Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

     Arkisessa kielenkäytössä avoin yhteiskunta tarkoittaa yhteiskuntia, jotka omaavat kaikki demokraattisen valtion elementit. Perusta on vallan kolmijako. Se käsittä sanan- ja kokoontumisvapaudesta lähtien kansalaisten tasavertaisiin oikeuksiin ja kohteluun saakka. Avoimuutta kuvaa hyvin vapaa matkustaminen ja elinkeinon harjoittamisen vapaus.      Topologisessa avaruudessa avoimella joukolla on analogia avoimeen yhteiskuntaan. Topologisen avaruuden joukko on avoin, jos sen jokaisella yksiköllä on ympäristö, joka kuuluu tähän joukkoon.      Tämä määritelmä sopii yllättävän hyvin myös hyvin toimivaan yhteiskuntaan.   Silloin jokaisella yhteiskunnan jäsenellä on vain sellaisia verkostoja, joiden jokainen jäsen kuuluu yhteiskuntaan. Tämän pitäisi näkyä myös politiikassa. Poliitikko ei saisi kuulua joukkoon, jolla on yhteiskunnan ulkopuolisia jäseniä. Tämä koskee kaikkia poliittisia toimijoita.

     Mielikuvituksissa tai paperille kirjoitettuna luvut 1, 2, 3, 4, jne näyttävät muodostavan jatkuvan jonon. Se ei kuitenkaan ole jatkuva, sillä jatkoimmepa sitä mihin lukuun saada siinä on jatkuvasti ykkösen mittainen katkos. Sarjan tihentäminen ei auta, sillä aina on edessä katkos. Lumivyörykään ei ole yhtenäinen virta. Vasta maaginen vesi H2O muodostaa yhtenäisen virran. Kos piirretään jana, sen pisteet muodostavat jatkuvan viivan. Tämä siksi, että jos taikasauvalla janasta merkitään yksi piste, niin kaikki janan muut pisteet ovat siitä askeleen päässä. Askeleen suuruus kyllä vaihtelee, mutta aina on olemassa askel taakse- ja eteenpäin. Olkoon mottomme elämässämme askel eteen päin.      Tästä voidaan mennä hieman abstraktisempaan näkökulmaan tarkastelemalla suoran yhtälöä y= ax+b. Se on jatkuva, koska sen jokaisen pisteen ympäristössä on ainakin yksi toinen suoraan kuulua piste. Tämä on helppo todistaa vastaväitteellä väittämällä, että suoralla on piste d, jonka ympäristössä ei ol

     HS:n vieraskynässä tänään (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006519735.html) professorit Lena Näre ja Markus Jäntti arvostelivat Suomen hallinnon tulosohjaus- ja tulosjohtamismenettelyä. Suomessa se perustuu tulostavoitteiden asettamiseen tuloneuvottelujen- ja keskustelujen avulla sekä tavoitteiden seurantaan. Se on prosessi.      Kirjoittajat sanovat ”Johto uskoo tietävänä kansalaisia ja organisaation työtekijöitä paremmin, mikä on tuloksellista toimintaa. Tulosjohtamisessa ei välttämättä luoteta työntekijöiden ammattitaitoon ja etikkaan. Mittarit mittaavat toimintaa.      Ruotsissa kehitetään luottamusperusteista julkishallintoa. Se korostaa viranomaisten yhteistyötä ja vapautta hyödyntää ammattitaitoaan yhteisiä toimintatapoja kehitettäessä. Keskiössä on kokonaisvaltainen organisaation kehittämien lyhyt jänteisten mittariperusteisen mikro manageera misen sijasta.      Kirjottajat ammentavat tekstejään paikka paikoin sana-arkkunsa provokatiivisrsta osiosta ja siitäkin väärin.

     Mediassa puhutaan nyt korona aikana kuntoilusta ja vanhusten liikkumisen tarpeellisuudesta. On helppo yhtyä näihin teemoihin. Vikaa on varmaankin itsessä, koska lukiessaan aiheista tulee jotenkin monimutkainen olo. Se varamakin johtuu siitä, että aihetta käsittelevissä teksteissä liikunnasta tulee mieleen raamatullinen raataminen ja pakonomainen taistelu terveytensä puolesta.      Tämä ei ole missään nimessä median vika, vaan pahan omatunnon, joka morkkaa paisunutta vyötärön mittaa. Kyllä naisen ja miehen on tämä äänetön pilkkaaja kestettävä, sillä jossain vaiheessa on jonkin sortin kehon rasittaminen aloitettava. Tässä yhteydessä ei kannata edes mainita kuntoilun tuomaa mielihyvää, sillä morkkiksessa ihminen tällä alueella ei kestä mitään.      Siispä esiin nuoruusajat, Joillekin sieltä ei löydy kuntoiluun mitään motivoivaa. No ehkäpä kuitenkin se ainainen viimeiseksi valittavaksi jääminen joukkuevkokoonpanoa valittaessa voisi aikuisiässä kääntää asenteeksi: ”Minä menen kuntoilem

