Siirry pääsisältöön

2353. Syrjäytymisen siivouspartiot

     Syrjäytyminen on kuin alitajuinen kuona, joka valuu jälkiä jättämättä toisten ohi ja jopa yli. Tosiin se voi pyyhkäistä vain vaarattoman tahran ja muutamiin se tarttuu kuin takiainen.  Tuskin on ketään niin synnitöntä, etteikö hän syrjäytymisestä olisi pahoja ja syntisiä paikkoja nähnyt.     Syrjäytymisen syitä on tutkittu akateemisella tasolla ja yhdyskuntasuunnittelussa paljon. Siispä onkin helppo luetella syitä ja yleisiä parannuskeinoja siihen (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006369202.html). Suurin syy syrjäytymiseen on kuitenkin sattuma.
     Tässä yhteydessä pitää huomata, että jossain tilanteissa sattuma on tarkka kuin partaveitsi. Esimerkkinä tästä olkoon piin laskemien satunnaisuuden avulla heittämällä lanttia alustalle, joka on viivoitettu täyteen yhteneviä neliöitä. Lanttia heitetään neliön päälle, jonka sivu on lantin halkaisija.  Neliön kulman päälle osuvien lanttien määrän suhde ei-kulman päälle osuvien määrään antaa suhdeluvun, jonka avulla pii voidaan laskea tuhannes osien tarkkuudella. Kyse on pinta-alojen suhteesta.
     Syrjäytymisessä pätee osin lantin heiton sääntö. Etenkin elämäkerroissa ja joskus myös mediassa kerrotaan, kuinka kurjissa olosuhteissa kasvaneesta ihmisestä tulee jonkun ala taitaja. Yhteistä näille tarinoille on, vaikka on ollut taloudellista puutetta ja ihmisvetoista tyrkintää, oma tahto sekä myös se, että yksikin hyvä ihminen seuralaisena on avannut pitkän työskentelyn jälkeen oven maailmalle.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *