Tässä olisi tarjolla eväitä perehtyä, millä konsteilla ministeriöiden ja virastojen ylintä johtoa yritettiin saada parempiin kuosiin ennen 1970-lukua valtion hallintoa jäytäneen taantumuksen jälkeen. Matka on kivikkoinen, mutta paljastava. Kalvosarjaa käytettiin johdon aivopesussa alttiimmiksi moderneille organisaatio-opille.    Lue hallinnon kehittämisen kalvosarja tästä

    Poliittisilla nimityksillä ei tarkoituskaan pyrkiä parempaan hallintoon, vaan etujen jakamiseen ja kaveriporukan palkitsemiseen, tapaus Harkimo ( http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005113687.html      Nämä poliittisen johdon käyttäytymiset ja lehmänkauppapäätökset oman puoleen ja jäsenten edun ajamiseksi syövät entisestään virkamiesten motivaatiota kehittää hallintoa tehokkaaksi. Poliitikkojen utopistiset puheet sotella saavutettavista kolmen miljardin säästöistä turruttavat lopullisesti pätevät virkamiehet kaikista omaehtoisista ponnisteluista paremman hallinnon puolesta.   Mihin me tarvitaan 20 hyvinvointialuetta?       Räikein esimerkki palvelu- ja  tehokkuusvaatimukseen vastaamiseen  on Kelan 300 tuhannen hädässä olevien ihmisten jono sosiaaliturvan saamisessa. Entinen päähohtaja   Elli Aaltonen kasvot loistaen hymystä ja maneereista ilmoitti a-studiossa, että jono on tervetullut shokki Kelalle...

Tuntuu, ettei Helsingin kaupungin ict:stä vastaavan virkaan nimitetty ollut mikään löytö. Sama voi koskea laajemminkin kaupungin johtoporukkaa. Kun 32 miljoona euroa on kadonnut jälkeään jättämättä, voidaan puhua jo hallinnollisesta taikuudesta. Asian tekee pahemmaksi se, että vaikka seitsemän rohkeaa miestä palkattaisiin penkomaan tapausta, niin asia hukkuisi kaupungin byrokratiaan. Jossain määrin on ymmärrettävää, että kaupungin 5 miljardin budjetin muutaman tonnin avustussumma seuratoiminnalle jää pennin päälle erittelemättä, mutta kymmenien miljoonien euro erien tuhlaus tyhjään osittaa johdon piittaamattomuutta tai epäpätevyyttä. Olisiko poliittisilla nimityksillä mitään tekemistä asia kanssa?

Tuntuu, ettei Helsingin kaupungin ict:stä vastaavan henkilön virkaan nimitys ollut mikään löytö. Sama voi koskea laajemminkin kaupungin johtoporukkaa. Kun 32 miljoona euroa on kadonnut jälkeään jättämättä, voidaan puhua jo hallinnollisesta taikuudesta. Asian tekee pahemmaksi se, että vaikka seitsemän rohkeaa miestä palkattaisiin penkomaan tapausta, niin asia hukkuisi kaupungin byrokratiaan. Jossain määrin on ymmärrettävää, että kaupungin neljän miljardin budjetin muutaman tonnin avustussumma seuratoiminnalle jää pennin päälle erittelemättä, mutta kymmenien miljoonien euro erien tuhlaus tyhjään osoittaa johdon piittaamattomuutta tai epäpätevyyttä. Olisiko poliittisilla nimityksillä mitään tekemistä asia kanssa?

Koska realistisia mitattavia ja aitoa tulosta tavoitteitta ei ole Urheiluliiton johtaminen perustuu yksinvalaisuuteen ja epäluottamukseen tukeutuvaan komentomalliin. Se on työyhteisönä kuin ihmispörssi, jossa ihmisen arvoa mitataan jatkuvasti. Tämä vaatii Urheiluliiton johdon jäseniltä itsensä tarkkailua, käytöksen jatkuvaa säätelyä ja jokaisen muun arvon tuntemusta, jotta hänen asemansa olisi liitossa mahdollisimman korkea. Liiton jäsen salaa huonot puolensa ja pahan tuulensa, kilpailee suosiosta ja toimii sisimmäisiä tuntojaan vastaan eikä ilmaise aitoja tunteitaan missään tilanteessa. Tavoitteet saavutetaan aina, koska niitä muutetaan tilanteen mukaan sopiviksi. Näistä keinotekoisista onnistumisen tilanteista johto ottaa kunnian itselleen ja valituille luottohenkilöille. Onnistumisen iloa ei jaeta, kun ei ole jakamista, jolloin ei ole motivaatiota eikä innovatiivisuutta.   Virheistä ie opita. Epäonnistumisissa syylliset etsitään ja rangaistaan, minkä jälkeen palataan päiväjärjes...

     Tulospalkat ovat muodostuneet julkishallinnon yksiköiden räjähdysherkäksi polttoaineeksi. Parhaassa tapauksessa sen avulla voidaan estää viraston uppoamista vararikkoon ja kurjimmassa saattaa johto ulkoisen ihmettelyn ja sisäisen kähinän ampiaispesäksi. Avain tekijä on oikeat mittarit ja oikeat mitattavat tavoitteet. Tilannetta on pahentanut eräiden konsulttien voimakas luennointi tyyliin, ettei ison päällikön kannata tulla edes työpaikalle normipalkalla, vaan pitää olla lisäksi puolet tulospalkkaa.      Tulospalkka on nähtävänä ennen kaikkea johdon keinona toteuttaa tulostavoitteitta eikä palkan korotusautomaattina. Jos johtajalle maksetaan tulospalkkaa, sillä pitää olla suora yhteys yksikön ulkoiseen tuloksellisuuteen asiakkaille eikä keskeistä saa olla sijaismittarit kuten yhteydenpito sidosryhmiin tai omistajiin.   Organisaation sisäisessä palveluyksikössä tulospalkkio voi olla sidoksissa sisäisiin suoritteisiin kuten hallinnon palveluyksik...

     Pääministeri Sipilän sanotaan olevan tarkka mies rahoistaan. Valitettavasti tämä piirre ei ole periytynyt hänen poliittiseen toimintaansa kun kyseessä on veronmaksajien rahat. Tämän huomatakseen ei tarvitse edes kaivella rahapotteja, joita hän jakaa maataloudelle, milloin suorana tilojen korjaustukina, milloin verohelpotuksina ja bioenergia vöyhötyksinä.      Riittää kun katselee, millaisen kuvan edistämistä Sipilä jatkaa valtion ja kuntien lähes korruptoutuneista toimintatavoista. Fimea on räikeä esimerkki Keskustan hallinnon tehostamistoimenpiteistä ( http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005113049.html ). Poliittisilla nimityksillä ei tarkoituskaan pyrkiä parempaan hallintoon, vaan etujen jakamiseen ja kaveriporukan palkitsemiseen, tapaus Harkimo ( http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005113687.html ).      Nämä poliittisen johdon käyttäytymiset ja lehmänkauppapäätökset oman puoleen ja jäsenten edun ajamiseksi syövät en...

      Organisaation (myös ihmisen) todelliset ongelmat voivat jäädä tunnistamatta, vaikka johto on pätevä ja sillä on hyvät informaatiojärjestelmät, verkostot ja esikunta. Muutamissa tapauksissa kyky ihailla itseä johtajana voi olla myös niin suuri, että askarellaan väärien ongelmien kimpussa. Kun organisaation on säännöllisesti toistuvissa konfliktissa itsensä kanssa, voi olla todella vaikeaa tietää, mikä on todellinen ongelma. Monesti tilanne tuntuu suurelta mustalta aukolta, johon tuloksentekokyky vain katoaa. Tällaisessa tilanteessa toimintaympäristön nopeatempoisuuden ja monimutkaisuuden takia voidaan ajautua luullun ongelman yli uuteen ongelmaan, jolloin tilanne vaikeutuu entisestään.      Toiseksi toimintaan jää väistämättä katvealueita, joita johdon informaatiojärjestelmä ei paljasta. Kolmanneksi hitaissa polullista käännepistettä merkitsevissä muutoksissa johto on tilanteessa, jos muutoksen kaari on niin laaja, että sitä on v...

