Suomessa näytteleminen tekevänsä työtä on viety Kiinaa pidemmälle (HS 9.10). Henkilö saapua täsmällisesti kello kahdeksan työpaikalleen, kaataa kuppiinsa muiden  keittämää ahvia omistajan elkein, haukku kahvin laihaksi, napaa naapurin käsistä Hesarin ja aloittaa lehden selaamisen heittäen sen kuitenkin pöydälle, koska nyt ei jaksa siihen perehtyä. Kahvitunti venyy kirjaimellisesti  tunniksi ja heti perään alkaa ruokatunti, joka kestää eväitä syöden tunnin, joka jälkeen alkaa varsinainen ruokatunti kauppatorin lohen hintoja tutkien. Milloinkaan ei tartu torilta mitään käteen. Tähän ulkoiluun kuluu pari tuntia, joka rientää kuin siivin puiston penkillä istuen arvioiden ohikulkijoiden asuja ja ulkonäköjä. Erityisesti naispuoliset ohikulkijat kiinnostavat. Seuraavakasi askeleet kulkevat auton varaosien halpisliikkeeseen tinkimään  1960-luvun Ooppeeliin iskuvaimentajia. Kun ne taas kerran ovat liian hintavia, hän pyytää vanhaa alalla toimivaa opiskelukaveriaan antamaan liikkee...

Orpon kasvojen mimiikka on muuttunut kehysriihen päätösten jälkeen suuryrityksille ja rikkaille suosiolliseksi. Välillä otsalle levähtää puna ja samalla käsi siirtyy hivelemään poskea peittämään esiin karkailevaa voiton hymyä hänen kuunnellessaan vieressä istuvan Purran selitystä velkaantumisen jatkuvasta kasvusta. Tämän kuultuaan Orpo ei voi pidätellä itsenään, vaikka syytä olisi, vaan ponnahtaa ylös selittämään aiemmin kuulumatonta monologia, kuinka maamme elää vain työstä ja tuottavista ja veronmaksukylyistä yrityksistä. ”Maamme tarvitsee työtä ja ahkeria ihmisiä sitä tekemään, sillä se ainoastaan mahdollistaa hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpidon, vaikka vasemmisto kuinka muuta väittää. Ahkeruus ja työnteko on kansakuntamme pelastus.” Orpo jättää mainitsematta, että kukaan ei estää perustamasta yrityksiä eikä yrittämistä etenkin, kun arvonlisävero on alle 20 prosenttia. Herää kysymys, mikä estää Orpoa ja kumppaneita patistamaan hyvän koulutusjärjestelmämme tuottamia päteviä kansalasi...

       Suomen talouden lääkkeet kuin tango Lilja Kukka       Suomen talouden lääkkeet on kuin Toivo Kärjen sävellys Lilja Kukka. Kun illalla laivoilla se soi, kanssa ei tiedä, onko se tango vai marssi, mutta illan loputtua ei tapahdu mitään järkevää. Aamulla epätietoisuus kasvaa ja se jää kalvamaan.      Vajaa kymmenvuotta sitten kiisteltiin miten 1,8 miljardin euron jakovara käytetään. Kun sitä aikansa jahkailtiin, huomattiin maan alkavan velkaantua huolestuttavasti miljarditolkulla vuodessa. Tämä on katkaistava panemalla julkinen sektorin menot kuriin ja rakenteet kuntoon sekä elvytys täyskieltoon.      Näin piti luoman 100000 uutta työpaikkaa.      Kun näin ei tapahtunutkaan, työnantajan työeläkemaksuja leikattiin 800 miljardin eurolla ja yhteisöveroa laskettiin viidellä prosenttiyksiöllä pudotuksella. Kilpailukyvystä ei puhuttu mitään.      Nyt kun tämä tangon...

Aluepolitiikka on loppuun käytetty ilmaisu. Parempi olisi puhua maaseutupolitiikasta. Viimeiset voimalliset henkäykset aluepolitiikka puhalsi keuhkoistaan silloin, kun Suomen mittava korkeakoulujärjestelmä puoliväkisin runnottiin koko maat kattavaksi. Jostain syystä eri alueilla sijaitsevien korkeakoulujen laatuarvointeihin ei ole panostettu. Herää kysymys, onko syynä pelko opetus- ja tutkimusahjojen eriytymien jyviin ja akanoihin.    Hankkeen moottorina toimi Johannes Virolainen. Toinen alan supersäveltäjä Mari Pekkarinen puhalsi pystiin Elyt ja Avit. Se ei ollut kovin järkevä uudistus muuta, kuin siinä mielessä, että työpaikkoja saatiin maakuntiin. Ontuville alueyksiköille ei ollut mielekästä järjestää niiden kipeästi tarvitsemaa tutkimustoimintaa, vaan se on ja tulee olemaan valtakunnallisilla tutkimuslaitoksilla kuten Teknologian tutkimuskeskuksella (VTT Oy), Luonnonvarankeskuksella (Luke) ja Metsäntutkimuslaitoksella. Nyt on jo viimein tunnustettu, että kolmion Helsinki –...

     Vaalitenteissä usein toistettu sana on työpaikat. Niiden määrään lisäämisen katsotaan nostavan työllisyyttä kuin itsestään. Tämä ei kerro työttömyyden luonteesta juuri muuta kuin, että työpaikkoja olisi liian vähän. Näin ajateltu pahimmassa tapauksessa johtaa työpaikkojen vähentymiseen tai jopa konkursseihin.      Työpaikat tänä päivänä syntyvät sinne, missä toiminta on innovatiivista ja dynaamista. Tämä puolestaan edellyttää tutkimusta ja laajalla rintamalla työiässä olevien hyvää koulutuspohjaa.      Yhteisenä tekijänä työtä synnyttävälle kannattavalle toiminnalle on uusimpien työmenetelmien käyttöönotto ja jatkuva tuottavuuden nostaminen. Pätee sääntö, että dynamiikka synnyttää uutta dynamiikkaa, jolloin kehittyy positiivinen kierre yhä parempaan ja kannattavampaan toimintaan, joka mahdollista tuotannon laajentamisen ja uusien työpaikkojen perustamisen.      Se, että puhutaan koulutuksen ja tutkimuksen tärkeydestä ei...

     Suomen talouden lääkkeet kuin tango Lilja Kukka       Suomen talouden lääkkeet on kuin Toivo Kärjen sävellys Lilja Kukka. Kun illalla laivoilla se soi, kanssa ei tiedä, onko se tango vai marssi, mutta illan loputtua ei tapahdu mitään järkevää. Aamulla epätietoisuus kasvaa ja se jää kalvamaan.      Vajaa kymmenvuotta sitten kiisteltiin miten 1,8 miljardin euron jakovara käytetään. Kun sitä aikansa jahkailtiin, huomattiin maan alkavan velkaantua huolestuttavasti miljarditolkulla vuodessa. Tämä on katkaistava panemalla julkinen sektorin menot kuriin ja rakenteet kuntoon sekä elvytys täyskieltoon.      Näin piti luoman 100000 uutta työpaikkaa.      Kun näin ei tapahtunutkaan, työnantajan työeläkemaksuja leikattiin 800 miljardin eurolla ja yhteisöveroa laskettiin viidellä prosenttiyksiöllä pudotuksella. Kilpailukyvystä ei puhuttu mitään.      Nyt ku...

     Puuhalistaksi kutsui S-Pankin päästrategi Vesa Engdalh hallituksen toimia niin sanotussa yhteiskuntasopimus II:ssa. Hänen mukaansa siinä esitetyt toimenpiteet yhteiskunnan talouden piristämiseksi syövät toisiaan kokonaisuuden pyöriessä paikallaan. Rokottaahan työehtopaketti aputoimineen kolme prosenttia ostovoimasta. Tämä on kova lovi talouteen kokonaiskysynnän muodostaessa puolet kotimaisesta kysynnästä.      Aivan toisen käsityksen sai tänään eduskunnan kyselytunnilla käydystä keskustelusta. Siellä hallituksen toimia ei pidetty puuhina, vaan huijauksena (Heinäluoma) ja suohon vievinä muljutuksina (V.Niinistö).      Keskustelussa Sipilän mainitsema 50000 uuden työpaikan saaminen työehtoreformeilla on toiveajattelua.      Todennäköisesti SAK:n liitot tekivät historiallisen virheen EK:n siivittämänä hylätessään Sipilän toiseen tarjoukseen yhteiskuntasopimuksen aikaan saamiseksi. Maan kannalta tämä on valitetta...

Elinkeinoelämän tutkimusraportti maalailee kolmasosan työpaikoista katoavan lähi tulevaisuudessa. Kestävyysvajeella peloteltu arkityöläinen ihmettelee tuskissaan, miten selvitä ilman tehtaan pilliä ja avokonttorin rauhaa.  Kehitysjohtaja ärähtää, että aina on tullut uusia tilalle. Aitoja ei kaadeta. Teiltä vaaditaan rohkeutta ja uudistuskykyä. Näin tahti kiihtyy kohti sosiaalisesti ja työekonomisesti kestämättömiä työoloja. Jatkuva saavutettavuus ja valmius työhön ovat muovaamassa suuresta osasta niistä, joilla työtä on, hälytystilassa kyttäävän ja taistelevan armeijan kaltaisen kaartin. Siinä on keskiluokan toimenkuva. Työelämä saattaakin nopeastikin porarisoitua näin: alinomaisten uudistus- ja kehittämispyrkimysten kohteena olevaan etujoukkoon ja yhä suurenevaan reserviin. Etujoukkoon on opeteltava 20 prosenttia työajastaan uutta, teknologia, työmenetelmiä, asiakassuhteita. Osa etujoukoista putoaa alas, mutta uutta ei tilalle oteta eikä tarvita. Kierron pysähdyttyä, reservi...

Suomessa on noin 2,3 miljoona työpaikkaa. Vakavasti otettava Etla toteaa raportissaan Suomesta katoavan seuraava 20 vuoden aikana kolmasosa työpaikoista. Kuntaliito tiedottaa seuraavan viiden vuoden aikana eläkkeelle jäävän 85000 henkilöä. Kun tämä abstrahoidaan 20 vuoden ajalle saadaan 0,340 miljoona. Valtiolta jää eläkkeelle nyt vuodessa noin 3500 henkilöä. Tilastokeskus on arvioinut eläkkeelle jäävän 1,2 miljoona ihmistä vuosin 2007-2025, vanha tieto. Luvut ovat hajanaisia ja epätarkkoja. Joka tapauksessa suuri työelämän myllerrys on käynnissä. Toivottavasti hallitukselle sen seminaareissa esitetään tarkempaa tietoa, miten tulevat työpaikat kohtaavat työvoiman tarjonnan. Lukion oppirakennetta ollaan muuttamassa ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja vähentämässä. Yliopistopaikoista on kova kilpailu. Maanmuuttopolitiikka on ollut tähän asti kovin hallintokeskeistä. Tässä tilanteessa oli toivottavaa, että jokin taho laatisi kokonaisvaltaisen selvityksen/vision, millaiset ty...