     Joka liikkuu paljon, näkee läheltä. Tämä fraasi koski valtionhallintoa, mutta myös muita hallintoja kunnallisista yksityisiin. Seminaariruljanssin kulta-aikana 1970-luvulla tämä saavutti huippunsa. Kyse oli eri sukupuolten välisistä seksuaalisväritteisistä käyttäytymisrooleista aina intimpiin suhteisiin saakka.      Seminaarin vetäjän oli suhteellisen helppo havaita, miten parit alkoivat hahmottua tavallisin parin muodostuskeinoin katsein, hymyin, istuinpaikkaa vaihtamalla jne, Saattoi olla niinkin, että seminaarin lähtö oli parin yhteinen päätös.      Jos tuli kumppanilta torjunta, istumapaikka siirtyi kauemmaksi ja hymy sameammaksi. Kun pari istuskeli baarissa ilta myöhään ja alkoi olla yhteisiä poissaolo aamuja, vetäjä korosti kaikilla olevan samanlainen velvollisuus olla aamulla paikalla, vaikka oltiinkin metsäseudulla.      Totuuden nimissä on sanottava, ettei parileikki kovin yleistä ollut, mutta kuitenkin niin tavallista, että kerran kahdessa kuukaudessa jokaisessa vi

     Tina Laitila-Kälvemarkin kirja nimi on veden kemiallinen kaava H2O. Sen perustarinana on käsitellä dissosiatiivinen personallisuushäiriöiden vaivaamia henkilöitä. Vedellä on psykiatriassa ja psykologiassa on hyvin monimuotoisesti haarautuva ja monissa väreissä kimaltelia symboliarvoja. Siihen synnytään, kastetaan, vannotaan ja haudataan. se oli antiikin Kreikassa yksi alkuaine. Kirjan Hester kokee monella tapaa veden voiman, arvaamattomuuden ja arvon. Sivupersoonat kirjailija sijoittaa erilaisiin rooleihin. Sivupersoonien päissä onkin paljon ristiriitaisuuksia, mikä luo välttämättömiä jännitteitä. Kirjan sivupersoona maastossa lukijalle jää paljon mielikuvituksen varaa ja tilaa. Luettuaan kirjaan hetkeksi kokee jonkinlaisen pudistuksen virtaavan kehonsa läpi, mutta se ei ole pelottavaa, vaan tavalla tai toisella kirjan hahmojen yhteinen tyrmäys pahoille voimille.

     EU Saksan johdolla suunnittelee EKP:n kautta 500 miljardin euron avustuspakettia jäsenmailleen uudistushankkeille, ei koronan hoitoon. Valettavasti itä- ja eteläryhmän maat eivät ole kaikilta osin kypsiä käyttämään rahoja tähän tarkoitukseen, vaan isännätön raha lipuu osin epämääräisiin kohteisiin esimerkkinä eräässä Italian osassa sijaitsevat 20-vuotiset uusstadionin rauniot.      Parempi tapa olisi jakaa rahat suoraan kansalaisille kulutukseen. Ekonomit sanovat tähän, että operaation seurauksena inflaatio syö rahojen ostovoiman. EU-maiden ollessa hyvin eritahtisia kansantalouksissaan, yksityistalouksissaan, kulutustottumuksiltaan, kulutustavara tarjonnaltaan ja kysynnältään inflaatiovaaraa ei ole. Jos rahat osoitetaan henkilötunnuksen jokaiselle rekisteröidylle asukkaalle, niiden väärin käyttö vippaskonsteilla on toki mahdollista, mutta hävikki on vain prosenttien luokkaa. Se on huomattavasti pienempi kuin etelän maataloustuissa.

     Otsakkeen sannonnasta voi tulla mieleen opposition toiminta. Sen oikeastaan muodostavat ne puolueet, jotka eivät syystä tai toisesta ole hallituspuolueita. Koska siihen kuuluvat puolueet eivät itse voi määritellä tehtäviään aivan vapaasti niiden muodostuessa hallituspuolueet tavoitteiden vastustamisesta, sen ilme joskus muistuttaa monotoonisesti räksyttävän piskin roolia. Tässä ei tulee kysymykseenkään vanha neuvo: sanojen on oltava hiljaisuutta parempi. Tosin on myös hyviä ja leikkaavia opposition kommentteja ja kysymyksiä.      Ehkä kaikkein paras opposition vaikuttamistapa on kohauttavat retoriset metaforat kuten vanhemman Vennamon pula-ajan kuorma-automiehille tarkoitettu sutkautus vekselivetoinen hiekan ajo. Opposition varjobudjettien käsittely eduskunnan yleisistunnossa on demokratian toteutumisen takia välttämätöntä. Niistä kyllä keskustellaan ja myöhemmin niihin saatetaan viitata, mutta ne eivät ole uskottavia, koska niihin yleensä sisältyy linjauksia tai yksityiskohtia, j

     Voi etäältä seurattuna sanoa ministeri Kiurun toimivan parasta ja elinvoimaisinta ministeriytensä aikaa. Hän on sanvalmis ja tietävä tarvittaessa ehkä kovakin asioiden eteenpäin viejä. Yleisellä tasolla hänen esiintymisensä korona tiedotustilaisuuksissa on ollut hyvä, koska hän vastaa kysymyksiin täsmällisesti.      Kuulija saa kuitenkin olla jonkin verran tarkkana, missä kohdassa vastauksen täsmällinen ydin tulee. Tämä johtuu Kiurun runsassanaisuudesta. Hän erottuu edukseen pitkäsanaisuudessa monista muista poliitikoista siinä, että sanojen runsaudesta huolimatta Kiurun vastaus on yleensä täyttä asiaa. Ongelma on vain, että hän aloittaa yksinkertaiseenkin kysymykseen vastaamisen yleisestä näkökulmasta monisanaisesti, vastaa siihen keskellä esitystään ja lopettaa sen pienmuotoiseen yhteenvetoon. Periaatteessa tässä ei mitään ongelmaa verrattuina muihin poliitikkoihin, jotka puhuvat paljon vastamatta kuitenkaan kysymyksen tai vain muuten puhuvat sanahelinää. 

     Suomen strategisten puolustustaktiikkojen pitää olla monipuolisesti joustavia . On vähän hölmöä puhua strategisista taktiikoista, mutta Suomen tilanne vaati vahvuuksiltaan, joustavuuksiltaan, ketteryyksiltään, puolustuskyvykkyyksiltään ja oikea-aikaisuuksiltaan sekä yllätyksellisyyksiltään erilaisia joukko-osastoja.      On selvää, että maamme joutuu mitoittamaan puolustusjoukkonsa näiden vaateiden mukaan. Yhteen isoon rintamaankin on varauduttava, mutta se voidaan mobilisoida yllä mainittujen vaatimusten mukaan varustettujen joukko-osastojen yhdistelmiä, kun siihen vaiheeseen puolustuksessa on edetty. On selvää, että tarvitaan nyt hankinnassa oleva hävittäjäkapasiteetti. Sotalaivoja ei ole kaivannut mitään maa sitten II maailman. Sen sijaa nopeakulkuisten miehistön ja raskaan kaluston siirtoaluksia tarvitaan.   Joukkojen nopea liikuteltavuus on avainsana. Digipaikannuksilla varustetut monipuoliset KRH- ja tykistökapasiteetit ovat ehdottoman tärkeitä. Panssarivaunujen hyöty pääs

     Yksinkertainen totuus, mutta aiheellinen. Yhdestä tapauksesta ei voi vetää yleisiä johtopäätöksiä. Hyvä. Kerron kuitenkin oman havaintoni, jonka muutamat ystäväni vahvistavat. Urheilin ja kilpailin aktiivisesti 23 ikävuoteeni saakka. Viimeisin tulos saattoivat olla puolustusvoimien mestaruuskilpailuissa  neljäs sija moukarinheitossa Kokkolassa 1963 . Sen jälkeen kuntoa riitti nelikymppiseksi saakka, kunnes vasta kuusikymisenä aloin kuntoilun. Viime vuosina olen havainnut, että pitää supistaa viiden kilometrin lenkkiä vähitellen kilometriin ja tehdä se useammin kuin pitempi lenkki.      Oma kokemukseni on, että kuntoilua kannatta harjoittaa koko elämän ajan, mutta täytyy löytyä joko itseltä tai viisaamman sanomana neuvo, että löysää hyvä veli lenkin pituutta kilometriin, kun omatkin kilometrit näyttävät isoja lukuja. Uskon, jos aika suo, lyhentäväni lenkkiä vuosi vuodelta tai kuntoilevani vaikka lattiajumpalla mahdollisimman pitkään liikkumisen helpottamiseksi.

