Köyhää on asiantuntijoiden mukaan vaikeaa määritellä. Pari kätevää määritelmää kuitenkin löytyy. On sanottu, että köyhä on se, jonka vakituiseen tulon pienikin muutos aiheuttaa suuren elämäntilan muutoksen. Professori Heikki Hiilamo on puolestaan sanonut, että se joka käy sosiaalitoimiston luukulla, on köyhä.      Köyhyyttä enteilevä pienituloisuus joka tapauksessa näyttää periytyvän voimakkaimmin pienituloisimman ryhmässä. Tämän osoittaa suomalaistutkijoiden artikkeli (HYO-lehti, 1/2014). Jos tällaiseen ryhmään kuuluva ihminen joutuu laitoshoitoon, julkinen valta vie hän kaikki varansa hoitokulujen kattamiseksi. Siinä on vaikeaa ylläpitää professori Puttosen aikoinaan perään ylpeää vanhuutta.      Elina Maatila-Niemen artikkelin Perityt palkkakuitit mukaan ”yli kolmannes suurituloisimman viidenneksen lapsista päätyy kolmikymppisenä suurituloisiksi ja pienituloisten lapsista noin joka kymmenes. Pienituloisimman viidenneksen nuorilla on...

Tänään aamun tv:ssa rahoituksen professori Vesa Puttonen esitti mielenkiitoisen näkemyksen. Toimittajan kysyessä pitäisikö vanhusten itse rahoittaa vanhuutensa hoidon professori vastasi: ”Ihmisen pitää olla ylpeä siitä, että voi hoitaa asiansa loppuun saakka.” Lausunnon käänteinen tulkinta voisi olla, että  ihmisen pitää hävetä, kun pitää pyytää julkiselta vallalta apua pärjätäkseen elämässään maaliin asti. On myönnettävä, että tällainen tulkinta on hieman provosoiva. Kannattaa huomata, että yläluokalla on varaa hoidattaa itseään miten haluaa. Sekin tähdellistä havaita että, mitä enemmän ihminen on koulutettu, sitä enemmän hän osaa vaatia julkiselta sektorilta oikeuksiaan ja hänelle kuuluvia palveluja. Siinä ei ole mitään väärää. Pienituloisuus periytyy voimakkaimmin pienituloisimman ryhmässä. Tämän osoittaa suomalaistutkijoiden tuore artikkeli (HYO-lehti, 1/2014). Jos tällaiseen ryhmään kuuluva ihminen joutuu laitoshoitoon, julkinen valta vie hän kaiket varansa hoitokulujen kattam...

Puhumme kaikki sujuvasti keskiluokan puolesta ja kuinka se maksaa valta osan yhteiskunnan pyörittämisestä. Totta on. Mutta totta on myös se, ettei meillä ole yhtä keskiluokkaa. Tai on jos, se muodostuu niistä, joita yhdistää ainoastaan ja vain runsas alkoholin käyttö. Ikävä juttu. Kuvaavaa on, että teollisuuden prosessivalvoja-pariskunnalla voi olla saman suuruiset vuositulot kuin opettajapariskunnalla. He kuitenkin mitä todennäköisemmin kuuluvat eri keskiluokkaryhmään. Tämä selittää myös sen, miksi meillä puoluekentässä on tunkua keskustaan. Ammattien kadotessa, uusien ängetessä tilalle ja eri osa-aikaisryhmiä työnnettäessä työelämään vanha yhteiskunnallisen kierron pelisäännöt eivät välttämättä enää pelaa. Tässä pöhinässä kannattaa panna mieleen, millainen sosioekonominen asema itse kullakin on tai oli 30-vuotiaana. Se nimitäin ruotsalaisen tutkimuksen mukaan ennustaa loppuiän asemaa(HYO-lehti 1/2014). Tuntuupa perin kohtalon omaiselta. Tuskin ruotsalaisia on tässä uskominen. S...