Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

Israel käy epäsymmetristä sotaa. Avioliitossa voidaan etenkin eron häämöttäessä käydä myös epäsymmetristä henkistä ja taloudellista sotaa toista aviopuolisoa kohtaan. Lapsi eron sattuessa on altis epäsymmetrisen sodan väline. Toinen osapuoli voi syyttä väittää toisen kaltoin kohtelevan lasta jopa lyömällä tätä kuitenkin visusti varoen jättämästä pahoinpitelyn jälkiä. Toinen voi väittää toisen osapuolen olevan niin hermostunut, että kiroilee ankarasti lapselle olan takaa ja käske tämän painu halvettiin, kun isä tekee tärkeää maalausta näyttelyyn. Todistaja aina saadaan, vaikka silloin, kun siivoja pannaan sanomaan isän lyöneen lasta remmillä. Naapurin isäntä houkutellaan todistamaan, että isä ei milloinkaan ottanut poikaasa mukaan kalastamaan, vaan vetäisi auton oven kiinni kohti kalapaikka. Tässä tapauksessa epäsymmetrisen sodankäynnin keinot ovat mitä monnimaisimmat. Toinen avioliiton epäsymmetrisen sodankäynnin kohde on puolisoiden epäsuhtaiset tulot. Näyttää siltä, että vähätulois

Gazan ympärillä rikkaat öljymaat ympärillä vain pröystäilevät rahoillaan mitä kummallisimmilla sopimuksilla eri lajein maailmanmestaruuskilpailujen järjestämisessä. Maailmanlaajuinen Olympiakomitea on täysin korruptoitunut. Se ja maailmanlaajuisten urheilujärjestöjen korruptoitunut johtajisto lisäväät ympärillä leijuvaa irvokkuutta myöntämällä kilpiluja sinne tänne  itsevaltiasmaille  tasa-arvosta ja demokratiasta viis veisaamatta. Tämä kaikki muistuttaa kiveen hakattuja monumentteja, joka ovat tarkoitettu kivikasvoisiksi iät ja ajat samalla katsantokannalla ja jähmeydellä tuijottaviksi olijoiksi riippumatta siitä mitä ympärillä tapahtuu. Gazan tilanne väistämättä laajenee asteettain kiihtyen koko Välimeren pohjukkaa koskevaksi ja sieltä koko Eurooppaan mullistavaksi konfliktien sarjaksi. On melko mahdoton ajatus, ettei lähes kymmenmiljoonaiselle palestiinalaiselle ole ositettavissa omaa maa-aluetta elämiseen ja vakituisiin ihmiskelpoisiin asuntoihin. Kun palestiinalaiset näyttävät jää

Ylen Ykkösaamun ohjelman alussa kahvikuppi hölisee tyhjyyttään vetäjän Vaaherkumpun kädessä, kuin toivoen haastateltavan vakuutus Murron tuovan riittävästi ytyä istuntoon ja hyviä uutisia Gazan tilanteesta. Siellä taistelut alkavat äitymään siihen mittaan, että jopa kaikki pieleen ennustavat markkinat ovat veikanneet Ahvenanmaan Selkämeren eteläpuoleisen karikon suurimman kiven takaa löytyvän mittava öljylähde. Tässä vaiheessa Vaaherkumpu poistui tauolle, mutta jätti kuvaajan keskustelemaan vieraan kanssa. Kuvaaja jatkoi istuntoa Ahvenanmaan öljykysymyksellä, vaikka Vaaherkumpu oli ollut jo erätauolta pitkään, mutta intensiivisesti. Saarella käydessään ahvenanmaalainen toimittaja oli vakuuttunut siitä, että kyseessä oli ollut vain öljyläiskä appiukon veneestä. Ahvenmaalainen tosikko ja nyt ex-kalastaja ja huomenna vakaa Elyltä poraustukia jatkuvasti hakeva haaveyrittäjä alkoi mesoa niin, että kuvaajan vene oli kaatua. Selvittyään säikähdyksestä hän alkoi karjua kuvaajalle, että pysykää

Nyt oli pitkästä aikaa Jälkiviisaiden pakka sekaisin kuin käkikello eikä siihen pienimpänä syynä ollut Karvalan kiihtyminen alusta lähtien. Kaapelilaiva NewNew Polar Bearin ankkuri näytti olevan tarttunut nyt Saarikiven jalkaan, sillä niin fuksilta mies näytti TV ruudussa. Toisaalta tuntui, että koukkuun oli tarttunut myös presidenttiehdokas Aaltola, koska hän sai raadilta sellaista höykytystä, jonka voi saada vain pohjanmaalaisen koulun pihalla, kun naisopettajalta aikoinaan vedettiin pihalla housut nilkkoihin, josta poikajoukko sai viikon perunateatteria huomisen makkarakeiton aikaan saamiseksi. Erola näytti erityisesti nauttivan siitä, että yliopistomies Janne takelteli, kun venäjää syytettiin kaapelirytäkästä. Hän suurvalojen kannattajana fuksimiehenä oli varma, että Biden passittaa republikaanien kiväärimiehet Gazan alueelle Israelin avuksi. Gaza sai Karvalan pommaamaan ylös tuoliltaan ja hakemaan vettä kuivaan kurkkuunsa, koska tarvitsi sitä kirkkaan äänen saamiseen palestiinalai

Nimityspullia leivotaan jatkuvasti ja niitä tipahtelee mehevinä uunista luonnontieteellisellä varmuudella. Poliittiset virkanimitykset koeteen Kokoomuksessa kerta kaikkiaan niin tärkeiksi, että nimityspätsin on palettava yötä päivää, ettei vain mikään avautuva tai avoin paikka livahda puoluepomojen ohi. Näille poliittisia sotureita nimittäville voidaan esittää kaksi kysymystä. Luulevatko he nimitettävän poliittisen soturin palvelevan puoleen etua tulevassa virantoimituksessaan? Jos vastaus on ei, miksi poliittisia lehmänkauppoja tehdään. Toiseksi, jos he eivät odota soturilta palveluja, miksei valita pätevintä.

Nyt oli pitkästä aikaa Jälkiviisaiden pakka sekaisin kuin käkikello eikä siihen pienimpänä syynä ollut Karvalan kiihtyminen alusta lähtien. Kaapelilaiva NewNew Polar Bearin ankkuri näytti olevan tarttunut nyt Saarikiven nilkkaan, si llä niin fuksilta mies näytti TV ruudussa. Toisaalta tuntui, että koukkuun oli tarttunut myös presidenttiehdokas Aaltola, koska hän sai raadilta sellaista höykytystä, jonka voi saada vain pohjanmaalaisen koulun pihalla, kun naisopettajalta aikoinaan vedettiin pihalla housut nilkkoihin, josta poikajoukko sai viikon perunateatteria huomisen makkarakeiton aikaan saamiseksi. Erola näytti erityisesti nauttivan siitä, että yliopistomies Janne takelteli, kun Venäjää syytettiin kaapelirytäkästä. Hän suurvalojen kannattajana fuksimiehenä oli varma, että Biden passittaa republikaanien kiväärimiehet Gazan alueelle Israelin avuksi. Gaza sai Karvalan pommaamaan ylös tuoliltaan ja hakemaan vettä kuivaan kurkkuunsa, koska tarvitsi sitä kirkkaan äänen saamiseen palestiinal

Parin miljoonan budjetin urheilumuseo on keksityttänyt konsulteilla nimekseen Tahto. Julkisten yksiköiden brändäys on taitolaji. Tie-ja vesirakennuslaitos kompastui siihen aikoinaan yrittäessään brändätä laitosta jotenkin tähän suuntaa: "Tielaitos kunnon tiet laittaa". Se jo luonnoksena herätti hilpeyttä niin paljon, että koko brändäyksestä luovuttiin. Joku kriitikko voi epäillä Tahto nimessä olevan kirjoitusvirhe ja tarkoituksena on ollut nimetä museo Tahkoksi Lauri Pihkalan mukaan. Se olisi käynyt järkeen. Nyt järkeä pitää venyttää pitkästi taakse päin, jotta nimi alkaisi luontevasti sulaa museon nimeksi. Jos tässä yhteydessä halutaan korostaa huippu-urheilun pitkäjänteisyyttä, olisi parempi nimi ollut esimerkiksi Motivaatio tai lyhyesti Moti. Museolle suureki plussaksi voidaan kuitenkin sanoa, että se on pyrkinyt kiitettäväsi lisäämään eloisuuttaan museoille niin tyypillisen staattisuuden ja ummehtuneisuuden sijaan.  

Viime vuosisadalla Eurooppa oli nyt suurelta yleisöltä jo unohtuneita diktaattoreita pullollaan. Stalin kuoli 1952 unohdettuna sairautensa kanssa yksin lattialle valuneeseen virtsalätäkköönsä. Ei kovin sankarilista. Kukan eri uskaltanut tulla päivä kausiin katomaan, missä johtaja viipyi, sillä ensi katsojaa saattoi uhata hirttotuomio. Mussolini hirtettiin Rooman torille, vaikka Hitler oli jo miehen kerran pelastanut iskujoukolla vuorilinnakkeesta.   Romanian Nicolae Ceausescu luuli 1989 vilkuttavansa parvekkeelta hurraavalle yleisölle, kunnes tajusi edessään vellovan väkijoukon vaativan hänen eroaan. Suora tv-lähetys kuvasi, kuinka hän joutui ammutuksi kadulle ennen pakoaan helikopterilla tuntemattomaan paikkaan.  Hitlerin kohtalona hulluuden lisäksi oli omakätinen pistoolin laukaus kalloon. Toisen maailman sodan aloittanutta Japanin Hiroshitta ei jumalana teloitettu, vaan hän sai pitää arvonsa ja päänsä. Ehkä kaikkein neuvokkain oman etunsa ja henkensä puolustaja oli Espanjan diktaatt

Jos ei ole aiemmin tiennyt, millainen on erilaisten poliittisten puumerkkien viitoittama ja kypsyttämä syntynyt hallinto-organisaatio, kannattaa perehtyä hallituksen uuteen sotehäkkyrään. Tämä turhien puuhien baletin mukaan maamme viisimiljoonainen väestö tarvitsee 21 alueellista sotekeskusta. Ensimmäisenä tulee mieleen, kuinka niin syvälle pääministerin toistoautomaatioon on mennyt perille sen toistaminen, että maamme velkaantuu ... lapsemme joutuvat maksamaan jne...   Toisena tulee mieleen kysymys, kuinka omavaraisia hoidollisesti keskukset voivat olla, koska vaativan hoidon osaaminen ei välttämättä riitä jokaiseen alueyksikköön. Todennäköisesti käytännön kokemukset osittavat pian, että vierekkäiset alueet alkavat keskittää vaativaa hoito sille yksikölle, jolla on sopivimmat resurssit huolehtia näitä tapauksia. Toivottavasti tällaista luonnollista evoluutio tapahtuu. Mutta toinen versio evoluutiosta, itsesuojelun evoluutio saattaa vetää toiseen suuntaan eli haalia resurssit lähelle o

HS:n jutun mukaan Sonja Saarikoski tekee selvityksen tai tutkimuksen Hämeenlinnan naisvankilan vangista. Ainakin hän syvä haastattelee yhtä tai useampaa vankia Toivottavasti hän sitä ennen perehtyy aiheesta tehtyihin aiempiin selvityksiin ja tutkimuksiin. Toimiessani oikeusministeriön tutkimusyksikön päällikkönä 1980-luvulla ryhmäni laati selvityksen Hämeenlinnan vankilan miesvangeista käyttämällä hyväkseen heidän nimilehtitietojaan. Näissä on vangin perustiedot mukaan lukien mahdolliset aiemmat rikkomukset ja rikokset sekä tuomiot ja vankilareissut. Silloin naisista löytyi muutama henkirikostapas, mutta suhteellisesti harvemmalla kun miehillä. Tavallisimpia olivat näpistykset, varkaudet ja petokset. Naisvanki määrä oli silloin noin 110 ja lähes kaikki Suomen kansalaisia. Pirkko Lahti on myös selittänyt aihetta.  

Ylen Aamu TV:n n esittelemää läheisyyskoreografia konseptia oli varmaan tarvittu Suomi elokuvien aikana 1940- ja 1950-luvuilla. Ehkä sen puuttumisen takia silloisten elokuvien seksuaalikohtaukissa nainen ja mies joko nojasivat järven rannan koivuun tai makoilivat kesäisen auringon valossa heinäladon oviaukossa.   1960-luvun elokuva Käpy selän alla mullisti elokuvan seksuaalista rohkeutta vapauttamalla nuoren parin kieriskelemään kuuman kesän heinäpellossa vain lakoavan heinikon osittaessa parin temmellystä. Ohjelmassa esiintynyt naisnäyttelijä oli vieressä istuvan konseptin keksijän kanssa samaa mieltä,  että läheisyyskoreografia on myös hyvä työkalu kotioloissa. Naisten eleistä oli pääteltävissä esimerkiksi että, kun  mies haluaa heti töistä tultuaan kiksauttaa, vaimo voi vetää tiskikaapista läheisyyskoreografian ohjekirjan tulevan päätöksentekonsa tueksi. Jos ohjekirjan selaaminen kestää liian kauan, mies voi mennä siliä välin oluille läheiseen baariin.

Jom Kippur-sodassa 1973 Syyria ja Egypti hyökkäsivät Israeliin. Näistä ajoista lähtien sillä alueella on ollut aina menossa välillä laimea ja välillä kiihtynyt yhteenottotilanne tai aseiden kalisteluvaihe. Tuntuu kuin alue olisi luotu Välimeren pohjukkaan paratiisiksi verhoilluksi ase- ja sotajoukkovarastoksi. Edes siitä ei olla yhtä mieltä, mistä pohjimmiltaan alueen sotaisuudesta on kyse. Piitäsikö esittää Ahtisaaren kysymys riitapukareille heti neuvottelujen aluksi. ”Olemmeko yhtä miltä, että tuossa on auto”? Oslon sopimuksen kahden valtion malli lähti pilautumaan heti, kun israelilaiset alkoivat asuttaa Länsirantaa siirtokunnilla. On selvä, ettei tämän jälkeen voida enää puhua mistään palestiinalaisvaltiosta Länsirannalla. 

Tuntuu, ettei Helsingin kaupungin ict:stä vastaavan virkaan nimitetty ollut mikään löytö. Sama voi koskea laajemminkin kaupungin johtoporukkaa. Kun 32 miljoona euroa on kadonnut jälkeään jättämättä, voidaan puhua jo hallinnollisesta taikuudesta. Asian tekee pahemmaksi se, että vaikka seitsemän rohkeaa miestä palkattaisiin penkomaan tapausta, niin asia hukkuisi kaupungin byrokratiaan. Jossain määrin on ymmärrettävää, että kaupungin 5 miljardin budjetin muutaman tonnin avustussumma seuratoiminnalle jää pennin päälle erittelemättä, mutta kymmenien miljoonien euro erien tuhlaus tyhjään osittaa johdon piittaamattomuutta tai epäpätevyyttä. Olisiko poliittisilla nimityksillä mitään tekemistä asia kanssa?

Tuntuu, ettei Helsingin kaupungin ict:stä vastaavan henkilön virkaan nimitys ollut mikään löytö. Sama voi koskea laajemminkin kaupungin johtoporukkaa. Kun 32 miljoona euroa on kadonnut jälkeään jättämättä, voidaan puhua jo hallinnollisesta taikuudesta. Asian tekee pahemmaksi se, että vaikka seitsemän rohkeaa miestä palkattaisiin penkomaan tapausta, niin asia hukkuisi kaupungin byrokratiaan. Jossain määrin on ymmärrettävää, että kaupungin neljän miljardin budjetin muutaman tonnin avustussumma seuratoiminnalle jää pennin päälle erittelemättä, mutta kymmenien miljoonien euro erien tuhlaus tyhjään osoittaa johdon piittaamattomuutta tai epäpätevyyttä. Olisiko poliittisilla nimityksillä mitään tekemistä asia kanssa?

Eduskunnan eilisisellä kyselytunnilla Orpo istui haudankaivajan ilmeillä hänen vuoronsa tultua vastata opiskelijoiden kasvavan laina taakkaan. Päätalon saattoi kirjoissaan kuvailla vedenkevennys matkaansa saunaan taakse pari sivua. Orpo pani paremmaksi aloittaen vastauksensa lainakysymyksen horisontin takaa innovaatiopolitiikasta, uusien kaivosten avaamisen tuovista arvomalmeista, kalastuksen elpymisestä metsälammilla ja päätyen jokaisen kunnostaan huolehtimisen tärkeyteen kahdeksan tuntisen työnpäivän jaksamisen turvaamiseksi. Vasemmistoliiton edustaja toistaessa kysymyksen ja pyytäen nimenomaan Orpoa vastaamaan siihen, mies jökötti paikallaan kuin jänis puskassa pakottaen tiheäsanaisen Mykkäsen vasamaan kysymykseen. Hän aloittikin tutulla virrellä ”Me panemme maan asiat kuntoon, ettei jälkipolvet joudu maksamaan meidän kymmenien miljardien velkaa. Tämä vaatii, että kaikesta leikataan. Talouden kuntaan saattamien hyödyntää myös opiskelijoita”. Tähän salista kuului ”milloin” ? Oppositi

Ylen aamu TV:ssä iskivät yhteen osinkotalouden edustaja Marttinen, säätiötalouden lobbari Andersson ja työlinjan Tuppurainen. Kolmikon oikea laita kiihtyy osinko innoissaan Marttisen aloittaessa kuuluisimman suomalaisen viisun valtion velan tappavasta vaikutuksesta rikkaiden veroihin ja tulevan nuorisonsa onneen. -Tulevat nuoret tällä velkalinjalla joutuvat tyytymään käytettyihin Max Chevroleteihin Seinäjoen kaupungin ympäriajoissa ja kaiken lisäksi pakoputket rikkoutuvat liian matalista rotvalleista, vaikka olen tehnyt asiasta aloitteen kaupungin hallitukselle. Andersson ei ollut kuulevinaan Marttisen marinaa katukivetyksestä, vaan veti povestaan paperin, josta saarnasi, miksi Pietarsaaren seutu ei saa kolmatta sairaalaa alueelleen, vaan joutuu tyytymään Ala-Vetelin metsäkylän alkoholisi kodin sivurakennukseen. Marttinen otti hyvin pahansuovan ilmeen kasvoilleen, mitä korosti hänen sormiensa rummutus pöydällä seisovaan Kekkosen kuvaan. Marttiselle eduksi on laskettava, että hän tyytyi

Elisessä Elämäni Biisi ohjemassa hämmästytti erään osallistujan käyttäytyminen ja käytös. Hän esitti vakavalla, mutta lootusasentoa muistuttavalla jatkuvasti muuttuvalla istuma asennollaan, että kaikkein tärkeintä hänen elämässään on hän itse, yrittäen korjata heti, että hänen ja hänen työnsä. Jos ihmiselle tärkeintä on hän itse ja työnsä, herää kysymys, miten tällainen henkilö suhtautuu luonnon saastumiseen, ruokaveden voimakkaaseen niukkenemiseen ja eri puolella maailmaa syttyviin konflikteihin, joista juuri yksi leimahti liekkeihin Lähi-Idässä. Omnipotenssista käytöstä voi selittää taitelijan sisäinen pakko ruoskia itsensä luovuustilaan jopa tv-lähetyksissä. Muitakin selityksiä löytyy. Tällaisessa yksilökeskeisessä manifestisessa eetoksessa saattaa tulla ongelmaksi se, että usein tällaisen julistuksen elinvoimaisuutta mitataan sillä, kestääkö julistuksen idea silloinkin, kun jokaiselle tulee sallia julistuksen määrittelemä käytös, käyttäytyminen ja asenne elämään ja itseensä. Voi

ToimittajaAnnikka Damström on pitkään hallinnut A-studion suosikkijuontaja listani ykköstilaa. Olikin virkistävää nähdä Ylen A-studion vetäjänä Rosa Kettumäki. Hän poikkesi edukseen pätevästä ja tietävästä toimittaja Sakari Sirkasta. Rosa Kettumäki teki vaikutuksen harkitun harvasanaisella ja selvällä artikuloinnillaan ja sen sisään luonnollisella rytmillä sisältyvällä asiavetoisuudella. Se teki heti vaikutuksen. Sakari Sirkan eilen vetämä A-talk oli tuttua Sirkkaa. Siinä jonkin verran häiritsee hänen ”sivusta” tulevat hiljaiset jatkuvat kommenttinsa kesken äänessä olevan jäsen puhetta. Ne eivät kuulu kotikatsomoon, mutta ovat jossain määrin häiritseviä, kun ne kuuluvat, muttei niistä saa selvääkään.

Ylen Kulttuuricocktail oli yhtä paljon kiinnostunut Spede Pasanen elokuvasta kuin keskustelusta tuntemattoman henkilön kanssa internetissä. Selvästi oli nähtävissä, että kulttuuri-ihmiset eivät ole vielä ehtineet vuosikausien opiskeluistaan ja hioutumisestaan huolimatta kohota Speden korostetun fennofilan tasolle. Jotta kulttuuri-ihmiset pääsisivät tähän olotilaan, nimenomaan olotilaan, heidän on tehtävä tavanomaiset perisuomalaisuuteen liittyvät rituaalit kuten kossupullon lumihankeen kätkeminen, saunan takana tappeleminen, naapurin miehen järveen heittäminen ja tämän jälkeinen vaimon kopelointi, perheensä lumikankeen ajaminen ja lopuksi vallesmannin kanssa tappeleminen poliisiautossa. Vasta nämä urotyöt tehtyään hän saa koepaikan metsän siimeksen pontikkatingissä.  

Ylen eilisessä TV uutisissa pajatettiin karusti, miten pankit luovat tyhjästä rahaa. Kun EKP päättää nostaa viitekoron neljään prosenttiin, niin esimerkiksi  puolen miljoonan euron asuntolaina velallinen joutuu maksamaan vuodessa 2500 euroa ylimääristä korkoa vuodessa. Tämä summa ei muodostu kenenkään työn tuloksena, vaan se on pelkän tätä velkaa koskevan fiskaalisen sopimuksen tulosta. Tätä voidaan havainnollistaa, kun pelkistetään rahamaailman tilanne siihen, että seteleitä on vain juuri sen verran, että talous pyörii ja muita maksuvälieitä ei ole. Silloin neljän prosentin koron nousu vaatii setelikoneen pyrittämistä 2500 euron ylimääriset kierrokset. Toinen tapa hahmottaa rahan syntyminen tyhjästä tapahtuu, kun säästäjä nosta setelinä pankista korkotuottoansa.  Niinpä ei ole tuulesta temmattu ajatus, että pankit luovat rahaa tarpeisiinsa olemattomasta. OP-pankki ryhmä tuotti viime vuonna noin miljardin euron voiton.

Ylen aamu TV:ssä oli tulinen tunnelma kansanedustajien Kiurun, Laihon ja Räsäsen iskiessä yhteen Orpon oikeistohallituksen budjetista. Laiho näytti pelokkaalta, Räsänen säikähtyneeltä. Räsänen aloitti kevyellä kenttä verryttelyllä todeten posket hehkuen, ettei maamme selviä, ellei velkaa saada taittumaan. Näyttää sitä, että tämä fraasin (joka on totta), vetovoima, on hiipunut politiikkojen suussa. Tästä pelänneenä Laiho piti yleissaarnaan, kuinka Suomi pitää huolta heikoistaan ja auttaa niitä, jotka eivät selviä arkielämästä. Kiuru vastasi tähän, että kyllä kokoomus työnlinjalle köyhät, työttömät ja vajaa työkykyiset ajaa työttömyysraha kireämmälle ruuvaamalla. Kiuru halusi tähän ehdottomasti  sanoa, että kokoomus antaa rikkaille verohelpotuksia ja ajaa vähävariset sosiaalihuollon luukulle ja samalla leikkaa opiskelijoita. -Onko hallituksen tarkoituksena estää vähävaraisia opiskelemasta ja näin kasvattaa hyvätuloisten vanhempien kustantamana korkeakoulututkinnonon suorittaneiden määrää

Hallitusohjelmat vannovat keksinnöllisyyden puolesta. Yksittäisen keksijän kannalta patentin saaminen idealleen ei ole yksinkertainen juttu. PRH:n tai ELY-keskuksen patenttiasiamies antavat kyllä hyviä neuvoja, mutta piirustusten laatiminen ja muiden patenttia edellyttämien dokumenttien laatiminen vaatii asiantuntemusta, jota keksijällä harvoin on. Jo sen selvittäminen, onko asiasta jo voimassa olevaa patenttia, on melkoinen ponnistus, sillä vaikka aiheesta on jo patentti, aiottu patentti voi silti täydentää olemassa olevaa tai tuoda siihen lisä elementtejä, jolloin patentti voidaan myöntää. Vaadittavien piirustusten saaminen keksijän omin voimin on lähes mahdotonta ellei ole itse alan asiantuntija. Usein keksijä voi olettaa, että mallikappaleen esittäminen ja mukaan liittäminen edistää asian käsittelyä, mutta se voi myös hankaloittaa sitä, koska sen pitää olla mukana kaikissa käsittelyprosessissa ja se voi vahingoittua tai peräti kadota jossain vaiheessa. Yksittäisen keksijän, jos hän

Monessa koulussa opettajien mielestä oppilaat tekevät mitä haluavat, heitä ei voida rangaista ja vanhemmat eivät välitä. Tämän rinnalla yhteiskunnassa on jo pitkään ollut vallalla pitkälle viety ryhmäjohtamisen malli, jossa laajasti kuulleen sovitaan tuleva tavoitteet ja tulevat toimenpiteet. Monessa joukkue lajeissa kuten jääkiekossa taisteluhengen luonti ja ylläpito on nykyään keskeinen osa ottelu taktiikkaa. On syytä asettaa kriittiseen tarkasteluun se, onko nykyinen mm jääkiekossa sovellettu neuvotteleva henkilöjohtamisen malli paras mahdollinen tuloksen kannalta tai jopa ajautumassa pahoihin ongelmiin. Tästä osoituksena ottelujen lopputuloksen ennalta arvaamattomuus. Ulkopuolisesta näyttä siltä, että lopputulos riippuu siitä, millä tuulella pelaajat sillä hetkellä ovat. Tällainen ei olisi tullut kysymyksenäkään 1990-luvn TPS:ssä, jossa Jurzinov höykytti autoritäärisesti jopa juhannuksena pelaajia. Eräs pelaaja kuvaa tätä shokiksi. Suppeampaa ja kohdentuneempaa yhdessä johtamis