Hallitusohjelma moninaisuutensa ja kattavuutensa takia se ei voi olla mikään tyylipudas massaornamentti ja siloinen suunnitelma-asiakirja. Siksi se pakostakin sisältää erilaisia yhteiskunnan kehittämis- ja uudistamisinstrumentteja yksittäisten lakien uudistamisesta, jopa pykälän kirjoittamisesta, koulutusjärjestelmän uudistamiseen ja työllisyyden nostamiseen.  Yhtenä keinona hallitusohjelman ja kehysohjauksen vaikuttavuuden parantamisessa olisi jonkin asteinen siirtyminen nykyisestä hallinnonalakohtaisista ohjelmakohtaisiin budjetteihin ja päätöksentekoon. Ohjelmia olisivat monia yhteiskunnan eri lohkoja leikkaavat suuret kehityshankkeet kuten lapsiperheiden köyhyys, maahanmuutto, työllisyyden kohottaminen. Nykyisten kehysten historiallisesti perustuessa pelkästään hallinnonalakohtaisuuteen ministeriöt kokevat budjettinsa koon saavutetuksi eduksi, mistä hevin ei tingitä.   Seuraavassa hallitusohjelmassa voitaisiinkin tehdä päätös, että tällaiset suurohjelmat toteutettaisiin ir...

Yleen ei oltu tyytyväisä vuosikymmeniä sitten, vaan se leimattiin kommunistiseksi tai ainakin syvästi vasemmistolaiseksi punatorveksi. Pääjohtajakin oli aatemaailmaltaan stalinisti ja toimittajat kommunisteja. Sitä vastaan kapinointiin. Nuoriso oli myös hurjana sitä vastaan, koska kevyttä musiikkia tuli puolituntinen viikossa toivottujen levyjen jälkimmäisenä jaksona. Sen ajan teinien musiikkinälkää tyydyttikin Ruotsin Bilradio-ohjelma. Sen jälkeisistä ajoista Yle on aivan eri kaliiberin toimija, kuin Hella Wuolijoen ajoista. Jos otetaan mittatikuksi, miten keskimääräinen saman luokan organisaatio on kehittynyt samoissa vuosikymmenissä, vaaka on reilusti Ylen puolella. Sen kolme eri kanavaa ovat onnistuneet profiloitumaan hämmästyttävän hyvin vastaamaan kilpailijoiden piirittämänä yleistä yhteiskunnallista funktiota. Tämä tarkoittaa, että maan eri alueita kattavan ja huomioivan puolueettoman uutisvirran lisäksi Yle lähettää ällistyttävän monipuolista dokumentti ja kulttuuri ohjelmist...

Varsinkin Ylessä asiat voivat näyttää erilailta, mitä todellisuus on. Mutta todellista on, että Mikko Kekäläinen on Ylen työn sankari Puoli Seitsemän ohjelmallaan. Joka ikinen ilta hän pitää eloisuudellaan katsojat hyvällä tuulella ja vieraansa koukussaan. Niin kauan kuin muistia riittää, hän kutsuu vieraakseen  lyhyttä, pitkää, paksua ja laihaa  ukkoa ja akkaa. Jos vieraalta on sanat lujassa, Mikko poika panee viirit liehuen ja pasuunat ryskyen raikumaan ihmisvetoista tyrskintää, että studio tärisee. Ja tätä show meininkiä mies jatkaa väsymättä. Tarkemmin ajatellen ei se mikään ihme ole, sillä piilo atleettinen Mikko kampesi kerran olympia hopeamitali painija Marko Asellin pötkölleen mattoon. Yllä oleva on pelkkä lässytystä, ellei esitä jotain verrokkia Mikolle Ylessä. Ja niitä näyttää olevan paljon. Tämä kuuluisa näyttää sana kertoo, että silmä näkymällä kerran viikossa tunnin ajan jokin Ylen arvonsa tunteva toimittaja istuttaa tuoliinsa maan silmäätekevän persoonan. Tunti...

Ylen Perjantai ohjelma oli täyttä epätasaisuutta ja yksipuolisuuden tienviittoja. Kaivokset ovat syviä ja pimeitä sekä saattavat olla täynnä dollareita. Tätä juontaja Sean Rikcs ei paljoa noteerannut. Hän oli jo Tampereen takamaastossa Hervannassa päättänyt olla lappalaisten puolella. Tässä hänelle hyvänä aputyttönä toimi Rovaniemen vihreiden Riikka Karppinen, joka sanojensa mukaan on ollut tuntureiden ja luonnon koskemattomuuden puolella taaperosta alkaen. Tämä paikallinen Jeanne dArc osasi kuvata aapasuota todella aavaksi, jossa kasvaa tuhansia eri eliö lajeja ja maisemaksi, jossa etelän miestä ei saa näkyä. Aapasoiden luonnon aarteeseen ei saa koskea, kuin paikalliset ja ökyrikkaat Mersu miehet, kun käyvät, jos käyvät, tunturihotelliensa ulkopuolella. Lapin maa-alueet rajoitusten jälkeen on jaettu niin ovelasti, että aluetta saavat käyttää vain luvan saaneet ja Suomen kansalaiset, kunhan eivät huohotuksellaan  häiritse poroja, paikallisia kalastajia, tunturi- ja saarnamiehiä s...

     Hallitusohjelma moninaisuutensa ja kattavuutensa takia se ei voi olla mikään tyylipudas massaornamentti ja siloinen suunnitelma-asiakirja. Siksi se pakostakin sisältää erilaisia yhteiskunnan kehittämis- ja uudistamisinstrumentteja yksittäisten lakien uudistamisesta, jopa pykälän kirjoittamisesta, koulutusjärjestelmän uudistamiseen ja työllisyyden nostamiseen.      Yhtenä keinona hallitusohjelman ja kehysohjauksen vaikuttavuuden parantamisessa olisi jonkin asteinen siirtyminen nykyisestä hallinnonalakohtaisista ohjelmakohtaisiin budjetteihin ja päätöksentekoon. Ohjelmia olisivat monia yhteiskunnan eri lohkoja leikkaavat suuret kehityshankkeet kuten lapsiperheiden köyhyys, maahanmuutto, työllisyyden kohottaminen. Nykyisten kehysten historiallisesti perustuessa pelkästään hallinnonalakohtaisuuteen ministeriöt kokevat budjettinsa koon saavutetuksi eduksi, mistä hevin ei tingitä.      Seuraavassa hallitusohjelmassa voitaisiinkin tehdä päätö...

     Tänään HS:ssa oli Sitran Mikko Kososen   juttu  ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005806851.html ) ”Viheliäiset ongelmat vaativat uusia ratkaisuja”, jossa hän käsitteli ministeriöiden toimialojen yli menevää budjetointia. Artikkeli oli hyvä ja asian ytimeen keskittyvä. Ns. poikki hallinnollisien suurten yhteiskunnallisien ongelmien tunnistamien, ratkaisemien ja budjetointi on tunnetusti suuri ongelma, koska ne eivät tietenkään välitä mitään ministeriöistä eikä niiden tehtävistä. Ne vain syntyvä, ovat ja kaipaavat ratkaisuja.       Yhtäältä valtion budjetti tehdään ministeriöiden toimialajakoa noudattaen. Tähän on vuosin mittaan yritetty saada Kososen esittämiä ratakisuja ohjelmaperusteisen budjetoinnin avulla. Siinä pyritään ratkaisemaan tietty ongelma välittämättä mitään hallinnosta. Nämä ratkaisupyrkimykset ovat aina kilpistyneet poliittisen päätöksentekotapaan, jossa kukin ministeri vastaa omasta tontistaan. Tästä on vaikeaa päästä er...

     On tiedetty kaksi vuotta, että Sipilästä tulee uusi pääministeri. Sipiläähän ei tunneta sellaisena miehenä, että kun alkaa kyllästyä, se tapahtuu nopeasti. Päinvastoin hän on osaa keskittyä ja ilmeisesti hänellä on myös millä keskittyä      Silloin tällöin mediassa vilahtelee heittoja, että hallitusohjelmaa on kyhätty kasaan jo kaksi vuotta. Tämä varmaan pitää paikkansa, jos valmisteluun lasketaan mukaan lobbaajien toiminta vaikuttaa tulevan ohjelman sisältöön.      Tässä tilanteessa voidaan kysyä, miksi ihmeessä hallitusohjelman kaksi pääversiota eivät olisi valmiit: porvarivetoinen ja peruspunamulta.      Hallitusohjelman pääsisältö näyttääkin olevankin jo valmis. Viitteitä tästä ovat mm. Sipilän kannanotto Ylen suuressa vallikeskustelussa 16.4, että halitukseen voi nousta aivan hyvin kolmannelta sijalta ja Vartiaisen loikkaaminen kokoomuksen valmistelemaan työmarkkinajoustoja. Yhteiskuntaasopimus ja kaavai...

     Keskeisten puoluejohtajien perään kuuluttama strateginen hallitusohjelma näyttää osoittautuvan kuplaksi. Stubb tuli tietämättään paljastaneeksi tämän Pekka Ervastin neljän ”suuren” puheenjohtajan haastatteluosuudessa.      Stubb on toistanut monessa vaalikeskustelussa, että ensin laadintaa lyhyt strateginen ohjelma eduskunnan vahvistettavaksi ja sen jälkeen hallituksen toimintasuunnitelma käsitellään kehysriihessä. Näin hän sanoi myös Ervastin haastattelussa.      Muut kolme puheenjohtajat tyrmäsivät tämän, koska ei eduskunta parin liuskan hallitusohjelmaan tyydy ja hyväksy sitä. Tähän Sipiä tokaisi, että panna toimintasuunnitelma liitteeksi.      Kaavailtu strateginen ohjelma ja toimintasuunnitelma käytännössä yhdessä muodostaisivatkin yksityiskohtaisen hallitusohjelman, toki varmasti paremman ja ketterämmän kuin nykyinen.      Lyhyen strategisen hallitusohjelman perustaa horjuu myös Sipil...

Idea siitä, että hallitusohjelman pitää olla lyhyt ja iskevä on yhtä olematon kuin Honkajoen hahmo Tuntemattomassa sotilaassa. Honkajoki ja vaatimus lyhyestä hallitusohjelmasta ovatkin nousseet omissa yhteyksissään liian hallitseviksi olematta kuitenkaan kokonaisuuden kannalta merkittäviä. Hallitusohjelma on osapuolten välinen sopimus. Kun ei tunneta osapuolia, ei tunneta sopimusta. Päivän HS:n mukaan ohjelmasta tehdään lyhyt. Siinä on strategisia painopisteitä. Hallitus äänestää ohjelmasta. Tämä jälkeen hallitus täydentää sitä toimintasuunnitelmilla. Näiden toimintasuunnitelmien muodostuessa vääjäämättä hallinnonalojen rajoja ylittäviksi ohjelmiksi päädytään Vanhasen kahden hallituksen yrityksiin operoida tällaisilla ohjelmilla. On vaikeaa kuvitella, miksi se nyt onnistuisi, koska ministeriörakenteet  ja johtamismallit ovat samat kuin silloin. Kukaan ministeri ei luovu rahoistaan eikä vallastaan yhteisien ohjelmien hyväksi. Jos poikkihallinnollisiin o...

Älykkö Umberto Econ kirja Prahan kalmiston juoni alkoi mielikuvitusmaailman otoksilla, mutta vähitellen lukija huomasi juonen olevan totta. Eilisen tv 1:n MOT-ohjelman katselemisessa tuli sama tunne. Esko Ahon hallituksen aloittama markkina-, sijoittaja- ja   tarjontavetoisen talouslinjan siemenet kylvettiin 1980-luvulla ja seuraavat hallitukset jatkoivat. Yhtiöitettiin, palkkaveroja alennettiin, omaisuusvero poistetiin sekä pääoma- ja yhteisöveroja rukattiin alaspäin. Uskottiin tihkumissääntöön: kun rikkaiden veroja lasketaan, sieltä tippuu muruja myös katutasoon. Ei tippunut. Budjetteja on sopeutettu rajusti alas raameihin. Syksyllä sovittiin palkan korotuksissa lähes nollalinja. Opintoja aiotaan nopeuttaa, työuria pidennetään ja muutoinkin työmarkkinoille ollaan työntämässä porukkaa olan takaa lisää. Utuisena teoriana on ollut vain, että kyllä tarjonta panee rattaat pyörimään. Hyvä on, jos teoria pätee. Samassa MOT-ohjelmassa hallituksen neuvonantaja tri Jukka Pekkari...

Päivän Helsingin Sanomien mielipideosiossa entinen  kansliapäällikkö Juhani Korpela otti kantaa Kataisen asettamaan valtioneuvosten kehittämäistä pohtivaan komiteaan. Käytännössä komitean tavoite tarkoittaa eri ministeriöiden kuromista nykyistä yhtenäisemmiksi ja valtioneuvostoa pääministerivetoiseksi. Korpelan mielestä tämä ei hevin onnisti komitean toimeksiannolla. Sen sijaan Korpelan mukaan valtioneuvostoa voiodan tiivistää kansliapäälliköiden valta  palamalla entiselleen poliittisen virkamiesten karsimisella, pääministerin kanslian päällikön johtamisen terävöittämisellä ja  ministerivaliokuntien ja hallituksen iltakoulun toiminnan tehostamisella. Nämä ovat kannatettavia näkökulmia. Sekä hallituksen että Korpelan tarkastelussa on jäänyt vähemmälle maamme monipuoluejärjestelmän tuomat haasteet valtioneuvoston kehittämiselle. Jokainen ministeri haluaa poliittisista syistä pitää kiinni omasta sektoristaan ja mieluimmin kohottaa sen näkyvyyttä julkisuudessa kuin sope...

Nyt on pakko onnitella itsenäisyyspäivien järjestäjiä ja dramaturgia sekä esiintyjiä Tampere talon esityksestä. Se oli syvästi isänmaallinen ja suomalainen ilman lippuja ja viirejä. Alussa Hotakaisen tekstin sanat vapauttivat menon ja   asettivat ohjelman kuin tarjolle tavallisen   ihmisen tasolle. Sanat sanoivat, että tulossa   oleva tarina on hyvä, se on suomalaisuuden tarina ja lisää tulee, pankaa paremmaksi. Esitys oli monitaiteellinen kuvaelma suomalaisuudesta. Mitään erityistä kohtaa ei kannata nostaa esille, sillä se olisi väärin ohjemaa kohtaan. Esitys oli kokonaisuus, jolle Sibeliuksen musiikki antoi symbolisesti kihelmöivän jylhän  taustan. Esitys oli jännittävää kahdella tasolla: se mitä hetkessä tapahtui piti koko ajan otteessaan,   ja odotus siitä, mitä seuraavaksi esitettäsiin, oli lähes pakahduttavaa. Jos yksi henkilö pitää mainita, olkoon hän kapellimestari Santtu-Matias Rouvali, joka edusti dynaamista, mutta rouhean nuorekasta s...