     Joillain on paljon poliittisen kannan omaksuneita ystäviä ja tuttavia. Varsinkin ministeriöissä saattaa olla paljon jäsenkirjan ottaneita. Pääsääntöisesti he ovat hyviä töissään ja rupattelukin luistaa. Myös keskustelut ja yhteiset työasiat heidän kanssaan sujuvat hyvin. Silti harmittavan usein työskennellessä pitkään heidän kanssaan, heidän poliittinen koodinsa alkaa vaikuttaa, miten pitäisi hoitaa mitäkin tehtävää, mitä linjaa jossain yksityiskohdassa täytyisi noudattaa tai ainakin tavalla tai toisella tuoda se esille. Joskus käynnistettävälle hankkeelle on jo annettu poliittiset askelmerkit, jotka ohjaavat työn kulkua. Tällaisessa tilanteessa työskentely turhauttaa.      Toinen laji poliittisia reimareita seilaavat keskustelupalstoilla jopa siinä määrin, että aloittaessaan lukemaan kirjoitusta, huomaa heti poliittisen kannan ja muita poliittisia linjoja kovastikin arvostelevan sävyä. Keskusteluissa saatetaan kaivella hyvinkin kaukaisia poliittisia hautoja oman kannan pökit

     Britannia ei tule päästämään EU:ta helpolla erosopimuksessa. Nyt juuri neuvottelut ovat umpikujassa ja uusi kierros on aloittava ennen syksyä, jotta vuoden lopussa sopimus olisi valmis. Sanomatta on selvää EU:n haluavan tasapainoisen sopimuksesta, jossa Britannia turvaa reilun kilpailun säännöt mm. kaupassa, työvoimassa, kalastuksessa ja merenkulussa.      Kääntöpuolena tälle on Britannian maailman kuudenneksi suurin kansantalous, vahva teollisuus ja merkittävä puolustusvoimien kapasiteetti. Merivaltiolla on kautta historian ollut omat erikoisvahvuutensa. Hadrianuksen vallin murtanut ja meriä vuosisatoja hallinnut maa ei kykene vieläkään irtoamaan suuruutensa lumoista, vaan vaatii jääräpäisesti historiansa menneillä loistoilla ylimitoitettuja vaatimuksia.      Niinpä Britannia ei tule luopumaan ns omistamistaan kalastusalueistaan sallimalla niillä muiden kalastamisen. Tämä on näkynyt Britannian asukkaiden kielenkäytössä koko se EU-historian ajan. Toinen yhtä selvä kohta on kilpail

     Toukokuussa 2020 poisnukkuneen professori Timo Honkela oli Ylen Itse asiassa-ohjelman haastateltava. Hän on puhunut ja kirjoittanut tekoälystä ja Rauhan koneesta. TV-istunnossa hän onnistui hyvin pelkistämään rauhan koneensa idean.      Se lähtee oikeastaan kielien epätäsmällisyyksistä eli mikään kieli ei ole riittävän tarkka kuvaamaan todellisuutta. Yksinkertaisin tapaus on, kun toinen puhuu karhun kohtaamisesta. Jos hän kuvaa metsän kontiota karhuna, tilanne saattoi olla pelottava, jos mesikämmenenä vaaraton. Vähä yleisemmin karhun eri nimet, kuten metsän kuningas, otso, kontio, mesikämmen saa ihmisten mielissä eri mielikuvan aivoissa puhuttaessa esimerkiksi otsosta tai karhusta. Monille otsa tuo mieleen rauhallisen tilanteen ja karhu varoittavan.      Kieliä ollessa tuhansia ja niillä saman kaltaiset ominaisuuden kuin suomen yksinkertaistetulta karhulla väärinkäsitysten vaara on ilmeinen. Kun maailman johtajat kommunikoivat toisilleen, monitulkintaiset ilmaisut ja niiden sanat