      Kyse ei ole yhteistyön kyvyttömyydestä, joka jo sinänsä johtaisi mahdottomuuksiin, vaan yhteistyön laadusta. Konsultin tulee sietää sekä kaikki asiallinen että aitoon tietämättömyyteen perustuva kritiikki; niin vaikeaa kuin asiallisuuden ja aitouden tunnistaminen onkin.      Asiaton ja tarkoitushakuinen arvostelu aiheuttaa useimmat konfliktit. Konsultin ei tarvitse näihin reagoida. Konsultilla pitää olla kyky sietää kritiikkiä ja suhtautua siihen analysoivasti ja kriittisesti.      Vakavimmat konfliktit syntyvät tilanteissa, joissa konsultti on eri mieltä ydintoimintojen keittämisestä joissa johto ja henkilöstö ovat voimakkaasti sitoutuneet nykyisiin toimintamalleihin. Konsultti voi asiallisesti ja faktoihin perustuen olla oikeassa, mutta johto käyttää arvovaltaansa ja valtuuksiaan lopullista päätöstä tehdessään (Pekka Huttunen, Onnistuneen konsulttihankkeen toteuttaminen, Talentum, 2003).   ...

Toimistossa vallitsi tulevan organisaatiomuutoksen sävyttämä kaaos jokaisen näytellessä tekevänsä töitä. Kaikki viran ja toimet oli julistettu avoimiksi ja niinpä kaikki luulivat hakevansa toistensa virkoja. Olotila oli surrealistisen irrallinen ja höllentynyt. Kaikkea tapahtui, mutta mitään ei saatu aikaan. Tämä sopi minulle kuin tehtaalle pilli. Menin yhteen laatikoita ja pöytiä täynnä olevaan huoneeseen ja aloin lukea urakalla matematiikan lopputenttini. Muutaman viikon sain olla rauhassa, ja ovella silloin tällöin kurkkivat luulivat minut tekevän Taasianjoen virtaamalaskelmia. Ilo oli loppua lyhyeen talousosaston päällikön löytäessä minut tarkastusmatkallaan nenä kirjassa kiinni ja kysyessä: ”Mitä mies puuhaa?” Päähäni välähti valehdella kylmästi tekeväni Päijänne-tunnelin massalaskelmia. Vienon hymyn kareen välähtäessä huulillaan päällikkö poistui tikuttavin askelin jättäen oven auki kolisevaan käytävään. Tämä jälkeen kukaan häirinnyt minua lainkaan, vaan paransin ta...

     Talouselämä-lehdessä 44-45/2014 oli peruspalveluministeri Susanna Huovisen ytimekäs haastattelu. Haastattelijana on Seija Holtari.      Yhden sote-alueen budjetti saattaa olla miljardien eurojen luokkaa ja henkilökuntaa jopa kymmeniä tuhansia. Liikevaihdoltaan sote-alueen johtaminen vastaa esimerkiksi Wärtsilää. Maahan on kaavailtu viittä sote-aluetta.      Huovisen eräs kommentti pisti silmään. Hän vastaa empimättä kysyttäessä, että sote-alueen johtajien pätevyysvaatimuksista ja nimittämisestä vastaa asianomainen kuntayhtymä.         P erustehtäviltään alueita voidaan pitää identtisinä. Jättiuudistuksen toteuttamisen lähtökodat kullakin alueella  saattavat poiketa toisistaan paljonkin, mutta suuren konsernijohtajan pätevyysvaatimuksien täyttäminen asianomaisine korkeakoulututkintoinen on ehdottoman välttämätöntä tässä. Siis kokemus su...

     Suureksi kysymykseksi muodostui, mikä oli oikeusministeriön rooli säädösohjauksessa. Mikään toimeenpaneva viranomainen ei näyttänyt hallitsevan edes sen pääpiirteitä. Kyse oli siitä, millainen Suomen moderni oikeusjärjestys pitäisi olla.      Voitiin perustellusti kysyä muiden muassa, toimiko oikeusjärjestys hyvin, kun poliisi lisäsi jatkuvasti pakkokeino-oikeuksiaan. Ongelmallisuutta korosti se, että poliisiosasto johti poliisia ja samalla valmisteli pakkokeinosäädökset. Myöhemmin kyllä perustettiin ministeriön alainen poliisihallitus. Monista muista länsimaista poiketen Suomesta puuttuu kotietsintälupamenettely. Suomessa poliisi voi mennä suoraan poliisin yleisvaltuutussäädöksen perusteella ihmisten kotiin tutkintasyihin vedoten.      Voidaan myös kysyä, toimiiko yritysten ympäristölupajärjestelmä oikein, jos yritys itse valvoo lupaansa ja samanaikaisesti kansalaisilla ei ole oikeutta nostaa ryhmäkannetta yritysten y...

