Silloin kun johtamisen ainut työkalu on vasara, niin silloin kaikki muut keinot näyttävät nauloilta. Vaatii hirvittävää lapiointia saa johtamisen kelkka tuollaisessa tilanteessa kääntymään oikeaan suuntaan. Siiloin pitää esittää kysymys: haluatko olla namisissa nykytilateen kanssa, vai oikeassa. Konsultin kysyessä, rivi johtajalta mitä tekisi nyt toisin, ja jos vastus on, minä vain olen, tilanne on vakava. Jos kaiken lisäksi keskijohto, kuten joskus on, osoittaa välinpitämättömyyttä tai jopa halveksintaa kehittämistyötä kohtaan., kivireki vaatii lastin purkamista.   Tämä voi tapahtua asettamalla avainhenkilöt tutkitun tiedon avulla saatavan kylmien tosiasioiden eteen. Näitä ovat katteiden notkahtelut, tuotteiden jälkeen jääneisyys, organisaatio kulttuuri, tiimien käytön vähäisyys ja motivaation puute.   Ankaria haasteita, muttei madottomia.

Koska realistisia mitattavia ja aitoa tulosta tavoitteitta ei ole Urheiluliiton johtaminen perustuu yksinvalaisuuteen ja epäluottamukseen tukeutuvaan komentomalliin. Se on työyhteisönä kuin ihmispörssi, jossa ihmisen arvoa mitataan jatkuvasti. Tämä vaatii Urheiluliiton johdon jäseniltä itsensä tarkkailua, käytöksen jatkuvaa säätelyä ja jokaisen muun arvon tuntemusta, jotta hänen asemansa olisi liitossa mahdollisimman korkea. Liiton jäsen salaa huonot puolensa ja pahan tuulensa, kilpailee suosiosta ja toimii sisimmäisiä tuntojaan vastaan eikä ilmaise aitoja tunteitaan missään tilanteessa. Tavoitteet saavutetaan aina, koska niitä muutetaan tilanteen mukaan sopiviksi. Näistä keinotekoisista onnistumisen tilanteista johto ottaa kunnian itselleen ja valituille luottohenkilöille. Onnistumisen iloa ei jaeta, kun ei ole jakamista, jolloin ei ole motivaatiota eikä innovatiivisuutta.   Virheistä ie opita. Epäonnistumisissa syylliset etsitään ja rangaistaan, minkä jälkeen palataan päiväjärjes...

     Loppuun kuluneen sanonnan mukaan osaaminen ratkaisee. Ei logiikka kuitenkaan näin suoraviivaisesti mene, sillä osaaminen on hyvin paljon kiinni oppimisen osaamisesta, mihin ratkaisevasti vaikuttaa ympäristöolosuhteet. Tämän toi esille myös koronavirus lasten joutuessa etäoppimisen varaan viruksen sulkiessa koulut ja opettamisvastuuta tullessa myös vanhempien harteille. Kärjistäen hyvä ympäristö tuki ja heikko ei välittänyt      Tämä sattuman kautta tullut koulutuskokeilu vahvisti taas kerran näytön siitä, että ylemmän sosiaaliluokan lapset menestyvät alempaa paremmin opinnoissaan. Tähän on monta syytä kuten kolutusta arvostava kasvuympäristö, koulun positiivinen asema arjen keskusteluissa kodissa, avun helppo saaminen jonkin aineen ongelmakohdissa ja kaiken kaikkiaan myönteinen ja kannustava ilmapiiri nuoria kohtaan. On selvää, ettei näin kokonaisvaltaisen auvoinen tuki kaikissa ylemmän sosiaaliluokan perheissä vallitse. Yhtä selvää on, että monella al...

     Kun koin olevani porukkaa, joka ymmärtää, mitä elämä on. Hetken tätä viisautta pohdittuani ajatuskoneeni herpaantui ja päätin alkaa olla taas tavallinen ihminen. Se ei ole helppoa.   Silti paljon vähemmälle on jäänyt henkilön ammattitaidon ja kyvykkyyden huomioon ottaminen laajemmassa ympäristössä. Työyhteisön pohjavirroissa voi madella lausumattomana fundamenttina, että kukin pysyköön lestissään. Tämän fundamentin pintaan nouseminen tukahdutetaan räikeimmissä tapauksissa henkilösuhteisiin perustuvilla ura nousuilla ja lisäpalkkioilla eikä osaamisella ja ammattitaidolla.      Aivan hyvääkin tarkoittavissa esimiesalainen keskusteluissa ei tule aina esille alaisen todellinen osaaminen, vaan vain se osaaminen, jota alaisella on mahdollisuus käyttää annetuissa tehtävissä ja toimenkuvissa. Alaisen täysimääräisten kykyjen hyväksikäytölle ei anneta mahdollisuuksia. Tätä ilmiötä voidaan kutsua osaamisen deflaatioksi. Eli toisessa ympäristössä sillä osa...

     Syrjäytyminen on kuin alitajuinen kuona, joka valuu jälkiä jättämättä toisten ohi ja jopa yli. Tosiin se voi pyyhkäistä vain vaarattoman tahran ja muutamiin se tarttuu kuin takiainen.   Tuskin on ketään niin synnitöntä, etteikö hän syrjäytymisestä olisi pahoja ja syntisiä paikkoja nähnyt.      Syrjäytymisen syitä on tutkittu akateemisella tasolla ja yhdyskuntasuunnittelussa paljon. Siispä onkin helppo luetella syitä ja yleisiä parannuskeinoja siihen (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006369202.html). Suurin syy syrjäytymiseen on kuitenkin sattuma.      Tässä yhteydessä pitää huomata, että jossain tilanteissa sattuma on tarkka kuin partaveitsi. Esimerkkinä tästä olkoon piin laskemien satunnaisuuden avulla heittämällä lanttia alustalle, joka on viivoitettu täyteen yhteneviä neliöitä. Lanttia heitetään neliön päälle, jonka sivu on lantin halkaisija.   Neliön kulman päälle osuvien lanttien määrän suhde ei-kulman päälle osu...

     Vähän liioitellen sanottuna jotkut tähtäävät heti kävelemään oppimisen jälkeen tiettyyn ammattiin. Tämä pyrky voi perustua kunkin kohdalla eri tekijöihin kuten vanhempien tahtoon tai painostukseen, omaan kutsumukseen, mielikuviin tai kaveripiirin esimerkkiin.      Yksi tapa on itse tahtoa tai joutua sattumuksen kelkan vietäväksi. Kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Tapahtuminen alkumatka oli melko karu, sillä kokelastuvassa sängyssä makoillessani ja huonoa menestystä armeijan mestaruuskisoissa harmitellessani elämän ura ei käynyt ensimmäisenä mielessäni kuten muilla. Suurimmalla osalla tupakavereistani oli jo koottu paperit vetämään joko jumpalle, Polille tai yliopistoihin. Hermoni petti ja päätin panna paperit matemaattisluonnontieteelliseen Helsinkiin. Kutsu pääsykokeeseen napsahti alkukesällä. Koe oli tyssätä puuttuviin henkilöpapereihin itse koetilaisuudessa. Pitkän oman itseni olemassa olon inttämisen jälkeen sain jäädä saliin.   ...

     Näin antoi ymmärtää Tuomas Kraft kirjoituksessaan HS:ssä 20.4. (https://www.hs.fi/paivanlehti/20042019/art-2000006077085.html). Hänen kritiikkinsä kohdistui VM:n tapaan jättää kertomatta sosiaali-ja terveysvaliokunnalle niin olennaista tietoa maakuntauudistuksen toteuttamisen ongelmista, että uudistus oli kaatunut jo näihin tietoihin. Hän myös moitti ministeriön tapaa julkaista taloudellisia katsauksia ja arvioita hallituksen vaihtumisen yhteydessä.      Kraftin havainnoit ovat oikeita ja ajankohtaisia, mutta niiden taustalla on myös vaikuttamassa laajempi usein julkisuuden pimentoon jätetty korruptiivinen menettely.   Valtiovarainministeriössäkin ylimmät ja osin myös alimmat virkanimitykset ovat poliittisia ja nimitykset sen mukaisia. Ja kuten julkisesti tiedetään, näiden virkamiesten vastapalvelutehtävä on ajaa myös puolueen etua, vaikka ministeri oli jo lähtenyt. Kuvaavaa on, että Sipilä nimitti viimetöikseen esikuntansa strategiayksikön pääll...

     Loppuun kuluneen sanonnan mukaan osaaminen ratkaisee. Tähän sisältyvän paradoksin selittää se, että vaikka hokema on lähes fraasi, se ei ole kulunut loppuun, vaan pitää edelleen paikkansa. Suurten ja myös pienten organisaatioiden pitäjänteinen menestymien perustuu osaamiseen, jopa puolueissa.      Tämä näkyy erityisesti Kokoomuksessa, jonka ydinkaaderi on laaja ja hyvin koulutettu. Ei voi olla sattuma, että Kokoomuksen valmistelemassa ala-asteen koulutuksen uudistamisessa on sävyjä, jotka korostavat hyvin koulutettujen määrän kasvattamista yhteiskunnassa. Tämä sataa Kokoomuksen laariin äänestäjäkunnan kasvamisena.      Koulu-uudistuksen lähtökohtana ovat yleiset kaikkien hyväksymät tavoitteet sekä oppilaan itse ohjautuminen ja motivaatio näiden yleisten tavoitteiden savuttamiseksi. Tällöin jätetään kodille paljon vastuuta koulutuksen merkityksen painottamisessa oppilaalle, lapselle, ja kodin kouluympäristön luomisessa sellaiseksi, ...

     Matematiikasta vallitsee muuttamia harhakäsityksiä, kuten matematiikka vaatii erityislahjakkuutta, matematiikka on poikien laji, matematiikka edellyttää erityisen johdonmukaista ajattelua. Ei matematiikka edellytä mitään sen kummempaa johdonmukaisuutta kuin mikä tahansa päämäärähakuinen työ.      Matematiikan opiskelu vaatiikin aivan samaa kuin minkä tahansa aineen opiskelu. Se vaatii kovaa työtä ja käytännön harjoittelua. Jälkimmäisen laiminlyömisestä menestymättömyys aineessa useimmiten johtuu. Niin teoreettista, kuin aine joskus onkin, sitä ei voi opiskella teoriassa. Harjoittelun puute johtaakin jyrkkenevään alamäkeen, koska uuden oppiminen perustuu voimakkaasti edellä opittuun, mikä tilanne ei ole suinkaan monessa muussa aineessa.      Tällöin ainekset vihaan matematiikkaa kohtaan ovat valmiit ja usein lyödään kintaat tiskiin, koska mikään ei näytä onnistuvan. Ei onnistuta, koska on pudottu kärryiltä. Pitää ottaa vain ottaa ky...

Ekonomi pitää yhtä aikaa piirustuspöydällään makrotaloutta ja mikrotaloutta. Hän ei osaa sanoa kumpaa pitäisi enemmän painottaa, sillä kulutus, kilpailukyky ja budjettivaje ovat hänelle yhtä tärkeitä ja vaikeita. Viisaana ihmisenä on unohtaa omaan arvoonsa maailman talouden mahdollisen elpymisen tuoman pelastuksen, koska sitä hän ei osaa ennustaa. Sen sijaan hän luottaa dynaamisiin vaikutuksiin jopa niin paljon, että hän odottaa vielä Kataisen hallituksen yhteisöveron ja työantajien eläkemaksujen alentamisen aiheuttamien vaikutuksia vieläkin. Mutta hänellä on kuitenkin näyttöä yhteisöveron dynaamisista vaikutuksista Äänekosken selluinvestoinnista. Kikyn ansiosta povatun 80000 uuden työpaikan syntymiseen hän ei sano mitään.      Valtiotieteilijä ymmärtää myös historiaa ja uskoo suurten kriisien jälkeiseen vakauteen. Kun yhteiskunnan pääpalikat, instituutiot saadaan pelaamaan yhteen, kriisi voitetaan. Hänellä on hyvä käsitys, mitkä muutamat suuret linjat Suomen kannat...

     Kokonaisuudessaan urheilun tukeminen on naurettavaa. Mutta hymy hyytyy, kun huomaa valtion antavan vuosittain 150 000000 euron tuen urheilun järjestöjen koneistolle ja itse urheilijoille 9 miljoonaa euroa. Kati Lehtonen on tätä rahan kaatamista viemäriin tutkinut väitöskirjassaan ( https://yle.fi/urheilu/3-9838812 ).      Miksi valtion pitää tukea urheilua? Puolustaja sanoo, että siksi, koska taidettakin tuetaan. Tähän on todettava, ettei taidejärjestöjä tueta noin kamalalla summalla ja että Jean Sibeliuksella ja Alvar Aallolla on aivan omaa luokkaansa oleva merkitys Suomelle maailmanlaajuisesti kuin Paavo Nurmella ja jääkiekolla.      Ei kannata lähteä analysoimaan millaisia uudistuksia on tehty kokonaistasolla ja millaisia uusia organisaatioita on milloinkin ollut ja tulee olemaan. Se ei johda mihinkään, koska samat henkilöt vuosikymmeniä ovat olleet avainpaikoilla tuottamassa sellaisia urheiluhallinnollisia suoritteita ja fuusioyks...

    Helsingin Sanomat analysoi valaisevasti poliittisia virkanimityksiä prosessina ja keitä on viimeaikoina nimitetty korkeisiin virkoihin. Lehti ihmettelee Suomen tapaa ohittaa pätevin mm SP:n pääjohtajan viran ja sen johtokunnan jäsenten täytössä. Analyysi päättyy lauseeseen. ”Kaikkien johtoon on viime vuosina tehty nimityksiä, joissa pätevä vaikuttaa voittaneen pätevimmän”( http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005360422.html ).      Tähän ilmaisuun ei voi valitettavasti täysin yhtyä henkilö, joka on sisältä seurannut virkojen täyttöä ja on ollut poliittisten nimitysten ja nimitettyjen kanssa päivittäin tekemisessä. On lukuisia esimerkkejä, jossa poliittisesti valittu on pätemätön virkaan eikä hän ole osoittanut myöhemminkään erityisiä kehittymisen merkkejä.     On tapauksia, joissa virkaan nimitetyn pääjohtajan avuksi valtiovarainministeriö on määrännyt asiantuntijan auttamaan pääjohtajaa sotkujen selvittelyssä. Kun ne selvitetty, asiantuntija saa ...

      Kun ensimmäistä kertaa kysyin niin kohteliaasti kuin taisin hallintopäälliköltä, mitä mieltä hän oli pyrkimyksistäni päästä yksilölliselle varhaiseläkkeelle, hän jatkoi kynsiensä viilaamista aivan kuin ne olisivat taikjuomaa illan onnistumiselle. Pidin sitä huonona enteenä asialleni. – Kohta sinun virka saatetaan lakkautta samassa rytäkässä, kuin koko osastosi ajetaan alas. Silloin pääset lakkautuspalkalle, hän tokaisi.      Minua ei huvittanut yhtään päällikön sanat, vaikka hän oli sanojensa välillä lopettanut kynsiensä kohentamisen. - Ei sitä tiedä kukaan varmaan, toteutetaanko nämä operaatiot tämän hallituksen aikana, änkesin vastaan.      Epäluuloni laihaa päällikköä kohtaan vain lisääntyi, kun hän sanoi ajatelleensa siirtyä itse saman kaltaiselle eläkkeelle huonon vatsansa takia. Päällikön jatkaessa viilailujaan hänen kasvoistaan huomasi parhaiten, kuinka kelvottomana hän piti aikaan saannoksiani.      ...

     Motivaatio on liiallisen käytön kuluttama sana. Kun katsoo johtamisseminaarista poistuvaa ihmisjoukkoa, jäljelle jää epäilys, että motivointia voi tehdä enää vain jumalat.      Katsoja on väärässä, motivointi on väärässä. Yleisessä tasolla pitää puhua innostuksesta. Innostus elämään ja kaikin puolinen asioiden järjestyksessä pitämien helpottaa työskentelyä kotona, koulussa, työelämässä.      Suuri ongelma on, miten hakata innostusta 1500000 pitkäaikaistyöttömän elämään. Aamulla pitäisi olla jonkinlainen palo nousta sängystä ylös.      Kokemuksiin perustuen itse koettu mielenkiinto johonkin kohteeseen tai aiheeseen kantaa parhaiten. Se on kuin kohtalonomien taikasana, joka valtaa ihmisen loppuiäkseen.      Intohimoinen mielenkiinto voi syntyä sattumalta. Chernobylin onnettomuus vei erään suomalaisen tutkijan ilmakehäprojektiin ja innostumaan aiheesta loppuiäksi....

Johtajana on yleensä pidetty henkilöä, joka on siellä ylhäällä. No ei aina. Taksikuskit saattavat pitää luonnollisena, että johtaja on taksimies, siis asiantuntija. Homma hoituu lähes itsestään, pyörillä. Mitä jos työntekijät ovat korkeasti koulutettuja? Toiminta voi hoitua mutkattomasti, mutta tulosta ei välttämättä synny. Oululaisen Nokian entisen insinöörin kertoman mukaan ryhmä teki viiden kuukauden aikana kolme eri älypuhelin sovellutusta, viimeisimmän heikolla innolla. Minkäänlaista palautetta ei koskaan saatu. Oululaisen ryhmässä työntekijöiden työpanokset oli hyvin koordinoitu toisiinsa, mutta visio puuttui. Kun on visio, riidat riidellään, mutta tiellä pysytään. Esimiehen tärkein tehtävä on huolehtia tavoitteen asettamisesta ja sen seurannasta. Se miten hän tavoitteen asettaa, on oma tieteen lajinsa. Yleensä tähän prosessiin on syytä ottaa mukaan yksikön asiantuntijoita. Miettiessään mitä keinoja oululaisen esimies soveltaa alati muuttuvissa johtamisopeissa, hän voi muka...