esikoiskirja heitetään kauppoihin ja ovat siellä odottamassaseuraavasa esikoipolvea. Tiger Gart...