     Media voisi tulla suuren yleisön avuksi selvittämällä suurin piirtein mistä kyse, kun hallituksen sote-esityksen sanotaan olevan ristiriidassa perustuslain kanssa. On kyllä moneen kertaan toistettu, että kaavailtu rahoitusmalli söisi kuntien perustuslain turvamaa itsehallinto-oikeutta. Entisen sisäministeriön kuntaosaston päällikkö Aulis Pöyhösen kirjoitus eilisessä HS:ssä ei riittävästi tuonut lisäinformaatiota asiaan.      On ymmärrettävä, ettei media voi  ruveta perustuslakituomariksi, mutta  olisi erittäin myönteistä saada ihmisten pureskeltavaksi, miten lainsäädäntö tässä nyt mene niin solmuun, ettei mikään taho pysty osoittamaan konkreettisia törmäyspisteitä.      Lisätiedon välittäminen ongelmassa ei olisi vain tiedonjakokysymys, vaan se olisi laajasti ottaen osa vakavasti otettavan median yleissivistävää tehtävää ja viime kädessä lisätieto tässä parant...

     Päivän Helsingin Sanomien mukaan kaupungin sähkölaitoksen, Helenin, johtoon ollaan nimeämässä 65-vuotias eversti työkokemuksena maanpuolustus.      Äksyltä Uolevi Raadelta aikoinaan eräs toimittaja kykysi puoli leikillään tilanteen ollessa poikkeuksellisesti leppoisa, miksei hän ota pappia johtoryhmään tasoittamaa kokouksia. Raade vastasi, että pappi olisi varmaankin rehellinen, sanoisi mitä ajattelee ja ajattelisi eri tavalla kuin muut, mutta ei hän sellaista henkilöä kaipaa.      Vaikeaa sanoa, onko Raadeen tokaisulla mitään tekemistä kyseisen everstin kanssa, mutta ulospäin vaikuttaa, että sama valssi tonava kaunoinen poliittisissa nimityksissä jatkuu. Vauhtia tällä kertaa valssille antoi kokoomuksen kanta, että Helena Pesolan Kelasta vapautuva  johtajapaikkapaikka kuuluu heille. Miksei se kuulu pätevimmälle hakijalle?      Eduskunnan oikeusasiamiehe...

     Johtajan vaimo on lukenut, että tällainen johtaja tietää kaiken, on aina oikeassa, ei siedä kritiikkiä,  ei omaa itse kritiikkiä ja ajaa viime kädessä aina omia etujaan. Vaimo ei usko tätä, mutta on masentunut.      Kun mies herää aamupalan pitää olla valmis ja kanan munan oikeasti keitetty. Jos se on löysä, mies lähtee ja sanoo hyvästiksi syövänsä aamiaisen työhuoneessaan. Sitä ennen aviomies taputtaa kouluun lähteviä poikaa päälaille heidän tuijottaessa pöytään.      Firman suurimmassa työhuoneessa, josta pystyy valvomaan kaikki kerrokseen tulijat, mies kutsuu vuon perään osastojohtajansa keskusteluun päivän kysymyksistä. Mitä ne ovat, ei tiedä kukaan etukäteen. Siksi kullakin osastopäälliköllä on sisään tullessaan suuri mappi ja läppäri kainalossa.      Johtoryhmäaamuna jäsenet jännittävät millaisella päällä mies on, onko kanan muna oikein keitetty. ...

     Jos selailee valtion johtamisen oppivihkoja  ja Rastorin Kehittyvä yritys-vihkosia 1970-luvulta, samat johtamista koskevat lainalaisuudet toistuvat kuin nykyäänkin. Hyvä johtaminen voidaan tiivistää: tuloksellisessa johtamisessa on asetettu yksikölle oikeat tavoitteet ja se saavuttaa ne tehokkaasti.      Toinen silmiinpistävä seikka on, että vaikka jo silloin korostettiin  atk-järjestelmien kehittämisessä loppukäyttäjän huomioon ottamisen tärkeyttä,  siinä ei ole oppi mennyt perille 50 vuodessa. Aina vain edelleenkin moititaan käyttäjänäkökulman unohtamista.      Miksi johtamisen oppikirjat muuttuvat ja saavat yhä hienosäikeisimpiä sävyä, vaikka johtamisen sisältö näyttää pysyvän samana? Syitä on monia.      Jokainen sukupolvi haluaa kirjoittaa oppinsa itsensä näköiseksi ja omalla kielellään. On hyvä kun kukin ikäluokka tekee päänsä itse. Joht...

      Suomalaiset oat tottuneet virkamiehensä noudattavan korkeaa virkamiesmoraalia kaikissa  virkatoimissaan ja hyvän virkakäytöskoodin pelaavaan. Näin pääsääntöisesti on käynytkin.      Valelääkärijupakat ja eräiden vääräpaperihoitajien iljettävät teot kuuluvat jo eri sarjaan, jossa leikitään jo jumalaa.      Kun tarkastellaan, missä virastoissa sen johtajan moraali on ainakin jokin verran viime vuosina  horjahdellut, niille saadaan yllättävä yhteinen tekijä. Näitä virastoja ovat olleet esimerkeiksi  patentti- ja rekisterihallitus, merenkulkulaitos, valtion liikennevirasto, Helsingin kaupungin liikuntavirasto ja viimeksi Tulli.      Epäillyt rikkomukset ovat koskeneet lähinnä epäselvyyksiä viraston luottokortin ja  auton käyttöä omiin ajoihin ja läheisten suosimista virkarekrytoineissa. Muutamat tapaukset ovat edennet lainvoimaisiin tuomioihin saakka....

     Tuoreen mielipideselvityksen mukaa Stubbin tapa johtaa hallitusta ja eräät maneerit pääministerinä ovat laskenut pääministerin arvostusta selvästi. Stubbin ministereiden unelmatiimin mahdollisuudet käydä vaalitaistelua näyttävät valuvan hiekkaan. Grahn-Laasonen, Räty, Männistö ovat kompuroinet. Ylimieleisyystilaston ylivoimainen johtopaikka syö kannatusta kuin rutto.      Ikävä virhe Stubbilta oli, kun hän heti valintansa jälkeen asetti suurimmaksi tavoitteekseen johdattaa kokoomus seuraavissa vaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Heti seuraavakasi oli hallituksen julkistaminen toteuttajahallitukseksi. Alokasmaisia virheitä.      Keskustan kadotessa kannatusmittauksissa pilviin kokoomus joutuu taistelemaan suosiosta tavallisten kuolevaisten puolueiden rinnalla nöyryyttä opetellen. Ja sitähän ei voi opetella, ainoastaan näytellä.      Viimeksi eilen illalla televisiossa St...

     Valtionhallinnon ensimmäisessä, viikon kestävässä laskentatoimen seminaarissa suunniteltiin ahkerasti avaruushallitusviraston suoritteita, tehtiin tulosbudjetteja ja suunniteltiin raportteja. Valtiovarainministeriön suunnittelusihteeristön kunnianhimoisella operaatioanalyysillä taottiin oppilaiden päihin, miten tietokoneella voitiin laatia erilasia vaihtoehtolaskelmia.      Käsitykseni laskentatoimesta poikkesivat valtaosaltaan muiden seminaarilaisten ajatuksista, minkä toin myös esille. Omatekoinen ajatuskulkuni perustui ilmeisesti tietämättömyyteen ja väärinkäsityksiin, mutta se herätti huomiota, ja väittelyni valtiovarainministeriön edustajan kanssa sai hilpeää hyväksyntää ja lisäsi kyseenalaista mainettani.      Seminaarin jälkeen päällikköni kutsui minut huoneeseensa tiedustellen ja hillitysti sisäänpäin hymyillen seminaarin antia ja sanoi lopuksi, että  minun piti lähteä koulutuskiertueelle vesip...