2322. Pienituloisten nuoret opiskelkaa - kolmikymppiset tarkkailkaa elintasoanne

     Köyhää on asiantuntijoiden mukaan vaikeaa määritellä. Pari kätevää määritelmää kuitenkin löytyy. On sanottu, että köyhä on se, jonka vakituiseen tulon pienikin muutos aiheuttaa suuren elämäntilan muutoksen. Professori Heikki Hiilamo on puolestaan sanonut, että se joka käy sosiaalitoimiston luukulla, on köyhä.
     Köyhyyttä enteilevä pienituloisuus joka tapauksessa näyttää periytyvän voimakkaimmin pienituloisimman ryhmässä. Tämän osoittaa suomalaistutkijoiden artikkeli (HYO-lehti, 1/2014). Jos tällaiseen ryhmään kuuluva ihminen joutuu laitoshoitoon, julkinen valta vie hän kaikki varansa hoitokulujen kattamiseksi. Siinä on vaikeaa ylläpitää professori Puttosen aikoinaan perään ylpeää vanhuutta.
     Elina Maatila-Niemen artikkelin Perityt palkkakuitit mukaan ”yli kolmannes suurituloisimman viidenneksen lapsista päätyy kolmikymppisenä suurituloisiksi ja pienituloisten lapsista noin joka kymmenes. Pienituloisimman viidenneksen nuorilla on nelinkertainen riski päätyä pienituloisiksi.” Niinpä kannattaa panna mieleen, millainen sosioekonominen asema itse kullakin on tai oli 30-vuotiaana, sillä se myös ruotsalaisen tutkimuksen mukaan ennustaa loppuiän asemaa (HYO-lehti 1/2014).
     Kun tilastokeskuksen laskelmien mukaa 15 vuoden päästä tarvitaan 200 000 lähi- tai perushoitajaa, on selvää, että viranomaiset ”takavarikoivat” vähävaraisten kaiken omaisuuden ja rahavarat hoitokuluihin. Sen sijaan yläluokalla on varaa hoidattaa itseään miten haluaa. Sekin on tähdellistä havaita että, mitä enemmän ihminen on koulutettu, sitä enemmän hän osaa vaatia julkiselta sektorilta oikeuksiaan ja hänelle kuuluvia palveluja. Siinä ei tietenkään ole mitään väärää.