Siirry pääsisältöön

2419. Pieleen meni A-studion Makkosen juttu lapsien kouluun lähettämisestä

     Elisessä  A-studiossa käsiteltiin lasten  koulun aloittamista. Hallitushan on tehnyt päätöksen koulujen avaamisesta 14.5.2020. Kirsi Makkosen haastateltavana olivat professori Mika Rämet ja ylilääkäri Asko Järvinen. Nähtiin myös haastattelupätkä perheestä, jonka lapsi oli tartuttanut koko perheen. Makkonen aloitti intensiiviseen tyyliinsä lukemalla yhteenvedon saksalaisen professorin tutkimuksesta, jonka mukaan lapsi kantaa yhtä suuren määrän virusta kuin aikuinenkin tivaten syytä koulun aloittamiseen.
      Professorit alkoivat tutkimuksen muistin varaisen referoinnin toteamalla, että satunnaisotoksena oli 60000 ihmistä ja näistä oli löytynyt 47 lasta, jotka kantoivat virusta yhtä paljon aikuinenkin, jos oli saanut tartunnan. Makkosen yritys saattaa ko. tutkimuksella Suomen päätös avata koulut epäonnistuneeksi törmäsi siis seinään.Tiivistelmästä puuttui olennainen tieto lapsen huomattavasti pienemmästä tartuttamisvaarasta, koska hän hyvin harvoin kantaa virusta. Tällöin hänellä kyllä oli sama suhteellinen määrä viirusta kuin aikeisella.
     Kautta median on tullut tavaksi haastatella yhtä tai vähän useampaa henkilöä ja vetää siitä johtopäätöksiä. Sillä tietenkin kohotetaan jutun sykettä, mutta se on tieteellisesti höpöä, vaikka jutun esittämisessä kerrottaisiin laajempi perustelu. Makkosen kohdalla mieltä jäi kalvamaan, unohtiko hän tahallaan saksalaisjutun pointin, vai oliko se pelkää lipsahdus Makkosen muutoin niin pätevässä toiminnassa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *