Taloustieteilijä Milton Friedman ajatukset levisivät Suomeen kyytipokanaan Reaganin
ja Thatcherin puheet ja heidän määräämät käytännöt. Miltonin televisiodokumentin
ideat ”Free to Choose” (valinnan vapaus) jylläsivät Suomessa aina Sipilän
eronpyyntöön saakka. Valtion tuli puuttua mahdollisimman vähän yhteiskunnan
toimintaan.
Suomessa tämä merkitsi mm. keskusvirastojen lakkauttamista ja ministeriöiden suoraa johtamista tulos- ja informaatio-ohjauksella alaista hallintoaan. Niinpä 1990-luvulla mm Lääkintöhallitus ja lakkautettiin ja tilalle perustetiin erilaisten vaiheiden jälkeen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Sen oli tarkoitus tuottaa tietoa ministeriöille kansakunnan terveydestä ja sosiaalisista oloista eli mahdollistaa informaatio-ohjaus.
Samaan aikaan. mm kunnille ja sairaanhoitopiireille delegoitiin päätösvaltaa. Tämä tarkoitti hallintomallia. jossa kunnille ja kuntainliitoille delegointiin lisää toimivaltaa mm valtionapuvarojensa käytössä. Rytäkässä lakkautettiin myös Valtion hankintakeskus ja luotettiin, että tilalle perustettu Hansel Oy hoitaa hankinnat riittävästi, kattavasti ja kysynnän mukaan markkinaperusteisesti. Olin VM ylijohtajana ajamassa läpi näitä uudistuksia ja eräitä osilta seuraamassa vieressä.
Nyt kävi kuitenkin niin, että näiltä informaatiota tuottavilta yksiköitä myöhemmin leikattiin noin 50 prosenttia määrärahoista ja Hansel OY:ltä puolet henkilömäärästä. Näistä alasajoista seurasi, että oikeaa informaatiota ministeriöihin tuli niukasti ja se mikä tuli, ei saanut ministeriöiden päälliköiden päässä merkitystä uuden ohjausinstrumentin outouden takia. Olin ajamassa näitä uudistuksia läpi konsulttijohtajana, luennoitsijana sekä hallintoa ja oppilaitoksia laajalti kiinnostavilla kirjoilla ”Strateginen johtaminen julkisessa hallinnossa”, Santalainen, Huttunen, Weilin + Göös, 1993 ja ”Johtaminen muuttuvassa julkihallinnossa”, Huttunen, Weilin + Göös, 1994).
Yksi syy ministeriöiden informaatiojohtamisen epäonnistumisen oli määrärahojen leikkaukset mm THL:ltä, jolloin se ei pysynyt tuottamaan relevanttia ministeriössä merkityksen saavaa informaatiota. Toinen syy oli että, ministeriötä ei ollut tarpeeksi valmennettu käyttämään uutta informaatioon perustuvaa johtamis- ja ohjausmekanismia.
Suomessa tämä merkitsi mm. keskusvirastojen lakkauttamista ja ministeriöiden suoraa johtamista tulos- ja informaatio-ohjauksella alaista hallintoaan. Niinpä 1990-luvulla mm Lääkintöhallitus ja lakkautettiin ja tilalle perustetiin erilaisten vaiheiden jälkeen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Sen oli tarkoitus tuottaa tietoa ministeriöille kansakunnan terveydestä ja sosiaalisista oloista eli mahdollistaa informaatio-ohjaus.
Samaan aikaan. mm kunnille ja sairaanhoitopiireille delegoitiin päätösvaltaa. Tämä tarkoitti hallintomallia. jossa kunnille ja kuntainliitoille delegointiin lisää toimivaltaa mm valtionapuvarojensa käytössä. Rytäkässä lakkautettiin myös Valtion hankintakeskus ja luotettiin, että tilalle perustettu Hansel Oy hoitaa hankinnat riittävästi, kattavasti ja kysynnän mukaan markkinaperusteisesti. Olin VM ylijohtajana ajamassa läpi näitä uudistuksia ja eräitä osilta seuraamassa vieressä.
Nyt kävi kuitenkin niin, että näiltä informaatiota tuottavilta yksiköitä myöhemmin leikattiin noin 50 prosenttia määrärahoista ja Hansel OY:ltä puolet henkilömäärästä. Näistä alasajoista seurasi, että oikeaa informaatiota ministeriöihin tuli niukasti ja se mikä tuli, ei saanut ministeriöiden päälliköiden päässä merkitystä uuden ohjausinstrumentin outouden takia. Olin ajamassa näitä uudistuksia läpi konsulttijohtajana, luennoitsijana sekä hallintoa ja oppilaitoksia laajalti kiinnostavilla kirjoilla ”Strateginen johtaminen julkisessa hallinnossa”, Santalainen, Huttunen, Weilin + Göös, 1993 ja ”Johtaminen muuttuvassa julkihallinnossa”, Huttunen, Weilin + Göös, 1994).
Yksi syy ministeriöiden informaatiojohtamisen epäonnistumisen oli määrärahojen leikkaukset mm THL:ltä, jolloin se ei pysynyt tuottamaan relevanttia ministeriössä merkityksen saavaa informaatiota. Toinen syy oli että, ministeriötä ei ollut tarpeeksi valmennettu käyttämään uutta informaatioon perustuvaa johtamis- ja ohjausmekanismia.
Kommentit
Lähetä kommentti