!970-luvulle tultaessa joidenkin virkamiesten mieleen juolahti ajatus saada selville, mitä kukin toiminto maksaa ja mitä rahoilla on saatu aikaan. Tätä ennen seuratiin vain riittääkö momentilla rahat.  Keskeinen ajuri kustannusseurannalle oli valtiovarainministeriön suunnittelusihteeristö, joka lähti ajamaan virastojen ja laitosten sisäistä laskentaa vuoden 1970 alussa. Sillä on tarkoitus seurata, mitä kukin toiminto maksaa.  Vähän myöhemmin havahduttiin huomaamaan, että laskentatoimi ei riitä kattamaan johtamisen vaatimuksia, vaan tarvitaan staattisen johtamisen sijasta kustannustieoista ja henkilöstöjohtamiseen purettavaa esimiestyötä sekä sisäistä laskentaa laaja-alaisempaa johtamisen malleja. Oltiin siirrytty kustannustietoisuudesta organisaation kokonaisvaltaisempiin johtamiskäsitteisiin ja johtamisen eri elementtien käyttöön.  Tällöin alettiin puhua ja osin toteaa toimia-ajatuksen, päämäärien ja eri tavoitetasojen merkityksistä virastoissa ja laitoksissa sekä jo...

Koska realistisia mitattavia ja aitoa tulosta tavoitteitta ei ole Urheiluliiton johtaminen perustuu yksinvalaisuuteen ja epäluottamukseen tukeutuvaan komentomalliin. Se on työyhteisönä kuin ihmispörssi, jossa ihmisen arvoa mitataan jatkuvasti. Tämä vaatii Urheiluliiton johdon jäseniltä itsensä tarkkailua, käytöksen jatkuvaa säätelyä ja jokaisen muun arvon tuntemusta, jotta hänen asemansa olisi liitossa mahdollisimman korkea. Liiton jäsen salaa huonot puolensa ja pahan tuulensa, kilpailee suosiosta ja toimii sisimmäisiä tuntojaan vastaan eikä ilmaise aitoja tunteitaan missään tilanteessa. Tavoitteet saavutetaan aina, koska niitä muutetaan tilanteen mukaan sopiviksi. Näistä keinotekoisista onnistumisen tilanteista johto ottaa kunnian itselleen ja valituille luottohenkilöille. Onnistumisen iloa ei jaeta, kun ei ole jakamista, jolloin ei ole motivaatiota eikä innovatiivisuutta.   Virheistä ie opita. Epäonnistumisissa syylliset etsitään ja rangaistaan, minkä jälkeen palataan päiväjärjes...

.