Kokonaislukuja 1,2,3… jne on pidetty kautta historian maagisina elementteinä ja ne muodostavat jokapäiväisessä laskemisessa käyttökelpoisen systeemin. Niitä kokonaislukuja, jotka ovat jaollisia vain ykkösellä ja itsellään, kutsutaan alkuluvuiksi. Tästä taas on poikinut vuosisatoja riivannut mysteeri alkuluvun yleiseksi kaavaksi. Ongelma voidaan pelkistää kysymykseen siitä, mikä on suuruusjärjestyksessä seuraava alkuluku alkuluvun n jälkeen.   Eli jos oletetaan, että luku 1111 on alkuluku niin, mikä on luvun 1111 jälkeen seuraava alkuluku. Tällaista kaava ei ole vielä keksitty. Tietokone voidaan kyllä panna laskemaan luvun 1111 jälkeinen alku luku a, mutta tämä tapa ei ole yleispätevä, koska tilanne voidaan laajentaa niin suurelle luvulle b, että tietokone kapasiteetti K ei riitä. Lukua a siis voidaan kasvattaa rajatta, mutta koneen kapasiteettia K ei.

  Esitetään aluksi yksinkertainen lasku tehtävä, johon aniharva, ellei kukaan ole onnistunut löytämään ratkaisua. Sen löytämisestä on luvattu melkoinen raha määrä. Ratkaisun alkuun näyttää riittävän lukion pitkän matematiikan opinnot. Toisin käy, sillä mitä enemmän vastausta hahmottelee ja aivoissan pyörittelee, sitä turhautuvammaksi  tuntee itsensä tai kyllästymisen viitta lehahtaa yrittäjän harteilta kuin öinen huntu.    Kyllästymisen nopeus tai peräti pieni suuttumus johtuu ratkaisemisen alkuun pääsemisen helppoudesta, mistä vasta vaikeudet alkavat. Kyse on alkulukujen laskemisesta. Alkuluviksi kutsutaan lukuja, jotka ovat vain vain ykkösellä tai itsellään jaollisia, siis lukuja 1,3,5,7,11,13 jne. Moni ict-asiantuntija tietää, miten näitä lukuja etsitään ict-laitteella. Tehtävänä voisi olla esimerkiksi, mikä on 1000:n jälkeen seuraava alkuluku (1000 ei ole alkuluku). Ict-härveli löytää sen alle sekunnissa. Kun tällaisia kysymyksiä voidaan esittää tietokoneelle mil...