Runsaasti kokemusta omaava ja monissa juridisten ongelmien ratkaisujen sopassa marinoitu juristi Kaarlo Tuori on liputtanut HS:ssä perustuslakituomioistuimen perustamisen puolesta. Ilmeisesti hänen kantaansa yhtenä tekijänä on vaikuttanut nykyisen perustuslakivaliokunnan sähläily ns. käännytyslaissa. Ollessani oikeusministeriössä perustuslakivalionkunnan olemassaoloa perusteltiin sen hallintoteknisen tehokkuuden  ansioilla. Onhan perustuslakivaliokunta osa eduskuntaa ja aina valmis kuin koulupoika ripeästi toimimaan perustuslaillisissa ongelmatilanteissa.   Tähän voidaan todeta, ettei tehokas hallintoekonomia saa ajaa ohi pätevän perustuslain tulkinnan. Kuten Tuori osoittaa nyt perustuslakivaliokunnan työhön on vaivihkaa hiipinyt kasvava poliittinen juonne, joka etenkin nyt kokoomuksen haallisessa itselleen kaikkien merkittävien valiokukuntien puheenjohtajuudet, on noussut räikeästi esille valiokuntatyössä. Nyt tämä koske etenkin perustuslakivaliokunnan työtä. Pikkupaholaine...

Aamun jälkiviisaissa sen vakio jäsen päästi melkoisen möläytyksen koronan liikkumisrajoituksista. Ennen sen paljastamista on syytä syynätä pikkuriikkisesti rajoitusten antamisen taustoja. Torstain eduskunnan kyselytunnilla Kokoomus oli jo sapelit pystyssä vastustamassa rajoituksia jankuttaen, että ensin pitää käyttää kaikki muut keinot sekä metelöiden, miten rajojen annettiin vuotaa ja ne vuotavat edelleen. Ne eivät enää vuoda ja noin kaksi prosenttia koronasta tuli rajaylitysten mukaansa Tämä jankutus näyttää olevan puolueessa yhtä lujassa luin loka tien pinnassa. Niin tämä möläytys. Porukan naistoimittaja paheksui, että hallituksen koronan valvontatoimilla voidaan rikkoa kodin parivuoteen rauhaa. No olkoot tämä vain aivopieru. Paljon vakavammalta näyttää se, miten mätämediassa rajoituksien seurauksista poimitaan rellestelemään julkisuuteen paikkansapitämättömiä yksityiskohtia, kuten Alkon kiinni pysyminen. Saa käydä Alkossa, vaikka joka päivä. Kaiken kaikkeaan rajoitusten käsit...

     Ministeriön on tunnetusti päällikkövirasto, jossa ministeri voi pidättää päätösvalaan itselleen jopa yksittäisessä asiassa, ellei säädöksissä ole toisin määritelty. Jos laissa on märitelty niin, että asia kuuluu tietyn virkamiehen ratkaisuvaltaan, yleensä tällöinkin ministeri voi pidättää itselleen ko. asian ratkaisun. Harvoin ministeriölaissa ja -asetuksissa on sanottu yksittäisen virkamiehen tehtäviä yksityiskohtaisesti niin, että hänellä on myöspäätösvalta niissä.      Nyt Haavistoa vastaan ollaan nostamassa kanne. Esitutkinta onkin käynnistetty virkamiehen yrityksestä siirtää tämä ministeriössä toisiin tehtäviin ministerin ja virkamiehen erimielisyyden takia.      Tämä tuntuu oudolta valtioneuvostoa koskevien lakien ja asetusten sekä yleisten toimivaltaperiaatteiden mukaan. Käytännössä tapahtuu jatkuvasti niin, että esittelevää virkamiestä vaihdetaan sopivammaksi. Itse olen sen monta kertaa kokenut. Täytyy ihmetellä, miten perustusl...

     Lainaan tähän aluksi uudestaan entisen OM:n työparini, nykyisen EU:n komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston pääjohtaja   Tiina Astolan sanoja: hallituksemme juristiaisantuntemuksen puute näkyy huonona lain valmisteluna, ylikireinä aikatauluina, hätäilynä ja jopa ymmärtämättömyytenä. Jälkimmäisellä hän viittasi normien purkuun, jonka hän näki ennen kaikkea lainsäädännön valmisteluna eikä kirveen heiluttamisena.   Astolan kommentista   tärkeä ottaa opiksi, koska Sipilän hallituksella oli taipumus harvesterilla kaataa lakiviidakkoa, jolloin   lopputuloksena   oli vain taksilain kaltaisia ryteikköjä.      Lainsäädännön tason parantamisessa ei ole yhtä temppua. Kurssit eivät auta.   Parantaminen kaipaa uudistuksia koko valtioneuvoston tasolla. Tavoitteeksi on asetettava arkkitehtuuri, jossa koko valtioneuvoston juristikapasiteetti on nykyistä keskitetymmin koko hallituksen käytössä ja jossa on menettelyt ja prosess...