     Kun koronan ilmaantuvuuden volyymia tarkastellaan globaalilla tasolla, päädytään aaltoilevaan käyrään, joka huiput vaihtelevat ja siirtyilevät ajan kuluessa (funktiona) maapallon eri osista toiseen ja lokaalisiti maasta toiseen. Hyvällä onnella ja osuvilla toimenpiteillä joku maa voi päästä vähällä, jopa niin, ettei virusta esiinny lainkaan.      Oikein hyvällä onnella globaali käyrää supistuu kohti nolla. Suurella todennäköisyydellä joka tapauksessa ilman lääkettä tai rokotetta käyrää jää kiertelemään pitkin maapalloa ehkä kymmeneksi vuosiksi, jopa vaikka rokote keksittäisiinkin. Tässä tilanteessa ne maa, jotka pystyvät pitämään ilmaantumistason niin alhaalla, ettei viruksesta ole sanottavaa haittaa normaaleiksi muodostuneilla varotoimenpiteillä, ovat voittajia. Eli parhaassa tapauksessa pitää sallia joka tapauksessa tässä virussodassa kohtuullisiksi katsotut tappiot.    

     Ihmisluonne muovautuu ympäristön mukaan. Tästä esimerkkinä II maailmansodan heti päättymisen jälkeinen aika, jolloin kauheuksien loppuminen vapautti ihmiset miljoonittain kuukausien onnen tunteeseen. Jo sitä ennen kolonialismin pahimpien raatelujäljet olivat yhteiskuntien melskeisissä sodissa ja uudelleen järjestelyissä arpeutuneet rosoisiksi mieliksi ja sielun haavoiksi, mutta nyt iloittiin.      Kuitenkaan missään osassa maapalloamme kolonialismi, puhumattakaan sodista ei ole jättänyt jälkeensä pysyvästi onnellista valtiota tai yhteiskuntaa. Niin paljon kuin kristinusko onkin tuonut kaikenlaista hyvää ihmisyhteisöille mm. tieteellä ja koulutuksella, se on myös ollut armoton piiskuri levittämään sotien kautta valtaansa. Toinen yhtä vahva ja peräänantamaton on ollut hallitsijan ja hänen apuriensa vallan ja rikastumisen himo.      Onneksi kolonialismi on hellittänyt eikä ole enää meren mustaa kolmiota, jota reittiä orjalaivat seilasivat Euroopasta Afrikan länsi rannan kautta Kar

      Tämä päivän tiedotustilaisuuden aiheena oli hallituksen tavoitteet koronapandemian leviämisen estämisessä. Kysymysosion alettua ja kuunnellessa toimittajien kysymyksiä, tuli mieleen, että osalla toimittajista oli aivan ymmärrettävästi unohtuneet pitemmän matematiikan opit.   Ja saattaa olla, että eräät toimittajat eivät olleet tutustuneetkaan kovin laajasti matematiikan saloihin.      Jos pelkistetään ongelma ja sen ratkaisun piirteitä, kyse on systeemistä, jonka eri ulottuvuuksia voidaan kuvata mitattavilla tunnusluvuilla eli parametreillä. Osa näistä on asiantuntijoiden muutettavissa olevia kuten rajoitukset ja osa ei, kuten viruksen muoto ja iän merkitys immuunijärjestelmään. Todennäköisesti myös tehohoitoon joutuvien kuolleisuusprosentti on tilastollisesti vakio.      Eräs toimittaja lausui hyvin tavoitetilannetta kuvaavan kysymyksen: ”Miksei hallitus ota tartuttamisluvun RO:n tavoitteeksi nollaksi. Silloin tauti katoaisi maastamme. Pääministeri vastasi siihen tyhjentäväst

      Hallitus elää korona-aikana ehkäpä kaikkein hankalimmissa päätöksinen tekotilanteissa, mitä yhdelle hallitukselle voi eteen tulla. Sotatilanteissa on vastustaja kuinkin tiedossa, vaikkakin sen tunnistamisen kaikki piirteet ja tavoitteet saattavat olla epävarmalla pohjalla. Totaalinen kyberhyökkäys voi totaalisuudessaan olla järkyttävä, mutta siihen voidaan varautua rakentamalla varajärjestelmiä ja etukäteen suunniteltuja torjuntaprotokolleja. Viimeisenä keinona on pakeneminen omalta paikkakunnalta tuvallisemmille alueille. Kauppasotiin ja-saartoihin pätevät vihollisen ainakin jokin asteinen tunnistaminen, omavaraisuus ja sääntely. Luonnonmullistuksien seurauksissa on aputoimien kohteet tunnistettavissa ja tuhot maiden yhteistyöllä lievennettävissä.       Ensiksi koronan torjunnassa pitää olla joka hetki relevanttia tietoa käytettävissä kolmeen muun kohdan läpiviemiseksi. Jos sitä ei ole, sitä pitää pyrkiä hankkimaan kaikin keinoin.   Toiseksi tiedon perusteella on luotava pitkän

     Eilisessä Ylen A-studiossa yhtenä teemana oli, onko hallituksen tavoite koronan leviämisen estäminen vai tukahduttaminen. Teoriassa se tarkoittaa joko a) RO on pienempi tai yhtä suuri kuin 1 tai b) RO on pienempi kuin yksi. Teoriassa tapaus a) tarkoittaa, että tartunnat ovat nykyistä tasoa tai sen alapuolella. Tapauksessa b) tartunnat vähenevät jossain ajassa nollaan.      Matemaattisesti tapauksilla on selvä ero. Tapauksessa a) tauti ei välttämättä supistu tartunnoiltaan nollaan, mitä se tekee tapauksessa b).      Käytännössä tapauksilla on se ero, että tapauksessa a) tartuntojen määrä ajan mittaan lähestyy nollaa, sillä tilanne, jossa RO on yksi tai pienempi kuin yksi johtaa tartuntamäärään nollaan, mutta hitaammin kuin tapauksessa b).      Tämän eron sanoi istunnossa selkeästi professori Myllärniemi todeten, ettei koronan leviäminen ole pelkää matematiikkaa vaan biologiaa.

     Suomessa on monipuolinen konepajateollisuus, johon laajasti ymmärrettynä kuuluvat mm. telakka-, maa- ja metsäkone-, ratakone-, auto-, autonkori-, sotakone-, poltto- ja sähkömoottoriteollisuudet.  Tähän yhteyteen sopii hyvin Professori Zygmund Bauman toteamus, että tiedon osaaminen on sitä, että osaa jatkaa eteenpäin.      Jos Metsämaasturia Suomi ei ole kehittänyt, nyt olisi aika saatuja osaamisia ja uusia innovaatioita hyväksikäyttäen rakentaa lähinnä sellainen Venäjän markkinoille. Varmaan ala asiantuntijat jo tietävät millaisia ominaisuuksia Suomen korpimaastot ja Venäjän tundrat vaativat. Haittaa ei varmaankaan olisi, jos sen ominaisuuksiin kuulusi eräitä suomalaisen Pasin vahvuuksia.      Briteiltä löytyy esimerkki Bauman in ajattelusta. Ensimmäinen suihkumatkustaja lentokone oli brittiläinen oli Comet jota ei olisi syntynyt ilman aikoinaan ylivoimasta brittien Spitfire hävittäjä. Sen eräitä rakenteita puolestaan sovellettiin maailmakuulussa Morris Minissä.

      Taloustieteilijä Milton Friedman ajatukset levisivät Suomeen kyytipokanaan Reaganin ja Thatcherin puheet ja heidän määräämät käytännöt. Miltonin televisiodokumentin ideat ”Free to Choose” (valinnan vapaus) jylläsivät Suomessa aina Sipilän eronpyyntöön saakka. Valtion tuli puuttua mahdollisimman vähän yhteiskunnan toimintaan.      Suomessa tämä merkitsi mm. keskusvirastojen lakkauttamista ja ministeriöiden suoraa johtamista tulos- ja informaatio-ohjauksella alaista hallintoaan. Niinpä 1990-luvulla mm Lääkintöhallitus ja lakkautettiin ja tilalle perustetiin erilaisten vaiheiden jälkeen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Sen oli tarkoitus tuottaa tietoa ministeriöille kansakunnan terveydestä ja sosiaalisista oloista eli mahdollistaa informaatio-ohjaus.      Samaan aikaan. mm kunnille ja sairaanhoitopiireille delegoitiin päätösvaltaa. Tämä tarkoitti hallintomallia. jossa kunnille ja kuntainliitoille delegointiin lisää toimivaltaa mm valtionapuvarojensa käytössä. Rytäkässä lakka

