Poliittiset virkanimitykset ovat jyllänneet vuosikymmeniä jokaisen hallituksen työlistalla niin kauan, että niistä on huuhtoutunut korruption leima hyvin ohueksi lähes huomaamattomaksi pikantiksi juonteeksi. Olkoon hallitus kokoonpanoltaan mikä tahansa, se tekee niitä.   Sivullinen pitää niitä aina kyseenalaisina jopo häviöttöminä, mutta ei niitä kannata niitata seinään häpeäpaalujen lisäkoristeiksi, vaan niistä löytyy myös ei nyt perustelulta, mutta ymmärrettäviä motiiveja. Näillä on kyllä rajansa. Jos on tasavertaisia hakijoita, ei ole suuri synti, jos valinta osuus poliittiseen henkilöön. Tällöin kuitenkin ehdoton edellytys on, että nimitettävä on pätevä, ei siis välttämättä pätevin, koska se on joissain tapauksissa maksuasia. Jos on olemassa laajasti hyväksytty näkemys, että kirkkaasti pätevien jätetiin rannalle, tämä herättää melkoista ja ansaittua moitittavuutta. Jos hallitukset menettelevät näin jatkuvasti, kansalaisten luottamus poliitikkoihin laskee ja saattaa seura hallin...

Olemme iät ja ajat tottuneet ajattelemaan, että maassamme vallitsee ns. neutraalin hallinnon järjestelmä. Siinä poliitikot päättävät asioista ja virkamiehet panevat ne toimeen. Tämän ajattelun säännöllisin väliajoin kyseenalaistaa yksittäinen virkanimitys, jolla puolue haluaa tietyn henkilönsä tiettyyn virkaan. Joskus kyse voi olla puolueen halusta päästä eroon kyseistä henkilöstä häiritsemästä puolueen enemmän tai vähemmän julkisesta pyrkimyksestä viedä asioista tiettyyn suuntaan. Tilanne voi olla myös päin vastainen saada virkaan henkilö ajamaan puolueelle edullisia asioita. Joskus taustalla vaikuttaa nimitettävän palkitseminen pitkästä urasta puolueen hyväksi. Tosinaan nimitys tapahtuu hallituksessa ennalta sovitun kaavan mukaan.   Hallitukselle pahin tilanne on joutua valmistauttumattomana housut kintussa nimittämään joku jouten oleva uralaskussa oleva henkilö kyseiseen toimeen.  Merkille pantavaa kuitenkin on, vaikka hallinnon tuottavuusvaatimus toista huutaisi, että puol...

Taannoin nähtiin konkreettisesti Ylen Aamu-tv:ssä, miten puhuu poliittisin perustein valittu virkamies puolueensa eduksi. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki puolusti julkisin varoin tuettujen ARA- ja vastaavien asuntojen sekä julkisten vuokra-asuntojen asukkaiden etua sälyttää osumisoikeus, vaikka he myöhemmin ylittävät sallitut tulorajat. On näyttöä siitä, että näitä asukkaita on runsaasti vihreissä ja vasemmistopoliitikoissa. Arhinmäki käy hyvänä esimerkkinä. Sinnemäen perustelut olivat naivia hänen sanoessa, että kun asukkaan tulorajat ylittyvät, hän ymmärtää kyllä itse muuttaa pois julkisin varoin tuetusta asunnostaan. Tällaista ymmärrystä valitettavasti ei ole, vaan jos poismuuttamista tapahtuu, se perustuu muihin seikkoihin. Tarkempi tutkimustieto tästä olisi paikallaan. S amassa lähetyksessä Vuokraturvan johtaja korosti sitä päivän selvää tosiasiaa, että pienten asuntojen rakentamista tulisi lisätä, mitä Sinnemäki vastusti tätä korostamalla kaikenlaisten asuntojen ...

Näihin virkanimityksiin en jaksa enää suhtautua mitenkään, en edes neutraalisti. Olen kärsinyt jäsenkirjattomuudestani muutamassa nimityksessä. Kerron siitä raskaimman.  Hain noin 30 vuotta sitten Valtion talouden tarkastusviraston pääjohtajaksi. Vuosia sitä ennen olin kirjoittanut HAUSin toimeksiannosta kirjan hallinnon tarkastamisesta ja toteuttanut sen pohjalta viikon seminaarin HAUS:lle (Valtion koulutuskeskus) siitä, miten tarkastustoimintaa hallinnossa tulisi kehittää ja tehdä. Seminaari pyöri vuosia HAUSin ohjelmistossa. Kirjaa käytettiin myös vuosia alan asiantuntijojen keskuudessa. (Olisi oma kafkalainen tarina, miten nihkeästi HAUS suhtautui kirjoituspalkkiooni (500 markka).)   Kirjaa käytetiin pitkään hallintoa tarkastavien asiantuntijoiden keskuudessa. Tässä vaiheessa olin kouluttanut ja konsultoinut 20 vuotta virastojen johtoa yksikköjensä kehittämisestä. Virkaan valittiin Valtiovarainministeriön ns sektorimies. Minulla ei ollut eikä ole mitään huomauttamista hänt...

      Taannoin nähtiin konkreettisesti Ylen Aamu-tv:ssä, miten puhuu poliittisin perustein valittu virkamies puolueensa eduksi. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki puolusti julkisin varoin tuettujen ARA- ja vastaavien asuntojen sekä julkisten vuokra-asuntojen asukkaiden etua sälyttää osumisoikeus, vaikka he myöhemmin ylittävät sallitut tulorajat. On näyttöä siitä, että näitä asukkaita on runsaasti vihreissä ja vasemmistopoliitikoissa. Arhinmäki käy hyvänä esimerkkinä.      Sinnemäen perustelut olivat naivia hänen sanoessa, että kun asukkaan tulorajat ylittyvät, hän ymmärtää kyllä itse muuttaa pois julkisin varoin tuetusta asunnostaan. Tällaista ymmärrystä valitettavasti ei ole, vaan jos poismuuttamista tapahtuu, se perustuu muihin seikkoihin. Tarkempi tutkimustieto tästä olisi paikallaan.      S amassa lähetyksessä Vuokraturvan johtaja korosti sitä päivän selvää tosiasiaa, että pienten asuntojen rakentamis...

     Suomessa hyviä johtajia kyllä koulutetaan monenlaisten koulutuspolkujen kautta. Niinpä hyviä johtajakandidaatteja onkin kypsymässä kuin priima omenia puissa. Mutta jotain tapahtuu sen jälkeen. Yrityselämä näyttää poimivan parhaat uraputkiinsa julkisen sektorin usein jäädessä poimimaan jo maahan pudonneita omenia. Ehkä tämä on vähän kohtuuton syytös tuhansia julkishallinnon hyviä johtaja kohtaan, mutta näyttöä on epäkuranttien omenoiden käyttämisestä maukkaan johtamishillon tekoon valtion ja kuntien johtamispöytiin. Poliittiset virkanimitykset ovat hyvä kyytipoika kyykyttämään päteviä johtaja heidän viranhaussaan merkittäville johtamispaikoille. Sopivin valitaan.      Länsimetron sössimisestä ei kannatta syyttä ketään yksittäistä johtajaa, sillä maitotonkka on ajat siten jo kaatunut eikä kaatajia saada selville. Mutta kun tilalla on maitoa, jolla mällätä, yksi tonkka näyttää olevan ihan sama.     Metron rakentaminen on kon...

     Valtakunnan syyttäjä Matti Nissinen ja Työ- ja hyvinvointilaitoksen johtaja Marina Erhola vastustivat rajusti Ylen taannoin tv-uutisissa poliittisia virkanimityksiä. Heidän mukaansa ne vaarantavat hallinnon legitimiteettiä, heikentävät johtamisen tasoa ja loukkaavat virkaa hakevien tasa-arvoista kohtelua.      Kertomansa mukaan Nissiseltä oli kysytty jäsenkirjaa hänen hakiessa poliisiylijohtajan virkaa.      Talouselämä-lehdessä 44-45/2014 oli Seija Holtarin ytimekäs juttu sote-alueiden johtajien virkojen täyttämisestä. Kyseessä on miljardiluokan budjettien yksiköiden johtamisesta. Vaaran on, että nimitykset politisoituvat. HS suhtautui tänään pessimissisesti poliittisista virkanimitykistä eroon pääsemiseksi (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1470714880039?ref=hs-b-paakirjoitukset-2).      Poliittiset pimitykset palaavat kuin röyhtäisyt, vaikka niiden lopettamiseksi luetaan loitsuja kilpaa, etenki...

Nyt on taas edessä suden hetki kun poliittisin perustein valitaan metsähallituksen pääjohtaja. Hetkinen. Eihän virka voi olla poliittinen, sillä virka edustaa neutraalin hallinnon puolueetonta ydintä. Kyllä se vain on.  Muiden muassa dosentti Eero Murto on julkaissut aiheesta kirjan Virkamiesvaltaa?      Yleiskunnallisella tasolla poliittisten virkanimitysten jatkuvalla esillä olo julkisuudessa on vanha signaali, miten nuorten ja myös varttuneiden pitää menetellä menestyäkseen julkisessa hallinnossa. Pitää rekrytoitua mahdollisimman varhain puoluekaartiin. Siinä vaiheessa ei kysytä, millaiset kyvyt henkilöllä on. Kaikki kelpaavat.      Osaa näistä tarjokkaista vääjäämättömästi työntää eteen päin poliittinen aktiivisuus riippumatta henkilön kyvyistä. Näin keskitason tai jopa sen ala puolelle sijoittuville voidaan perusta esimerkiksi ministeriöön apulaisostopäällikön virka. Tällaisista tapauksista on ...

      On harvinaista, että matematiikan teoreettinen termi numeroituvuus, numeroiden loppuminen kuvaa jotain inhorealistista poliittista manööveriä..      Kärjistäen ilmaistuna poliittisia virkanimityksiä on tehty niin paljon ja monipuolisesti, ettei niitä voida panna tapahtuma järjestykseen, koska kokonaisluvut 1, 2, 3 ..., loppuvat kesken.      Siis mitä ihmettä. Loppuvatko tässä tapauksessa numerot kesken? Kyllä loppuvat. Se on saavutus, johon matematiikka ei itsekään hevin pysty.      Perusteluja, perusteluja, huudetaan katsomosta.      Jos kaikki virkanimitykset pantaisiin riviin ja ne numeroitaisiin, kokonaisluvut eivät yksinkertaisesti riitä. Eli loppupään nimitykset jäisivät ilman järjestysnumeroa. Ilmeisesti viimeisimmässä Helsingin apulaiskaupunginjohtaja nimityksessä kaikki numerot olivat jo käytetty, koska hänen pudasta puhtaampi poliittinen nimityksensä apul...

     Vaimo vieressä kuin sivuun pistetty eväskassi.   Näin solvaavasti on sanottu impressionisti Claude Monetista. Sama metafora tulee mieleen huonon johtaja avaamattomasta hyvän johtamisen käsikirjasta työpöydällään. Tällaiseen johtajaan ei voi luottaa.       Organisaation ongelmiin kuuluu, että ei ole olemassa oikeaa ratkaisua eikä parasta voi useinkaan toteuttaa, koska sen toimeenpano johtaa ongelmiin organisaation muissa toiminoissa ja osissa. Kyse onkin siitä, että löydetään mahdollisimman toimiva ja laadukas ratkaisu vallitsevissa olosuhteissa. Johtamisprosessille on ominaista: *ongelman epäselvyys, vaikka se kuinka hyvin rajataan ja täsmennetään, *epäselvyys metodeissa, vaikka se kuinka hyvin kerrotaan etukäteen, *tiedon erilainen tulkinta, vaikka soveltamiskohde tunnetaan, *ristiriitaiset käsitykset, mihin pyritään ja mitä pitää tehdä, *osallis- ja intressitahojen käsitysten muuttumien eri tahdissa pro...

      Eilen nähtiin konkreettisesti Ylen Aamu-tv:ssä, miten puhuu poliittisin perustein valittu virkamies puolueensa eduksi. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki puolusti julkisin varoin tuettujen ARA- ja vastaavien asuntojen sekä julkisten vuokra-asuntojen asukkaiden etua sälyttää osumisoikeus, vaikka he myöhemmin ylittävät sallitut tulorajat. On näyttöä siitä, että näitä asukkaita on runsaasti vihreissä ja vasemmistopoliitikoissa. Arhinmäki käy hyvänä esimerkkinä.      Sinnemäen perustelut olivat naivia hänen sanoessa, että kun asukkaan tulorajat ylittyvät, hän ymmärtää kyllä itse muuttaa pois julkisin varoin tuetusta asunnostaan. Tällaista ymmärrystä valitettavasti ei ole, vaan jos poismuuttamista tapahtuu, se perustuu muihin seikkoihin. Tarkempi tutkimustieto tästä olisi paikallaan.       Samassa lähetyksessä Vuokraturvan johtaja korosti sitä päivän selvää tosiasiaa, että pienten asuntojen rakentam...

     Aamulla marssiessani sateisella kadulla berberin kaulukset korville vedettynä vieras hyvin pukeutunut mies veti minut kohteliaasti, mutta päättäväisesti näyteikkunan eteen markiisin suojaa. Tunnistin miehen Paavo Virkkuseksi. – Ennen nimityksen vahvistamista, kysyisin nopeasti, oletko minkään puolueen jäsen. – En. Etkö edes demarien? – En.      Kuukauden ajan toimittuani valtiovarainministeriön suunnittelusihteeristössä huomasin, että minua ennen oli juuri nimitetty demarien Hannu Vesa ja keskustan Raimo Ikonen sihteeristön erikoistutkijoiksi.      Yritin keskittyä vain omaan työhöni, muta jonkin verran kitkaa syntyi, kun en viihtynyt kahvihuoneessa keskustelemassa politiikasta ja sen merkityksestä sihteeristön toimenkuvaan.      Myöhemmin sihteeristö hajotettiin sen luottamuksen heikentyessä toimia riippumattomana konsultoivana asiantuntijayksikkönä.   Ministeriön sisäisten poliittisten kärhämät olivat ...

     Valtakunnan syyttäjä Matti Nissien ja Työ- ja hyvinvointilaitoksen johtaja Marina Erhola vastustivat rajusti Ylen illan tv-uutisissa poliittisia virkanimityksiä. Heidän mukaansa ne vaarantavat hallinnon legitimiteettiä, heikentävät johtamisen tasoa ja loukkaavat virkaa hakevien tasa-arvoista kohtelua.      Kertomansa mukaan Nissiseltä oli kysytty jäsenkirjaa hänen hakiessa poliisiylijohtajan virkaa.        Talouselämä-lehdessä 44-45/2014 oli Seija Holtarin ytimekäs juttu sote-alueiden johtajien virkojen täyttämisestä. Kyseessä on miljardiluokan budjettien yksiköiden johtamisesta. Vaaran on, että nimitykset politisoituvat.      Illan uutisissa Erhola vahvisti, että politisoitumisen vaara on todellinen.      Poliittiset pimitykset palaavat kuin röyhtäisyt, vaikka niiden lopettamisiseksi luetaan loitsuja kilpaa, etenkin ennen vaaleja. Ilmiön legendaarinen motto on: poliittisuus ei saa oll...

     Missä on vaimosi? Lähti pari vuotta sitten pomoni kanssa joulujuhliin. Onko pomoa näkynyt? Ei.      Vuoropuhelu on analoginen kokoomuslaiselle Gustafssonille ja hänen pätevyydelle mainittuun virkaan. Gustafssonista Kiinasta ja hänen kyvyistään toimia menestyksekkäästi TEM:n kansliapäälliköltä ei ole näkynyt vuosikymmeniin..      Sipilän lupailemalle poliittisten virkanimitysten lopettamiselle kansa hymähteli, mutta Gustafssonin nimitykselle jo naureskellaan.      Nimitys sisälsi sivalluksen Stubbille hänen voittoisesta valinnasta kokoomuksen puheenjohtajaksi. Se oli henkilökohtainen muistutus toiseksi jääneelle Olli-Pekka Heinoselle siitä, että rajansa poliittisilla ansioilta virkauralla kohoamiselle.   Se oli tölväisy Heinosen johtamaa Stubbin esikuntaa kohtaan. Se paljasti, kuinka muodollisesta virkanimityksen esittelyn asiakirjoista voidaan repiä tarkoituksen mukaisesti esiin, millaisia yksityiskohtia...

     Ne palaavat kuin röyhtäisyt, vaikka niiden lopettamisiseksi luetaan loitsuja kilpaa, etenkin ennen vaaleja. Niiden vastustajille esitetään verhon takana hymähtelyä ja vähättelyä. Ilmiön legendaarinen motto on: poliittisuus ei saa olla este nimitykselle.      Se on kannatettava lause. Ilman sitä puoluekaaderiin ei saada ihmisiä pyrkimään eteenpäin, ties mihin. Elisessä Helsingin Sanomissa Tapani Kaskeala kuvasi hyvin, miten maanviljelijä Jari Koskinen puskee itsenä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtajistoon ja täysin kokenut Johannes Koskien on tekemässä samaa temppua. Vaatimattomankien urateiden avautuminen riittää varsin hyvin houkuttelemaan jäseniä puolueriveihin.      Puolue odottaa soturiltaan palveluja. Sitä sinettiä ei ole vielä pystytty murtamaan, miksi verohallitus jätti syyttämättä muutamaa kymmenetä suomalaista laittomasta rahan kätkemisestä veroparatiiseihin, vaikka todisteet oivat selkeät. Oikeusviranom...

     Joskus meille jokaiselle tapahtuu onnellinen sattuma, onnettaren siipi pyyhkäisee. Harvoin sattuu onnen päivä kokonaiselle puolueelle. Eilen 5. 3. alkulukujen päivänä tällainen päivä koitti kokoomukselle.      Eilisen päivän Helsingin Sanomissa oli koko sivun mainos puoleen etevyydestä. EU:n ulkopolitiikan korkea johtaja Mogherini näyttäytyi tv:ssä Stubbin seurassa Helsingin meren rannalla vakuuttamassa EU-yhtenäisyyden tähdellisyyttä Ukraina-kriisissä. Lähes samanaikaisesti Naton pääsihteeri Stoltenberg kävi Stutbbin rinnalla vakuuttamassa, ettei hän ole Naton asialla eikä puutu Suomen mahdolliseen jäsenyyteen, eihän Suomi edes kuulu natoon. Kokoomuksen ulkopoliittisen performanssin suomalaisille päätti illalla kokoomuksen johtaman Ylen esittämällä dokunnetin Putinin nousun varjoista valtaan, karu kuva.      Mutta jo ennen näitä  Katainen oli tuotu Ylen aamu-televisioon kertomaan niin kiihkeästi EU:n vivutusrahaston ihanu...

     Julkisuuteen ei ole tullut Borgista muuta tietoa kuin, että hän seurustelee jokin missin kanssa. Tämä tietenkin riittää useimmille suomalaisille, muttei katkerille taloustieteilijöille. Oli selvää alusta alkaen, ettei Borg halunnut alkaa hallita heti näyttämöä, mutta hallinnon yleisen julkisuusperiaatteen mukaisesti jo nyt pitäisi koko kansan saada tietää jotain konsultaation etenemisestä.      Yleensä konsultti ei tee esityksiä arvottavissa kysymyksissä, mutta Borg joutuu näin tekemään. Borgin konsultointia helpottaa se, että arvottamisesta on voitu sopia jo etukäteen työn edellyttäessä arvovalintoja.      Periaatteessa tiedon lisääminen on aina hyväksi. Stubbin ja yleensäkin kokoomuksen viitekehykseen Borgin ajatusmaailma voi sopia. On mielenkiintoista nähdä, mitä Borg lausuu Stubbin konsensusnäkemyksestä.      Toinen mielenkiinto kohdistuu siihen, miten muut puolueet ja alan asiantuntijat suhtautuvat Borgi...

     Oikeuskansleri Jonkka on päivän HS:ssä vihdoinkin puuttunut julkisesti poliittisiin nimityksiin, kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen johtajan valintaan.      Nyt ei vielä vaadita verta pakkiin, mutta Jonka kritiikin perusteella vääryyttä kokeneet hakijat voisivat aivan hyvin viedä asian tuomioistuimen ratkaistavaksi.      Niin moneen kertaa julkisuudessa nimityssotkuja vatvottu, että mitään uutta ei hevin tule esiin. Tässä tapauksessa silmiin pistävää kuitenkin on, että Jonkka moitti myös nimitystä valmistelivia virkamiehiä.      Tapauksesta saa parodian lasien läpi katsottuna kuvan, että Kiuru valitsee itselle työntekijää pihan kunnostukseen. Ei näin voi olla. Ministeri valitse instituutioille johtajaa. Ministereitä tulee ja menee, instituutiot ovat pitkäikäisiä.      Täytyy huomata, että nimityksen perustana toimivan esittelymuistion esittelijä laatii virkavastuulla. Lehtitietojen ...

     Kyse ei nyt ole siitä, että Olli-Pekka Heinonen näyttää tulevan nimitetyksi TEM;n kansliapäällikön virkaan lokakuun alusta 2015. Heinonen on kohonnut sellaiseen poliittiseen rälssiin, että hänen pätevyyttä mihin tahansa korkeaan asemaa ei ole sopivaa epäillä. Se olisi melkein mautonta. Mies tullaan siis nyt nimittämään kansliapäälliköksi. Kuvaavaa on, että ehdottomasti virkaan pätevin Raimo Luoma ei edes hae. Hän kokeneena tietää jo nyt kaupunkikanavien kautta, ettei kannata.      Ainakin kahden valtiovarainministeriön, kahden liikenne- ja viestintäministeriön ja kahden teollisuus- ja elinkeinoministeriön alaisten keskusvirastojen pääjohtaja-nimitykset ovat menneet enemmän tai vähemmän pieleen. Nimitysten haitoista kärsittiin ja kärsitään vuosikymmenet.      Rationaalisen nimityspolitiikan kannattaja voisi tähän esittää syyn. Rekrytoinnissa ei noudatettu minkäänlaista hyvän rekrytoinnin ohjetta. Ei ole pantu kandidaatteja teste...

     Päivän agendalle on noussut monesta suunnasta normien purku. Päivän HS:ssä asiasta kirjoitti Elina Grundström. Keskuskauppakamari kaipaa raportissaan elintä valvomaan hyvän sääntelyn toteutumiseksi.      On hyvä, että nyt havahdutaan huomaamaan, että valtiolla on kaksi keinoa ohjata yhteiskuntaa: budjettivalta ja lainsäädäntövalta. Budjettivaltaa on helppo käyttää yhteisen mitan euron ansiosta. Menokehykset ja hallinnonalojen budjetit ovat tässä keskeisiä välineitä.      Silloin tällöin on keskusteltu oikeusministeriön roolin muuttamisesta nykyistä enemmän lainsäädännön koordinoijaksi ja tason valvojaksi. Vastaus on aina  ollut suurin piirtein, että ne (ministeriöt) valmistelevat ja esittävät mitä haluavat ja joskus mitä sattuu.      Pääministerin kansliaa ja sen tutkimustietoperustaa ollaan vahvistamassa.  Tästä ehkä voitaisiin päätellä, että sinn...