     Kymmeniä keroja eri aikoina monia lainoppineita ja eräitä poliitikkoja pohdituttanut seikka on taas noussut esille. Nyt asialla on Unkarin pääministeri Orban. Hän mollaa meitä perustuslakituomioistuimen puuttumisesta.      Kritiikkiin vastaaminen on ollut laimeaa toisin kuin Suomen Akatemian toimiminen opetusministerin ohjauksessa, mihin kansleri Raivio vastasi HS:ssa osuvasti, että akatemia terminä on Suomelta huonosti valittu, koska kyse valtion laitoksesta. Sen sijaan perustuslakivaliokunnan toimiminen perustuslakituomioistuimen roolissa on kiistämättä erikoista. Ulkopuolisin silmin se näyttää juuri siltä, mitä Orban kertoo ( https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006186593.html ) : kansaedustajat itse valvovat itseään lainsäädännön perustuslaillisuudessa.      Asia ei miksikään muutu, vaikka se mitä todennäköisemmin vastaa täysin peruslakituomioistuimen toimintaa luotettavuudessaan ja riippumattomuudessaan ja on sen lisäksi hallintotek...

     Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon ja THL:n ylijohtaja Marina Erholan mukaan perustuslain tulkintaa ei pitäisi irrottaa sen poliittisesta, moraalisesta ja taloudellisesta ympäristöstä ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006032771.html ). Tämä heidän vieraskynä kirjoituksensa HS:ssä sattui heidän uskottavuutensa kannalta huonoon aikaan, koska samana päivänä HS:ssä oli uutinen, jonka mukaan hallitus oli hiljattain esittänyt uudessa laissa Kelalle oikeutta jokaisen toimentuloa saavan tilitietojen katsomiseen.      Hallitus oli liittänyt tämän uuden lakiesityksensä EU:n rahanpesua koskevan direktiivin uudistamisen yhteyteen, vaikkei toimeentulotuki mitenkään liity ko EU-direktiiviin (HS). Perustuslakivaliokunta oli kuitenkin edellyttänyt, että kaikki Kelan oikeuksia koskevat kohdat on poistettava hallituksen esityksestä ( https://www.hs.fi/talous/art-2000006032271.html ).      Käytännössä Kelalisäyksen oli tehnyt valtiovarainm...

     Ministeri Rehn kummasteli 15.1 Hs.fi-lausunnossaan oikeustieteilijöiden tiukalle vedettyä perustuslain tulkintaa.      ”Perustuslain oikeudet edellyttävät normien keskinäistä punnintaa ja niitä pitää soveltaa ajankohtaisessa kontekstissa, kunkin ajan haasteiden maisemaa vasten. Jos varsinkaan kansantalouden työllistämiskyvyn vaatimia uudistuksia ei kyetä toteuttamaan, ei hyvinvointivaltiomme perustaa kyetä pelastamaan. Millä ihmeen keinoilla silloin voidaan reaalimaailmassa turvata suomalaisille perustuslain mukaiset oikeudet?” ( http://www.hs.fi/politiikka/a1452837978528 )       Rehnin lainsäädännön vähättelyä ilmentävää lausuntoa vahvista oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astolan eilinen toteamus Ylen tv-uutisissa. Tiina Astoa on nimitetty EU:n komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston pääjohtajaksi. Astola sanoa suoraan, että hallituksen juristiaisantuntemuksen puute näkyy huonona lain valmist...

      Hallitus tietää tarkan tien, miten se nyt etenee yhteiskuntasopimuksen kaaduta, mutta se ei tiedä, mihin tie johtaa, sillä ennen pakkolakien voimaan saattamista lait menevät perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Sen päätökset perustuvat valtiosääntöasiantuntijoiden lausuntoihin. Nämä asiantuntijat tarkastelevat poliittista suhdanteista riippumattomina pakkolakien lainmukaisuutta akateemisten silmälasien läpi. On varmaa, että heillä on huomautettavaa ainakin joihin lakipaketin osiin.       Nyt taas kerran konkretisoituu politiikkojen ihmettely valtiosääntöasiantuntijoiden vallan käytöstä valiokunnassa. Tämä on viimeksi tullut ilmi edellisen hallituksen sote-esityksessä, joka ei mennyt valiokunnassa läpi. Sasin ajankohtaisessa raportissa ehdotettiinkin helpotuksia muiden muassa julkisen vallan tehtävien siirtämiseen yksityissektorin hoidettaviksi.      Hallitus astui myös tielle, mistä se ei voi enää...

     Puhe oli arvokas, tilaisuuteen sopiva ja sisällöltään monipuolinen, mutta yllättävän poliittinen. Vuorineuvoksienkin pitäisi osallistua säästötalokoisiin. No detalji detaljina ei merkitse mitään.      Sen sijaan mitä ei hän suoraan sanonnut, mutta jonka rivinen välistä ymmärtää, oli huomion arvoista.      Hän luonnollisesti jätti mentaali hygieenisistä syistä sanomata, että ainakin ministereiden pitää ymmärtää suuria yhteiskunnallisia prosesseja, joiden varaan hyvinvointimme perustuu ja jotka vievät maatamme eteenpäin.     Tämä sanoma sisältyy Heinäluoman korostukseen suurten hankkeiden läpi viemistä parlamentaarisina projekteina. Hallitusvetoinen kuntauudistuksen suurhanke jouduttiin lopettamaan hallituspuolueiden innon hiipumiseen jättiprojektiin. Sotea yritettiin vimmatusti viimeisin metreihin saakka, sivusta katsottuna vähän naivisti. Perustuslakivaliokunta toimi tässä hälytystilassa.     ...

     Ministeri Huovinen kertoi viikon vaihteessa televisiossa tyytyväisenä uudesta soten linjauksesta. Siinä tuottajavastuu annetaan 19 kuntayhtymälle. Tämä sinänsä voi olla hyvä ratkaisu, mutta niin paljon jää asioita auki, että hirvittää. Se on vasta aikomus lähteä kotilaiturilta lohta pyytämään.      Päivän Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa oli oiva kuvaus soten kompuroinnista. Tänään akatemiaprofessori Kaarlo Tuori piti varmana, että edessä on perustuslaillisia ongelmia kuntien rahoituksen ja tehtävien järjestelyissä.      Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja totesi televisiossa edelleen tänään, että sotealue ei tarvitsee vaaleja ja että rahoitus voidaan hoitaa alueen   kuntien osuuden suhteissa. Ei voida. Perustuslaki tulee vastaan.      Nyt on tultu pisteeseen, jossa julkisuuteen on esitettävä suunnitelmia arvioitavaksi, miten soten yksityiskohdat aiotaan toteuttaa. Muuten menee luott...

Alalla rehottaa yksityisten perintäyhtiöiden vallankäyttö. Tilanne on päässyt muodostumaan sekavaksi ja jopa pilanteon kohteeksi Korkeimman oikeuden ja perustuslakivaliokunnan erimielisyyden takia. Edellinen sallii virhemaksun perimisen ja jälkimmäinen ei. Tämä ei ole oikeusjärjestelmällemme kunniaksi. Nyt vielä ehtisi joku aktiivien kansaedustajaryhmä viedä läpi uuden lain pysäköintivirhemaksun perinnästä. Yksityisen perinnän puolustajat vetoavat sopimukseen, joka syntyi, kun kuljettaja ajaa pysäköinnin ehdot sisältävän kylin ohi. Vastustajat kiistävät tämän, koska tekstiä ei välttämättä ehdi lukea käytettävissä olevassa ajassa läpi. Asiaan liittyy monta muutakin kiistanaalista kohtaa, onko ajaja ollut oikeustoimikelpoinen, jne Sopimuksen syntyminen tällä tavalla heijastelee omaisuussuojan vahvaa historiallista asemaa maassamme. Usein on ollut niin, että sen rikkomisesta saa suuremman rangaistuksen kuin pahoinpitelystä. Se on ollut oikeiston intressinä. Vilauttaminen kyltissä sopimusr...

Viime vuosina on moneen kertaan ollut julkisuudesa esillä perustuslakivaliokunnan asema ja vaadittu peruslakituomioistuinta sen tilalle. On mielipiteitä vastaan ja puolesta. Nyt keskutelu on pulpahtanut esille työeläkeyhtiöiden asemasta perustuslain vaatimusten näkökulmasta. Viimeksi asiasta ovat kirjoittaneet muiden muassa   tänään HS:ssä entinen sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusasioista vastaava ylijohtaja Jarmo Pukkila ja sosiaalivakuutuspolitiikan dosentti Olli Pusa. Molempien kirjoittajien mielestä vakuutusyhtöiden asemasta tarvitasiin remontti tai ainakin selvitys siitä, onko nykyjärjestelmä perustuslain muakinen. Perustuslakivaliokunnan mielestä näin ei ole, vaikka sen kuultavina käyneet asiantuntijat ovat erimieltä, esimerkiksi akatemiaprofessori Kaarlo Tuori. Suomen kaltainen järjestelmä, jossa kansanedustajista kostuva ja eduskunnassa työskentelvä perustuslakivaliokunta toimii perustuslakituomioistumena on poliittisena lainkäyttöelimena kätevä ja hal...