Syrjäytyminen on kuin alitajuinen kuona, joka valuu jälkiä
jättämättä toisten ohi ja jopa yli. Tosiin se voi pyyhkäistä vain vaarattoman
tahran ja muutamiin se tarttuu kuin takiainen.
Tuskin on ketään niin synnitöntä, etteikö hän syrjäytymisestä olisi pahoja
ja syntisiä paikkoja nähnyt. Syrjäytymisen syitä on tutkittu akateemisella tasolla
ja yhdyskuntasuunnittelussa paljon. Siispä onkin helppo luetella syitä ja
yleisiä parannuskeinoja siihen (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006369202.html).
Suurin syy syrjäytymiseen on kuitenkin sattuma.
Tässä yhteydessä pitää huomata, että jossain tilanteissa sattuma on tarkka kuin partaveitsi. Esimerkkinä tästä olkoon piin laskemien satunnaisuuden avulla heittämällä lanttia alustalle, joka on viivoitettu täyteen yhteneviä neliöitä. Lanttia heitetään neliön päälle, jonka sivu on lantin halkaisija. Neliön kulman päälle osuvien lanttien määrän suhde ei-kulman päälle osuvien määrään antaa suhdeluvun, jonka avulla pii voidaan laskea tuhannes osien tarkkuudella. Kyse on pinta-alojen suhteesta.
Syrjäytymisessä pätee osin lantin heiton sääntö. Etenkin elämäkerroissa ja joskus myös mediassa kerrotaan, kuinka kurjissa olosuhteissa kasvaneesta ihmisestä tulee jonkun ala taitaja. Yhteistä näille tarinoille on, vaikka on ollut taloudellista puutetta ja ihmisvetoista tyrkintää, oma tahto sekä myös se, että yksikin hyvä ihminen seuralaisena on avannut pitkän työskentelyn jälkeen oven maailmalle.
Tässä yhteydessä pitää huomata, että jossain tilanteissa sattuma on tarkka kuin partaveitsi. Esimerkkinä tästä olkoon piin laskemien satunnaisuuden avulla heittämällä lanttia alustalle, joka on viivoitettu täyteen yhteneviä neliöitä. Lanttia heitetään neliön päälle, jonka sivu on lantin halkaisija. Neliön kulman päälle osuvien lanttien määrän suhde ei-kulman päälle osuvien määrään antaa suhdeluvun, jonka avulla pii voidaan laskea tuhannes osien tarkkuudella. Kyse on pinta-alojen suhteesta.
Syrjäytymisessä pätee osin lantin heiton sääntö. Etenkin elämäkerroissa ja joskus myös mediassa kerrotaan, kuinka kurjissa olosuhteissa kasvaneesta ihmisestä tulee jonkun ala taitaja. Yhteistä näille tarinoille on, vaikka on ollut taloudellista puutetta ja ihmisvetoista tyrkintää, oma tahto sekä myös se, että yksikin hyvä ihminen seuralaisena on avannut pitkän työskentelyn jälkeen oven maailmalle.
Kommentit
Lähetä kommentti