Siirry pääsisältöön


2357. Espanjan demokratiaa kahlitsee sen historian armoton varjo

      Monen maan menneisyyttä leimaavat vuosisataiset väkivaltaisuudet ja mitä raaimmat eri väestön  osiin kohdistuvat julmuudet ja terrori. Espanjalla on kuitenkin näiden lisäksi paholaisen porteille ulottuvat eliitin kunniamerkeillä koristellut portaat.
     Kaikki lähti siitä. kun Yhdysvallat hääti Espanjan laivaston Kuuban meriltä, minkä seurauksen Espanja menetti laivastonsa ja siirtomaavalta-asemansa ja näin koki tulleensa katkerasti nöyryytetyksi. Maata silloin hallinneet laivastoupseeristo ja maa-aatelisto etsivät kuumeisesti keinoja nostaa merisodassa lyttyyn lyötyä ylevyyttään ja arvoaan toistensa silmissä ja myös kansan keskuudessa. Tähän tarjosi kirjaimellisesti maaperää silloinen Espanjan alusmaa Marokko. Erityisen innokkaana mukaan lähti perheensä hylkimä ja juopon isänsä hylkäämä Franco.
     Hän kunnostautui Marokon heimosodissa osittamalla erityistä raakuutta. Kun erä sotilas heitti ruokapakkinsa maahan huonoon ruokaan kyllästyneenä, Franco ampui hänet ohi mennessään. Kiistämättä hän sai jossain määrin etevän päällikön maineen, mikä perustui julmuuteen ja osoitettuun uhkarohkeuteen. Hänestä tuli vähitellen keskeinen Marokko-joukkojen päällikkö. Tästä asemasta hän ponnisteli vehkeilyn, propagandan, lahjonnan, kilpailijoiden surmaamisen ja kansalaisten pelossa pitämisen ja murhaamisen avulla diktaattoriksi. Sisällissodan unohtumaton kansalaisten teurastuspaikka oli Quernican pommitus.
     Kuollessaan 1976 hän oli ollut 40 vuotta diktaattorina ja surmannut satoja tuhansia kansalaisiaan. Hän jäljiltään löytyi 2000 joukkohautaa. Tänä päivänäkin ihmiset etsivät läheistensä jäännöksiä oletetuista haudoista.  Ei ole ihme, että viime vuonna hänen valtava hautamonumenttinsa siirrettiin maaseudulle. Francon jäljiltä Espanja on edelleen jakautunut poliittisesti ja sosiaalisti sekä alueellisten kansalaisryhmien mukaan. Nationalismi nostaa päätään.

        

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *