Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella Sipilä merkityt tekstit.


2354. Pääministerivetoinen Kiky ja skandaali, ehkä niillä on riippuvuussuhde toistaan

     Tavallisen ihmisen on hankalaa ymmärtää, miksi kiky-sopimukselle jätettiin paljon tulkinnan varaa. Kiistaa siinä on lähes kaikesta, sen   päättymisestä ja ketä se koskee ja miten. Työnantajapuoli toistaa hanakasti, että se on työntekijäpuolen ja työnantajien neuvottelema sopimus. Todellisuudessa se on Sipilän erilaisilla uhkauksilla kyhätty lauseke, joka on kirjattu kirjavalla tavalla eri osapuolten asiakirjoihin, pöytäkirjoihin ja työehtosopimuksiin. Kikyn sopimisen kriittisillä hetkillä Sipilä uhkasi välillä kävellä Mäntynimeen, välillä nostaa veroja ja välillä esittää pakkolakeja. Näin saatiin kiky, joka on nyt kaikkien erimielisyyksien äiti tällä neuvottelukierroksella.      Naisvaltaisilla hoitoaloilla kikyn 24 lisätunnit koskevat totaalisesti. Sen sijaan miesvaltaisilla teollisuusaloilla sitä sovelletaan lepsusti miten missäkin.      Toinen Sipilän tempaus oli leikata julkisen sektorin lomarahat. Tämä tehtiin edelleen ...

2298. Miten Rinteen yhteistyö pelaa Sipilän nimittämän VM:n strategiayksikön kanssa

     On selvää, ettei reilun kuukauden rupeaman perusteella ei voi vetää johtopäätöksiä kuin niistä seikoista, jota indikoivat jo lyhyeltä ajanjaksolta koko hallituskauden toimintaa.      Media on ottanut esille niin sanottujen nuorten ministereiden innokkuuden nostaa ryminällä esille oman hallinnonalansa korjaustarpeita ja painottaa niiden kiireellisyyttä. Esimerkkeinä näistä ovat ISIS-lapset, aktiivimallin purkaminen, kielteinen suhtautumien uusiin sellutehtaisiin ja tietullit.      Julkisuudessa on esiintynyt lievää sekoilua mainituissa asioissa eri ministereiden välillä, muttei tätä voida asettaa eräiden ministereiden nuoruuden vaan kokemattomuuden tiliin. Tähän puutteeseen jokainen joka on toiminut johtotehtävissä, suhtautuu armeliaasti ja ymmärtää, että kokemattomuuden puute poistuu nopealla tahdilla. Etenkin tämä poistuu ministeritasolla, sillä siinä tehtävässä ei ole juuri vapaata hetkeä työpäivänä. Illatkin pyrkivät täyttymään mini...

2224. Sipilän kasvaminen täysveriseksi poliitikoksi

     Yleissuomalaisiin politiikan pelisääntöihin aluksi naiivisti suhtautunut pääministeri on neljässä vuodessa omaksunut ne paremmin kuin lukkari lempivirtensä. Kuvaava esimerkki oli eilinen tv-ruudun kuva rennosti pöytään nojailevasta poliitikko pääministeristä hänen antaessa lausuntoaan medialle. Poissa olivat kankeus ja töksähtely. Totuuden vastainen puhe, joka politiikan kielestä käännettynä merkitsee valehtelua, sujuu yhtä rennosti kuin jänikseltä loikkiminen. Kesäparta lisäsi monitulkinnaisuuden tunnelmaa. Hallitusohjelmassahan ei kopattu yhteen valinnanvapautta ja maakunta, eihän. Se tulee edelleen yhtä luontevasti varmasti kuin leivosen liverrys ja öisen yön tulo. Kauden alussa julistettu avoimuuden periaate katosi yhtä nopeasti kuin lupaus hallituksen työskentelystä avokonttorissa. Avoimuus onkin kääntynyt suljetuksi peliksi jakaa rahaa omille sidosryhmille. Aluksi hän lupasi ilmoittaa kaikki sijoituksensa ja sidonnaisuutensa. Sijoituskuoret ovat kuitenkin edell...

2193. Trump pelaa biljardia Iranin ydinaseohjelmalla ja Sipilä pusittaa sotebiljardin demarien pussiin

     Yltiö narsistisen ADHD-tyypin tavoitteiden asettelussa ja keinojen valinnassa niiden savuttamiseksi vain taivas on rajana. Täytyy kuitenkin huomata, että toisina päivinä taivas on korkealla ja toisina matalalla. Kun tällaisella kundilla on takanaan valtavat resurssit ja toimeenpanokone, saatamme seisoa jumalan edessä.      Kolmiyhteys: mies-diili-tramp on nyt päättänyt panna uusiksi Iranin ydinsulkusopimuksen. Se lisäisi jossain määrin vakautta akselilla Syyria-Irak-Iran-Pakistan-Intia-Pohjois-Korea. Venäjä ja Israel kuuluvat tiiviisti samaan akselivyöhykkeeseen ( https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005673241.html ). Näistä osallismaista Israel intensiivisimmin kärkkyy tilaisuutta parantaa asemaansa koko Lähi-idän alueella, jossa sen asemia ovat heikentäneet po. ydinsulkusopimus ja alueella hämähäkin tavoin toimiva Hisbollah, joka taikajuoman tavoin kokoaa joukkoja ja kätkee niitä iskuja varten.     Trump on  ollut kiitettävästi  m...

2041. Elisen Yle a-studion Sipilän jääviyskäsittely oli limbo

     Vetäjänä oli terhakka Kirsi Heikel   ja haastateltavana tietokirjailija Uimonen, entinen julkisensanan neuvoston puheenjohtaja. Hän on myös laatinut Sipilästä kirjan.      Heti aluksi tehtiin haastattelu läpinäkyväksi toimittaja Kirsi Heikelin kehottaessa Uimosta kertomaan suhteensa Sipilään. - Ei mitään ihmeellistä, olen tuntenut kyllä Sipilän vuosikymmenien ajan mm Kaleva lehden toimittaja kaudeltani ja silloin tällöin on törmätty, mutta muuten ei mitään erikoista.      Enennen niin pidättyvä tv-esiintyjä Uimonen puhui nyt yllättäen kuin papupata Sipilän puolesta toimittaja to9mittajan vieressä ihastellen pulputtavaa Uimosta. Uimonen vei keskustelua melkein miten tahtoi. – Ajatelkaa nyt jos Sipilä olisi pudottanut listalta Chempol Oy:n pois ja jatkoi. - Bioenergiahan kuuluu kärkihankkeisiin ja Sipilä puhui bioenergiasta vain yleisellä tasolla, ei minkään yrityksen puolesta.      Toimitta...

1825. Väyrynen on keksinyt puolue ikiliikkujan

      Paavo Väyrysen kannattaisi viedä kiireesti paperit PRH:n kirjaamoon uuden Kansalaispuoleensa idean patentoimiseksi. Ehkä hän on vienytkin. Patentin saamisen kriteerit uutuus ja muille tuntematon täyttyvät helposti, ympäri maailmaa. Tosin käsittelymaksu on satoja euroja, mikä riipaisee mieltä syvältä. Mallisuoja ja tavaramerkki tulisi kyllä halvemmaksi, mutta Paavohan on jo itse tavaramerkki, ehkä mallisuojakin pätee.       Soini ei voi ennä tehdä samaa temppu, jos Väyrysellä on ensimmäisenä paperit vireillä PRH:ssa        Hän siis perustaa Kansalaispuolueen, johon ei huolita kuin kansan- ja EU-parlamenttiedustajia sekä hän itse. Kannatusyhdistykseen voi liittyä kuka tahansa, paitsi Laaninen ja Sipilä, jotka ensimmäisinä yllättyivät aikeesta.      Innovaatio piile ensinnäkin siinä, että hän on samalla Keskustan jäsen, joka tarkkailee tilannetta Keminmaalta arktiselle alueelle p...

1804. Hallitus kaatuu

      Eilisessä uusisuomi.fi verkkolehdessä ekonomisti Ville Kopra ja tohtori Juuka Tarkka lukivat madon lukuja Sipilän hallitukselle ( http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/164953-juha-sipilan-hallituksen-kohtalon-hetket-kasilla-niin-paha-tilanne ). He pitivät tätä vuotta hallituksen kohtalon vuotena.      Mielipiteeseen voidaan yhtyä, koska aivan oikein nämä asiantuntijat korostivat, että nyt jos koskaan on saatava aikaan merkittävää eikä pelkkiä aikatauluja ja kaavioita. Toki hallitus on näyttänyt jo kyntensä leikkauksilla ja pakkolakipaketillaan.       Tilanne hallituksessa kuitenkin kehittyy nopeasti kolmen ässän kauhun tasapainoksi. Tornin huipulle asetetun kiikkulaudan toisessa päässä istuvat Sipilä ja Stubb ja toisessa Soini. Kukaan miehistä ei uskalla liikahtaa, sillä muutoin kolme ässää romahtavat katuun.      Sipilä pitää viimeiseen asti hallituksestaan kiinni, koska hän sai Keskus...

