!970-luvulle tultaessa joidenkin virkamiesten mieleen juolahti ajatus saada selville, mitä kukin toiminto maksaa ja mitä rahoilla on saatu aikaan. Tätä ennen seuratiin vain riittääkö momentilla rahat.
Keskeinen ajuri
kustannusseurannalle oli valtiovarainministeriön suunnittelusihteeristö, joka lähti
ajamaan virastojen ja laitosten sisäistä laskentaa vuoden 1970 alussa. Sillä on
tarkoitus seurata, mitä kukin toiminto maksaa. Vähän myöhemmin havahduttiin huomaamaan, että laskentatoimi
ei riitä kattamaan johtamisen vaatimuksia, vaan tarvitaan staattisen johtamisen
sijasta kustannustieoista ja henkilöstöjohtamiseen purettavaa esimiestyötä sekä
sisäistä laskentaa laaja-alaisempaa johtamisen malleja. Oltiin siirrytty kustannustietoisuudesta
organisaation kokonaisvaltaisempiin johtamiskäsitteisiin ja johtamisen eri elementtien
käyttöön.
Tällöin
alettiin puhua ja osin toteaa toimia-ajatuksen, päämäärien ja eri tavoitetasojen
merkityksistä virastoissa ja laitoksissa sekä johtoryhmätyöstä ja esimies- alainen
keskusteluista.
1980-lopulla
valtiovarainministeriön johdolla ja suojeluksessa otettiin käyttöön kehys- ja tulosohjaus.
Edellinen tarkoitta ministeriön ohjausta alaisiinsa virastoihin ja laitoksiin ja
jälkimmäinen laitosten sisästä johtamista. Ideana on, että ministeriö määrittää ja ilmoittaa
tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä keskeiset tavoitteensa seuraavalle
vuoden ja myös pidemmän aikavälin tavoitteensa. Samassa yhteydessä tarkastellaan,
miten ministeriö on onnistunut edellisen vuoden toiminnassaan. Saman kaltainen prosessi
käydään myös virstoissa ja laitoksissa.
PS. Tulen muutaman
viikon kuluttua jakamaan kotisivuillani noin 100 piirtoheitin kalvoa, joita
käytin hyväkseni kouluttaessani ja luennoidessani sekä konsultoidessani lähes
viikoittain vuosina1970-1995 eri tilaisuuksissa valtion hallinnossa.
Kommentit
Lähetä kommentti