3874. Hän lähti kuin kuppa Töölöstä

!970-luvulle tultaessa joidenkin virkamiesten mieleen juolahti ajatus saada selville, mitä kukin toiminto maksaa ja mitä rahoilla on saatu aikaan. Tätä ennen seuratiin vain riittääkö momentilla rahat. 

Keskeinen ajuri kustannusseurannalle oli valtiovarainministeriön suunnittelusihteeristö, joka lähti ajamaan virastojen ja laitosten sisäistä laskentaa vuoden 1970 alussa. Sillä on tarkoitus seurata, mitä kukin toiminto maksaa.  Vähän myöhemmin havahduttiin huomaamaan, että laskentatoimi ei riitä kattamaan johtamisen vaatimuksia, vaan tarvitaan staattisen johtamisen sijasta kustannustieoista ja henkilöstöjohtamiseen purettavaa esimiestyötä sekä sisäistä laskentaa laaja-alaisempaa johtamisen malleja. Oltiin siirrytty kustannustietoisuudesta organisaation kokonaisvaltaisempiin johtamiskäsitteisiin ja johtamisen eri elementtien käyttöön. 

Tällöin alettiin puhua ja osin toteaa toimia-ajatuksen, päämäärien ja eri tavoitetasojen merkityksistä virastoissa ja laitoksissa sekä johtoryhmätyöstä ja esimies- alainen keskusteluista.

1980-lopulla valtiovarainministeriön johdolla ja suojeluksessa otettiin käyttöön kehys- ja tulosohjaus. Edellinen tarkoitta ministeriön ohjausta alaisiinsa virastoihin ja laitoksiin ja jälkimmäinen laitosten sisästä johtamista.  Ideana on, että ministeriö määrittää ja ilmoittaa tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä keskeiset tavoitteensa seuraavalle vuoden ja myös pidemmän aikavälin tavoitteensa. Samassa yhteydessä tarkastellaan, miten ministeriö on onnistunut edellisen vuoden toiminnassaan. Saman kaltainen prosessi käydään myös virstoissa ja laitoksissa.

PS. Tulen muutaman viikon kuluttua jakamaan kotisivuillani noin 100 piirtoheitin kalvoa, joita käytin hyväkseni kouluttaessani ja luennoidessani sekä konsultoidessani lähes viikoittain vuosina1970-1995 eri tilaisuuksissa valtion hallinnossa.