1709. Sipilän johtamistaso on romahtanut pääministerityössä

     Aluksi pitää korostaa, että Sipilän ”tehollinen” työaika pääministerinä lienee kulnut tähän saakka pääasiassa budjettivajeeseen ja sen supistamisen kannalta kohtalonomaisen tärkeisiin tuottavuusloikka- ja sote-reformeihin ”hankepäällikkönä” ja ”reformaattorina”.     Huippujohtajan ”Sipilän” aktiivinen ja konkreettinen osallistuminen tällaisiin hankkeisiin onkin uusimpien yritysoppien mukaisest ehdottaman tärkeää (Johtajuus, Matti Alahuhta, 2015 s.18).      Pääministerin henkilökohtaista häärimistä tällä tavalla on silti pidettävä poikkeuksellisen hämmentävänä, jopa suuren luokan virheenä. Pääministerin nopeiden tulkintojen ja päätösten takia voi paljastua, että extempore joudutaan mätkimään uusia takarajoja, niistä joudutaan peräytyään, jne. Silloin uskottavuuden muurista ensimmäiset kivet alkavat tössähdellä nurmikolle.            Muurin rapistuminen alkoi jo tätä ennen Sipilän soveltaessa jo hallitu...

524. Kollajan altaan rakentaminen

Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus puoltaa lausunnossaan Pohjolan Voimalle Kollajan altaan rakentamista. Suunnitellusta altaasta tekee erikoisen sen syvyys, keskimäärin noin viisi metriä. Tästä seuraa, että säännöstelykorkeus vaihtelee 10 metriä, veden pinnan äärikorkeuksien ero on 10 metriä. Tällöin on selvää, että jos allas rakennetaan, sen virkistyskäytön arvo on mitätön. Rakentaminen edellyttää koskien suojelulain muuttamista ja vapaamielistä tulkintaa Natura 2000 suojelun rajoituksista. Siis Pohjois-Pohjanmaan Ely ehdottaa ja Sipilä kannattaa, siinä on hyvä veljespari. Suunnitellun altaan sähköenergian tuottoa vastaa yhden keskisuuren kaupungin sähkön kulutusta, 0,2 promillea koko maan sähkön kulutuksesta. Sipilä perusteli rakentamista positiivisella vaikutuksilla alueen ja sen asukkaiden talouksiin sekä altaan käyttämistä tuulivoimaloiden sähkön tuotannon tasaajana. Järkeviä perusteluja. Pohjanmaan vesistöjärjestelyhankkeet toteutettiin 1970- ja 1980-luvuilla tulvasuoejel...

415. Sipilän hallituksen agendalle.

Hajasijoitus eli alueellistaminen jos mikä   on aina ollut puhdasta politikointa, oman puolueen edun ajamista äänestäjäkuntaa mielistelemällä. Yleensä asialla ovat olleet keskusta   ja demarit. Vanhasen hallituksen tavoitteena oli oikein urakalla siirtää virastoja maakuntiin saada sinne noin 4000 työpaikkaa. Viimeisimpänä kohteena oli lääkelaitos Fimean siirtäminen Kuopioon. Muutto on vieläkin kesken osan fimealaisten työskennellessä pysyvästi Helsingissä. Matkustamiset ovat lisääntyneet rutkasti. Säästöt ovat negatiivisia. Jos alueellistaminen olisi ollut vain virastojen ja työpaikkojen siirtelyä sinne tänne, operaatiot olisivat ollut joten kuten hyväksyttävissä, mutta kun syntyi kaksoismiehityksiä ja sekasortoa. Esimerkiksi muuttamisen tukeen ei valtio eikä vastaanottava taho panostaneet riitävästi. On pitänyt muiden muassa luoda uudet työmenetelmät ja saada puolisoille työpaikat. Koska alueellistamnien kautta koko Euroopan pysyy keskustavetoisten hallitusten ...

406. Ylen indeksikorotusta ei jäihin

Ylen indeksikorotuksen jäihin panenminen toisi valtiolle noin 12 miljoonan euron säästöt vuodessa. Muiden muassa keskustan Juha Sipilä on vaatinut korotuksen lykkäämistä paremille ajoille tai kokonaan. Pääargumenttinia on ollut, että muut kanavat saavat suhteellista kilpailuetua talouden lamasta ja median murroksesta ja uusjaosta Ylen ollessa valtion turvassa. Valtion eri pitäsi tässä tilanteessa antaa huonoa esimerkkiä ja pröystäillä. Näinkin tilannetta voi arvioida. Mutta on padalla toinenkin puoli. Eikö valtion mediaistituutin pitäisi osoittaa pitkäjäteisyyttä ja kylmäpäisyyttä talouden heilahteluille, sillä hyvät ajat tulevat muiden medioiden ajaessa silloin ohi omille urilleen? Pitää kysyä: jos nyt leikataan, korotetaako myöhemmin? Eikö sittenkin kannattaisi tässä tilanteessa toimia rahoitussunnitelman mukaan ja tarvittaessa muotoilla joiltain oisin Ylen toimintoja muita medioita tukevaksi. Silloin hyötyisi koko toimiala. Toivottavasti Kantola saa Yleltä pätevän selvityksen.

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *