Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

Aasinsiltana voisi näin työnpäivän lähestyessä hieman kurkata pääministeri Orpon yksityistämisohjelmaa. Se tulee yhtä varmasti, kuin seinäkellon yö lyönti. Ensin kuitenkin kannattaa pohtia, mitä ei Orpokaan voi antaa yksityisten firmojen hoidettaviksi, jos mies vain järjissään pysyy. Niitä ovat tietysti ns yövartijatehtävä eli finanssi-ja rahahallinto, yleinen järjestys ja turvallisuus, vankeinhoito, tullaus, rajavartiointi ja puolustusvoimat. Se mitä tästä puuttuu, onkin sitten kokoomukselle merkittävää sen 20 miljardin euron volyymin takia, siis terveydenhoito. Ensin muutama sana Orpon perusteluista, miksi yksityinen selviää tehokkaammin terveydenhoidosta kuin julkinen sektori. Orpon leiri ei kehtaa toistaiseksi sanoa, että yksityinen on aina tehokkaampi, vaan se sanoo, että yksityinen voi siirtää hyvät käytännöt laajaan käyttöön ympäri maata, jolloin tehokkuus kasvaa. Siis tehokkuus kasvaa. Toi taivas. Jos terveydenhoidossa tehokkuus kasvaa, on syytä repäistä kimaltava esirippu alas

Eilisessä Ylen Urheiluruudussa yhtenä sivuteemana oli, mitä hyvä pelisilmä tarkoittaa lähinnä pallopeleissä. Koska asian käsittely supistui vain maininnaksi aiheesta, sen tarkastelu jäi luonnollisesti yleistasoiseksi luonnehdinnaksi. Niinpä  Urheiluruudun mukaan hyvä pelisilmä on pallon ja silmän koordinaatiota tarkoituksena aikaansaada hyvä pelisuoritus, esimerkiksi laadukas syöttö. Kuten moni tietää, pelisilmä on laajempi käsite kuin silmä-pallo koordinaatio. Se voi pitää sisällään pelitilanteen kokonaisvalaisen hahmottamisen jopa niin pitkälle, että pelaaja voi muutaman millisekunnin ajan ennen omaa suoritustaan hahmottaa, miten pelitilanne tulee keittymään muutamiksi millisekunniksi eteen päin tai parhaassa tapauksessa jopa vaihtoehtoaja. Toisilla tällainen avaruudellinen hahmotuskyky on parempi kuin toisilla. Sitä ei voi kehittää sillä, se on vain  toisilla parempi kuin toisilla eikä sitä voi juuri kehittää, mutta jokaisella se on riittävän hyvässä laajuudessa olemassa. Kärjistäen

Se näkyy koko aja ympärillämme ja vaikuttaa kaikkiin inhimillisiin ulottuvuuksiimme kuin salainen taikamagneetti vetäen puoleensa jokaisen käyttöön tarkoitettuja hyviä ideoita ja niistä viriäviä tekoja Sitä voi yrittää vihata, kun koemme epäoikeudenmukaisuutta tai vastoinkäymisiä, mutta sen kärsivällisyys tyrmää mielialamme tasaiskesi viivaksi aivan, kuin sen puhumattomista sanoista kaikuisi loputtoman anteeksi antamisen päättäväinen siunaus. Sen rosoisuuden huomaa joutuessaan ilman syytä kulkemaan sen varjojen pohjavirroissa hentoinen tietoisuus tajunnassa pelastuksen koittamisesta seuraavassa suvannossa. Se on takonut vuosisatojen kierroissa rautaa ja tuhkaa päällemme. Nämä spiraalit olemme onnistuneet ahjon hehkulla ja vuoren herran vasaroilla moukaroimaan aallon pohjien kautta nouseville urille olkoonkin, että välillä meno kuilun pohjaan on tuntunut lupottomalta syöksyltä syvyyksiin. Onneksemme sen viimeiset vasaran iskut alasimeen ovat useimmin tuottaneet enemmän hyötyjä kuin vah

Hän oli jo kansakouluoppilaana kiinnostunut  veljeltään salassa  takaperoisesta ohran viljelystä appiukkonsa omistamilla vesijättömailla. Hän pystyi jo rippikouluikäisenä näkemään, minkä tulonlähteen ja mahdollisuuden teräväsärmäisen louhikon suojelema soramonttu tulisi takamaan koko suvulle. Loistavilla puhetaidoillaan hän vähitellen laajensi bisnesverkkoaan niin, että se lopulta kattoi mökkiperäläisten lisäksi oman ja naapurikuntien silmäätekevät ja näiden siunaamat liiketoimien aloittamiset ja laajentamiset missä, milloin ja kenen kanssa tahansa. Hänen tinkimätön asenteensa työtekoon oli ihailtavaa ja joskus kauhistuttavaa. Jälkimmäistä tapahtui silloin, kun hän junaili asemakaavan palvelemaan omaa jo kolme kertaa konkurssin tehnyttä rakennusfirmaansa. Tämän onnistumiseksi hän sai kaikki kyseenalaiset junailunsa kunnanhallituksessa anteeksi uhkaamalla ilmiantaa viisi suurinta maa- ja metsätalousviljelijää satojen miljoonien eurojen katteettomien EU-tukien ja ennen kaikkea kansallist

Ylen Jälkihiki oli aamulla niin pöhinöissään, että nimeltään tuntemattomaksi jäänyt naisjäsen oli vaiti, mikä vahvisti hänen asemaansa puolueessa, mutta vieroitti hänet suuria urheilufilosofisia kysymyksiä pohtivasta salamafiasta kohottaa futiksen arvostusta. Sinetiksi futiksen arvostukselle jäsen Y tokaisi, että mieluimmin hän pitää myllynkiveä viikon kaulassaan, kuin on missään tekemisessä ”Futis nousuun Suomessa” hankkeen kanssa Tämä kysymys oli niin arkaluonteinen, että tuomarit ympäri Suomen olivat valmiit hyväksymään KPT:n maalit, vaikka pallo ei ollut saavuttanut edes rangaistuspotkualuetta, sillä peliväline oli ollut koko aja tuomarin käsissä. Juha Vainion henki siis elää. Tämä kolmoisstrategia kehittää ja edistää futista ja samalla lamannuttaa pesistä oli kuin suoraan, ikävä kyllä jo ajattelemasta lakanneen, suurgurun miljoona painoksisen käsikirjan lehdiltä ”Itkuiikat pois Suomifutiksesta”.   Jäsen K, josta ei saa sekoittaa valtavista yhtäläisyyksistä huolimatta, Kafkan her

Natsi-Saksan esi-isät  haaveilivat idän valtaamisesta, kun samoihin aikoihin japanilaiset isänmaan ystävät pitivät jo täyttä rähinää päällä Kiinan rannikon miehittämiseksi. Se otti loputkin alueet Mantsuriasta Niinpä usein unohtuu, että Japanin ylimmässä upseeristossa 1920-luvulla, tosin vain  muutamissa  kuppikunnissa, oli virinnyt käsitys japanilaisesta herruudesta maailman hallitsijana, siis ennen natseja. Yksi ponnin Japanin suurmaa ambitiolle oli hyvityksen hakeminen nöyryytykselle, jonka maa oli kokenut kärsivänsä, kun se oli joutunut  sitä ennen elämään vuosisatoja  ylenkatsottuna ja eristettynä. Samankaltainen nöyryytyksen kokemus yllytti Natsi-Saksaa sen hirmutekoihin. Katkeruuden ja kaltoinkohtelun  piinat ovatkin yllättänen yleisiä syitä maiden välisiin konflikteihin. Ranska ja Englanti on malliesimerkkipari, joka on käynyt keskenään ja liittoutuneena mitä erilaisimpia sotia ja kamppailuja vallasta,  vallan perimyksistä,   rahasta, maineesta, kunniasta, jne.  Nämä kamppailut

Ylen Kulttuuricocktailissa japanilainen säveltäjä Sakamota sai hyvää kyytiä Debussy kolmelta suomalaisilta arvostelijalta, jotka olivat Onni-, Mietti-, ja Kosonen. Nimien kirjoitusasuissa tulee esille oivallisen tasapainoisesti suuren mystisen lumonsa säilyttäneen Sakamoton herkkyys aistia Haaviston sanoin globaalisten Torvien pyrkimys harmoniaan kaikilla aikaväleillä (ennen kaikkea yöaikaan). Kirjoitusasu alle viiva Taalanteen ajamaa paperin ja musteen säästämisvisioita. Nimenomaan Onninen korosti M.A. Nummisen osuutta Debyssyn elegioissa. Miettinen hymähti ja oli edelleen pahalla päällä viidettä päivää liiton niille äänestäjille, jotka olivat karanneet vaali-iltana Juttutupaan. Tämä porukka oli rynnännyt väkivalloin liiton hurjimmilta vartijoita tähän tupaan. Orpo kuulema pitää myös viidettä päivää kasvoillaan konsulttitoimisto Ensi Avun ja Liike Edes Takaisin loihtimaa ilmettä. Orpolta oli viimeisessä suuressa vaalikeskustelussa tämä ilme hieman valahtanut alas ja alkanut muistuttaa

Monikertainen pääminisetri M. Vanhanen totesi eilisessä A-studiossa, että siitä vain kokoomus leikkaamaan yhdeksän miljardia euroa valtion budjetista kuuden vuoden aikana. Todennäköisesti kokoomus vastaa, että se on mahdollista leikkaamalla vuosien 2031-2037 suunnitelluista valtion menoista tämä summa. Ja jos tämä ei riitä, nostetaan tuottavuutta kolme prosenttia vuosittain. Tällaiset eurot on niitä avaruudessa leijuvia kolmen tonnin euron seteleitä, joiden metsästämiseen kokoomus on keksinyt patentoidun ratkaisun. Niinpä kokoomus osoittaa ratkaisullaan, ettei sen ansiona ole lahjattomuus, vaan puoli jumalallinen kyky potkaista tuottavuutta yläviiston ja palkkoja  vesitasoon. Tämä kuulemma hyödyttää kaikkia.

Kumpi saapuu ensin  100 m:n kisassa maaliin: auto, jonka lähtönopeus on 200 km/h, mutta jonka nopeus puolittuu joka kerta, kun jäljellä olevasta matkasta on puolet ajettu, vai pyöräilijä, jonka nopeus koko matkan on 20 km/h? Yhtäkkiä ajatellen auto tulee ensin, koska sen nopeus suurimmalla osaa matkaa on huomattavasti suurempi kuin pyöräilijän. Autoilijan matkanteon tekee kuitenkin hankalakis se, että sen kulkema matkaa tulee jaetuksi yhä pienempiin osiin, joilla kussakin matkanopeus puolittuu eli auton lähestyessä maaliviivaa sen nopeus lähestyy nollaa eli auto ei pääse koskaan maaliin. Nopeudet muodostavat sarjan nolla kohti suppenevan monotonisen sarja. Tässä monotoninen tarkoittaa, että sarjan jokainen  jäsen on pienempi kuin edellinen jäsen. Tämän kilpailun valvoja ei  olekaan johtaja, vaan tapahtumien edustaja. suppeneva, sarja, paradoksi