Kiinnostavuutensa takia pesäpallo on noussut minulle ykköskoriin. Sehän on koettu jonkinlaiseksi kilpailijaksi jääkiekolle, mutta välikö sillä on. Takavuosina tämä ehkä piti paikkansa, mutta nyt urheilutarjonnan kasvaminen TV:ssä katsojien riittää joka lajiin. Lähi-idässä käytetään tekoälyä yhtenä sodankäynninaseena. Voisiko pesäpallossa yksittäisen pelin johtamissa käyttää teko älyä (AI) hyväksi?  Ainakin sitä pitäisi harkita, sillä faktaa on varmaan tarjolla esimerkiksi vastustajan pelaajien kyvystä historiatiedosta nykytilanteeseen asti.   Pelin johtaja voisi ykköskakkostilanteessa kysyä, miten ulkokenttäpelaajat pitäisi ryhmittää ja mitä kuviota pelataan, kun tilanne on viimeisessä sisävuorossa  2/3. Menemättä pidemmälle, näitä asioita mitä ilmeisemmin pesäpalloväki pohtii. Onko AI käyttö sääntöjen mukaista?      

Tekoälyn käyttäminen kouluopinoissa on aiheellisesti ollut julkisuudessa sen tarjoaman epäoppisen leviämisien takia. Sen käyttö jatkuvassa opiskelussa on varmin tae sille, että matematiikassa aivot jäävät jurakauden asteelle. Matematiikassa oppimisen A ja O on laskeminen kotilaskut kotona paperille ja vähän pitemmälle vietynä harjoitella kynän ja paperin avulla ylimääräisä laskuja tuntikausia. Itselläni on tästä vähän liikaakin kokemusta. Kävin viisi vuotta keskikoulua saadessani joka vuosi neljä nelosta, joista yksi algebrassa, toinen geometriassa kolmas englannissa ja neljäs ruotsissa. Joka kerta vaatimatonta palkkaa saava myyjänä toimiva äitini maksoi 500 markkaa preppauskurssilta, joiden ansioista juuri ja juuri suoritin matematiikan ehdot ja siirryin seuraavalle luokalle.  Kerran jäin luokalle matikan nelosten takia, kun ei huvittanut. Ihme tapahtui lukion ensimmäisellä luokalla, kun matikan opettajaksi tuli valmistumassa oleva nuori kundi. Hän oli rento tyyppi istuskell...