     Eilisessä Ylen Sannikassa käsiteltiin Suomen koronan tilannetta. HUS:n hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen oli varsin kriittinen ja piti koronan torjuntaa sekavana. Lehtonen kaapi tuhkaa THL:n asiantuntijoiden päälle antaen ymmärtää heidän tasonsa olevan riittämätön eteenkin itc:n hyväksikäytössä. Suomen myöhästymistä EU:n suojavarusteiden yhteistihankinnasta sai Lehtoselta iskuja eikä tilannekuvakaan ole ollut hääppönen.      Hybridistrategia Lehtonen piti vääränä, koska korona pitää tukahduttaa kuten aikoinaan tuberkuloosi. Tähän voidaan todeta, että koko 1950-luvulla  kansakoulumme pelkästi, milloin keuhkotauti iskee, setä kuoli, äiti vammautui. Toinen pelon kohde oli lapsihalvaus, joka iski kaveriini lamauttaen keuhkot. Samassa talosta saattoi mennä vuodessa 2-3 haudan lepoon taudin takia. Tätä kohtaloa ei soisi Suomen kansan enää kokevan. Toisaalta Lasse Lehtonen totesi kuitenkin, että Suomi on kokonaisuudessaan hoitanut tähän saakka hyvin ongelmaa. Tämä on jossain määrin ällis

     Kun korkeaan ja vaikutusvaltaiseen virkaan valitaan pätevä, asioihin voidaan tarttua erilaisella otteella kuin, jos virkaan oli valittu hyvävelikaveri. Tämä on havaittu esimerkiksi valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen ja oikeuskansleri Tuomas Pöystin toiminnassa.      Toiviainen nosti prosessin Helsingin poliisin ylintä johtoa vastaan Aarnio jupakan ilmiantorekisterin epäillyistä laiminlyönneistä. Tämä olisi jäänyt tekemättä, jos paikalle olisi nostettu hyvävelimies. Hänelle oli varmaankin kiusallista seurata edeltäjänsä tempauksia valtakunnansyytäjän viran hoidossa. Nyt hän pyytää eduskunnalta lupaa nostaa syyte kansanedustaja Juha Mäenpäätä vastaan viha- ja natsipuheista.      Tuomas Pöysti on hyvin jämäkkä soten perustuslaillisuuskysymyksissä, vaikka peruslakivaliokunta toki tekee lopulliset ratkaisut. Hän on myös ollut tiukka valtiovarainministeriön kansliapäällikön nimittämisessä sallimatta viran uudelleen auki julistamista. Pöysti on myös valvonut, että poikkeuslain soveltam

     Elisessä  A-studiossa käsiteltiin lasten  koulun aloittamista. Hallitushan on tehnyt päätöksen koulujen avaamisesta 14.5.2020. Kirsi Makkosen haastateltavana olivat professori Mika Rämet ja ylilääkäri Asko Järvinen. Nähtiin myös haastattelupätkä perheestä, jonka lapsi oli tartuttanut koko perheen. Makkonen aloitti intensiiviseen tyyliinsä lukemalla yhteenvedon saksalaisen professorin tutkimuksesta, jonka mukaan lapsi kantaa yhtä suuren määrän virusta kuin aikuinenkin tivaten syytä koulun aloittamiseen.       Professorit alkoivat tutkimuksen muistin varaisen referoinnin toteamalla, että satunnaisotoksena oli 60000 ihmistä ja näistä oli löytynyt 47 lasta, jotka kantoivat virusta yhtä paljon aikuinenkin, jos oli saanut tartunnan.  Makkosen yritys saattaa ko. tutkimuksella Suomen päätös avata koulut epäonnistuneeksi törmäsi siis seinään.T iivistelmästä puuttui olennainen tieto lapsen huomattavasti pienemmästä tartuttamisvaarasta, koska hän hyvin harvoin kantaa virusta. Tällöin hän

     Yhdysvallat rahoittaa keskuspankkinsa kautta 3000 miljardilla dollarilla koronakriisin runtelemaa talouttaan. Myös Britannia antaa mittavan tukipaketin keskuspankkinsa avustuksella. EU sopimisen artikla 123 kieltää EPK rahoittamasta suoraan jäsenmaitaan, vaan se pitää tehdä pankkien kautta. Nyt EU pitää keksiä keino rahoittaa kunkin maan keskuspankkia mittavilla korontukipaketeilla. Tätä ovat ehdottaneet Konsta Nylander ja Ilkka Kärrylä päivän HS:ssä ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006497420.html ). Kannatetaan.      EKP:n lainakirjoilla Suomen pankille operoidut rahat voisivat olla miljardeja euroja eikä se vielä aiheuta inflaatiota. Rahanpainamisesta aiheutuu inflaatiota silloin, kun se jaetaan tilanteessa, jossa on jo tuotantokapasiteettia ja maksavista asiakkaista. Nyt Suomessa ollaan vaiheessa, jossa tuotanto on jouduttu ajamaan alas, ihmisiä on suuret joukot työttöminä ja rahattomia ja monet yritykset eivät pysty maksaan kiinteitä kustannuksiaan eivätkä palkkojaan.

     Opposition vaisuus on toisaalta hyvä asia, sillä vakavan kysymyksen uhatessa ei pidä turhaan rellestellä oppositiolle muutoin luontevasti kuuluvilla räyhäkysymyksillä.   Onkin  myönnettävä opposition pysyneen pääsääntöisesti koko ajan Covid19 taudissa asialinjalla. Mykkänen kuitenkin innostui  pari päivää sitten Uuden Suomen nettikeskustelupalstalla seikkaperäiseen esseeseen koronan hoitamiseksi pois päiviltä. Se ei onnistunut runsas sanaiselta mieheltä edes tuhannen sanan tutkimukselta vaikuttavalta tekstillä.       Niin kuin näissä usein käy, Mykkäsen teksti tukahtui eri näkökulmiin ja irrallisiin kappaleisiin. Eräs kokoomuslainen puhui mainitulla palsatalla Teletapeista ja Tupu-Hupu- ja Lupu-ketjusta tarkoittaen Marinin hallitusta. Sen sijaan Orpo oli tylyn asiallinen eilisessä Yle istunnossa todeten vain testimäärien olevan liian pieniä ja yksityisten labrojen olevan valmiita auttamaan. Ei edes Halla-aholta irronnut kylmäävää analyysia Mariinia vastaan. Kaiken kaikkiaan Ma

     Monet asiantuntijat ja vielä asiantuntemattomatkin ovat ihmetelleet Ruotsin koronastrategiaa. Yleisöpaikkoja juuri suljettu ja suurempia kokoontumisia ei ole kielletty. Puistoissa väki vaeltelee ja töissä käydään lähes entiseen tapaan. Tämän seurauksena talouskin säilyy elävänä.      Tekeytymättä miksikään korona asiantuntijaksi voi olettaa, että Ruotsin ja Suomen kokoisissa ja väestötiheyksiltään samankaltaisissa maissa tartuntavaara on samaa riskitasoa. Tästä seuraa, että ihmisiä tartuttavia viruksia ilmakuutoissa mukaan luettuna tartuttavat pinnat on määrä kummassakin maassa asukasmiljoona ja tartuttavaa pintaa kohti laskettuna.      Oletetaan, että rokotetta tai lääkettä virukseen ei saada puolessa toissa vuodessa sekä saadaan väestöä kolmanneksen kattava laumaimmuniteetti, jos maata pidetään avoimena Ruotsin tapaan. Jälkimmäinen on rohkea oletus. Miten toimivat Ruotsin ja Suomen strategiat näissä reunaehdoissa      Ruotsi : Kuolleita tulee noin 70 000, joista vanhuksia 50

     Presidentti Niinistö kertoi ( https://yle.fi/uutiset/3-11283078 )   26.3 ” Hyvin koottu kriisiryhmä kartoittaa ongelmat, hankkii tiedot, kerää julkisen ja yksityisen osaamisen ja esittää sitten maan hallitukselle tilannekuvaa ja ehdottaa toimenpiteitä. Ryhmä siis omistautuisi kokonaan koronan käsittelyyn.”      Tunnettua on Marinin kohtelias kieltäytymien nyrkin perustamisesta koronakriisiin . Pääministerin ryhmään (nyrkkiin) kuuluvat mm pääministeri, valtiovarainministeri, kauppa- ja teollisuusministeri, I ja II sosiaali- ja terveysministerit, opetus- ja kulttuuriministerit ja sisäministeri sekä THL:n johtaja professori Mika Salminen ja lukuisia koronan eri näkökulmien asiantuntijoita. Tämän lisäksi Marinin ryhmä kuuntelee herkällä korvalla sairaanhoitopiirien johtotason asiantuntijoita.      Ei voida mitenkään järkevin argumentein jälkikäteen arvioida, olisiko Niinistön nyrkki  toiminut joissakin kohdin Marin ryhmää paremmin. Tiedon saamisessa eri laitosten kätköistä se olisi