Monen maan menneisyyttä leimaavat vuosisataiset väkivaltaisuudet
ja mitä raaimmat eri väestön osiin kohdistuvat julmuudet ja terrori. Espanjalla on
kuitenkin näiden lisäksi paholaisen porteille ulottuvat eliitin kunniamerkeillä
koristellut portaat.
Kaikki lähti siitä. kun Yhdysvallat hääti Espanjan laivaston Kuuban meriltä, minkä seurauksen Espanja menetti laivastonsa ja siirtomaavalta-asemansa ja näin koki tulleensa katkerasti nöyryytetyksi. Maata silloin hallinneet laivastoupseeristo ja maa-aatelisto etsivät kuumeisesti keinoja nostaa merisodassa lyttyyn lyötyä ylevyyttään ja arvoaan toistensa silmissä ja myös kansan keskuudessa. Tähän tarjosi kirjaimellisesti maaperää silloinen Espanjan alusmaa Marokko. Erityisen innokkaana mukaan lähti perheensä hylkimä ja juopon isänsä hylkäämä Franco.
Hän kunnostautui Marokon heimosodissa osittamalla erityistä raakuutta. Kun erä sotilas heitti ruokapakkinsa maahan huonoon ruokaan kyllästyneenä, Franco ampui hänet ohi mennessään. Kiistämättä hän sai jossain määrin etevän päällikön maineen, mikä perustui julmuuteen ja osoitettuun uhkarohkeuteen. Hänestä tuli vähitellen keskeinen Marokko-joukkojen päällikkö. Tästä asemasta hän ponnisteli vehkeilyn, propagandan, lahjonnan, kilpailijoiden surmaamisen ja kansalaisten pelossa pitämisen ja murhaamisen avulla diktaattoriksi. Sisällissodan unohtumaton kansalaisten teurastuspaikka oli Quernican pommitus.
Kuollessaan 1976 hän oli ollut 40 vuotta diktaattorina ja surmannut satoja tuhansia kansalaisiaan. Hän jäljiltään löytyi 2000 joukkohautaa. Tänä päivänäkin ihmiset etsivät läheistensä jäännöksiä oletetuista haudoista. Ei ole ihme, että viime vuonna hänen valtava hautamonumenttinsa siirrettiin maaseudulle. Francon jäljiltä Espanja on edelleen jakautunut poliittisesti ja sosiaalisti sekä alueellisten kansalaisryhmien mukaan. Nationalismi nostaa päätään.
Kaikki lähti siitä. kun Yhdysvallat hääti Espanjan laivaston Kuuban meriltä, minkä seurauksen Espanja menetti laivastonsa ja siirtomaavalta-asemansa ja näin koki tulleensa katkerasti nöyryytetyksi. Maata silloin hallinneet laivastoupseeristo ja maa-aatelisto etsivät kuumeisesti keinoja nostaa merisodassa lyttyyn lyötyä ylevyyttään ja arvoaan toistensa silmissä ja myös kansan keskuudessa. Tähän tarjosi kirjaimellisesti maaperää silloinen Espanjan alusmaa Marokko. Erityisen innokkaana mukaan lähti perheensä hylkimä ja juopon isänsä hylkäämä Franco.
Hän kunnostautui Marokon heimosodissa osittamalla erityistä raakuutta. Kun erä sotilas heitti ruokapakkinsa maahan huonoon ruokaan kyllästyneenä, Franco ampui hänet ohi mennessään. Kiistämättä hän sai jossain määrin etevän päällikön maineen, mikä perustui julmuuteen ja osoitettuun uhkarohkeuteen. Hänestä tuli vähitellen keskeinen Marokko-joukkojen päällikkö. Tästä asemasta hän ponnisteli vehkeilyn, propagandan, lahjonnan, kilpailijoiden surmaamisen ja kansalaisten pelossa pitämisen ja murhaamisen avulla diktaattoriksi. Sisällissodan unohtumaton kansalaisten teurastuspaikka oli Quernican pommitus.
Kuollessaan 1976 hän oli ollut 40 vuotta diktaattorina ja surmannut satoja tuhansia kansalaisiaan. Hän jäljiltään löytyi 2000 joukkohautaa. Tänä päivänäkin ihmiset etsivät läheistensä jäännöksiä oletetuista haudoista. Ei ole ihme, että viime vuonna hänen valtava hautamonumenttinsa siirrettiin maaseudulle. Francon jäljiltä Espanja on edelleen jakautunut poliittisesti ja sosiaalisti sekä alueellisten kansalaisryhmien mukaan. Nationalismi nostaa päätään.
Kommentit
Lähetä kommentti