Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella opettaa merkityt tekstit.


3851. Hallituksen alisuorittajat

Hallituksella on tarkoitus luoda alisuorittajien palkkauksen tarkistaminen, koska se epäilee työntekijöiden laiskottelevan tai muutoin hidasteevan työsuorituksissaan. Tätä varten Kokoomuksen ja Perussomalaisten piirijohtajat pitivät kokouksen Helsingissä tarkoituksena kehittää systeemi, jolla voidaan kontrolloida työntekijöiden työsuorituksien tahtia ja dynamiikkaa versus normitettuun työsuoritukseen. Tätä ei saa sekoittaa rikkaiden verohelpotusten dynaamisiin vaikutuksiin, jota on kanonisoitu aina yläkierteisiski eli positiivisiksi eikä lineaarisesti laskeviksi. Tätä varten lehtitietojen mukaan hallituksen erikseen perustama komitea määrittelee ensi vaiheessa populaation työntekijöistä saadakseen selville, mitkä ovat hyväksyttäviä työsuoritustasoja kussakin ammatissa. (Eräs kokoomuslainen epäili, että surauksena voi olla kommunismiin kuuluvat suoritusnormit henkilö kohti päivässä). Esimerkiksi hyvän tason opettaja opettaa ilman kirjoja, katkoja ja muistiinpanoja kakistelematta kolme t...

2483. Karismaa ei kasva kuusen oksilla

Karisma ei ole sähäkkyyttä ja asioiden potkimista teen päin. Se ei ole myöskään Hitlerin  tuntien jatkuvia raivon purkauksia. Se ei ole Stalinin kivikasvoista monotoonista tuomiopäivän julistusta. Mannerheimia pidetiin karismaattisena, mutta historian löydökset kuvaavat hänen olleen pikemminkin maneerit hallitseva upseerikokotti kuin teoillaan vaikutuksen tekevä sotapäällikkö. Karisman luonteesta on tehty lukuisia tutkimuksia, mutta viime metrillä ne kääntyvät kuvamaan asianomaisen henkilön luonteenpiirteitä. Monella on mielessä  käsitys ja samalla ehkä osoitettavana esimerkki karismaattisesta henkilöstä. Hetken mietiskelyn jälkeen saattaa tulla johtopäätökseen, että karisma ei riippu henkilön koulutuksesta, ei yhteiskunnallisesta asemasta eikä rodusta ja väristä tai teon merkityksellisyydestä. Karisman näkyminen voi vaihdella pään nyökkäyksestä kirveen varren vestämisen kautta tuotekehityksen tai sotaoperaation johtamiseen. Lähihistorian kuuluisin karisman opiskelija oli Marg...

2079. Koulutuksella hyvään elämään

     Päivän HS kysyy ( http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005238233.html ) retorisesti, miltä tuntuu nousta työläisperheestä yliopistoon. Kysymys jättää kirjoittajalle mahdollisuuden kertoa tai olla kertomatta, pidättäytyykö vastaaja koulutuskäsityksessään yliopiston loppututkintoportaalle vai summaileeko opintielle lähtemisen vaikutuksia myöhemmän elämänsä kaiken laisille käänteilleen.      Omakohtaisesti HS:n kysymys pakottaa minut suhtautumaan kysymykseen vakavasti, sillä tyhjätaskuna sen ansiosta olen saanut työpakkiini työkalun, josta en luovu: Koulutus opettaa, miten jatkaa eteen päin. Ei se aina näin suoraviivaisesti mene, mutta osviittoja koulutus tarjoilee.      Niinpä kun koulutukseen on päässyt käsiksi, sen vaikutukset seurailevat ihmistä kaikkialle. Tätä on vaikeaa perustella niille, jotka syystä tai toisesta eivät ole saaneet mahdollisuutta kouluttautua. Sen tähden on erittäin tärkeää taata jokaiselle mahdollisuus ...

1614. Pikalounas peruskoulussa

     Koulu ei ole rappiolla, mutta viitteet alamäkeen on saalkaneett. Hallitus aikoo leikata ties kuinka monennen kerran koulutuksesta ja opettajien arvostus ei näy palkkauksessa. Tämä ei kutenkaan ole pahinta.      Pahin rapautuminen tapahtuu kaikkien kavalimmalla tavalla: vähittäisillä vuosittaisilla pienillä heikonnuksilla, joista sinänsä yksikään ei ole kohtalokas, mutta kokonaisuus loittonee alkuperäisestä tarkoituksesta. Ruotsissa on näin juuri tapahtunut.      Ruotsissa käytiin peruskoulutaistelu 1960-luvulla taustalla 120 vuotiaan kansakoulun ja oppikoulun yhdistäminen. Yhtenäinen peruskoulu voitti. Aluksi tavoite oli, ettei lapsista tule natseja eikä stalinisteja. Myöhemmin idea muotoutui kestäväksi: koko ikäluokan tuli saada yhteiskunta luokkiin katsomatta yhtenäinen koulutus, jossa eri sosiaaliluokkien lapset kohtasivat ja jossa oppimisvaikeuksissa olevia tuettiin. Tällöin koulusta muodostui pienoismaailma, jossa eri luok...

1450. Musaa seinän takana

Tilanne sopi minulle kuin aaveille ullakon hämy, sillä sain lueskella rauhassa kiinnostavia teoksia uutta kirjaani varten. Kirjoitustyöhöni en lupa pyytänyt, sillä niin salaiseksi ja varmaksi tunsin kopperossani oloni nyt ja tärkeäksi tulevan kirjan aiheen.

1441. Sitä katsellessa tulee rukous mieleen

     Kun tarpeeksi pitkälle mennään, jotain aina ilmestyy vastaan. Se voi olla alakuloinen kissa tai tähtitieteellinen hämmästys. Jälkimmäinen valtasi mielialoja, kun Yle raportoi Ruotsin kokemuksista terveydenhoidon uudistuksestaan, jossa raha seuraa asiakasta.      Ruotsissa eräiden alueiden kehityssuuntana näytti olevan, että terveet käyvät yhä enemmän lääkäreissä sairaiden pysytellessä kotonaan. Syrjäseuduilla palvelut romahtavat palvelujen tarjonnan.      Perustuslakivaliokunnan asiantuntijana toimiva akatemiaprofessori K.Tuori luki madonlukuja Suomen sote-uudistuksen perustuslaillisista ongelmista. Hänen mukaansa, jos valiokunta yhtyy hänen mielipiteeseensä, esitys ei mene siellä läpi. Kuntien itsemääräämisoikeus ilmestyy karhuna eteen.      Talouselämä-lehdessä 4/2015 Sitran edustajat puhuvat pontevasti Ruotsin mallin puolesta. Erityisesti he korostavat palvelujen tuotteistamisen tärkeydestä, kuten myös erä...

1343. Saavatko vanhemmat valita lastensa koulun

     Otsikolla ”Sivistyksen supermarketissa” oli kirjoitus päivän HS:n vieraskynäosiossa. Juttu vaikutti ensisilmäykseltä ammattipoliitikon kirjoitukselta. Mutta ei, asialla oli EK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Matti Apunen. Osaamista ja ammattitaitoa on.      Pääargumentti, joka myöhemmin muuttui monipolviseksi kerronnaksi, oli sijoitettu shoppailu sanan alle. ”Vasemmisto ja vihreät käyttävät ”shoppailua” aina silloin, kun ne haluavat kieltää ihmisiltä valinnanvapauden ja mielipiteen ilmaisun.”      Apunen mainitsee aivan oikein, että ihmiset vertaavat laatua ja hintoja käydessään muiden muassa ruokakaupassa. ”Monien on pakko.”      1970-luvulla kokoomuksen ankarasti vastustama maksuton peruskoulu on maailman kuulu. Silloin kun valtio tarjoaa maksutonta peruskoulua, valinnanvapaus kouluun ei ole itsesään selvyys, ruokakaupassa kyllä.      On tutkitusti yhteiskunnan koulujärjestelmän ja viimekäd...

1329. Tulli ja johtamiskrapula

     Tulli on legendaarinen virasto. Aikoinaan pääjohtaja Uittoa pelättiin laajasti Tallukan seminaareissa, pitkälle turhaan. Jermu Laine oli demokraatti ja kuuntelija, mutta tarvittaessa kipakka. Heillä kummallakin oli laaja yleissivistys ja finanssitalouden asiantuntemus. He ymmärsivät verkostojen merkityksen sisäisessä johtamisessa.      Tulli on myös uskomattoman mutkikas organisaatio, ”Hangosta Petsamoon”. Mutkikkuus johtuu viraston tehtävistä. Ne ulottuvat finanssihallinosta rikostutkintaan.   Alan lainsäädäntö on moniselitteistä ja runsasta, toimipisteitä on lukuisia ympäri maata. On myös monenlaista toimintamuotoa ja –tapaa,   monenkirjava asiakaskuntaa, johtamisen ongelmia, henkilöjärjestöjen paineita ja vaatimuksia, teknologian tökkimistä, jne.      Jos ei pääse selville sisäisistä säikeistä, joiden varassa virasto pyörii, sitä on vaikea johtaa. Tämä on käytännössä todettu tosiasia.  ...

1320. Kun sydänkohtaus iskee - lumi ei ole rehkimistä varten

     Älykkyys näyttää  Yle Teeman vuoden takaisen tiedeohjelman mukaan saavan mykistäviä ulottuvuuksia, kun se tunkee jo ruokaan. Puhutaan ruokaälykkyydestä, vitsi tai ei. Tosiasia on, että valta osa nelikymppisistä miehistä söi nuoruudessaan merkittävästi epäterveellisemmin kuin nykynuori. Silloin kolesterolit nousivat ja kuntosalit olivat erikoisuuksia, nyt kevyt ateriat ja salit ovat arkipäivää.        Kun keski-ikäisellä miehellä painoa on ja kunto huono, ja jos vielä on dagen efter, kannattaa olla varovainen. Äkillisestä ponnistuksesta voi tulla pitkä ja ankea tarina. Slaagi iskee, sydän nyrjähtää.       Sydäntautiliiton ylilääkäri varoittaa miehiä menemästä nyt lumenluontiin, jos lumi on vetistä ja raskasta. Ylilääkärin mukaan suomalainen mies, kun uhmakas ja näyttäjätyyppiä on, kuolee lumitöihin, renkaiden vaihtoon perämoottorin nostamiseen talviteloille.     Näiden vaarojen torjuntaan ei...

1319. Lapsinerot

     Totta kai lapsi on vanhempien mielestä hiljaisella tavalla heidän sisimmässään aina ihmelapsi. Mutta ongelmia saattaa tulla jos lapsi näyttää aikuisten kriteerein älykkäältä. Hänellä on kolmivuotiaana suuri sanvarasto, hän loputtoman utelias, keksi leikkejä, jopa lukee, ymmärtää suuremmuudet, asettaa   palikoita järjestykseen, jne. Tähän asti kaikki on vielä hyvin.

1314. Itä rajalta ei uutta

     Juuri päättynyt eduskuntakeskustelu Venäjä-polittikasta antaa realistisen kuvan Suomen asemasta ja mahdollisuuksista Venäjä-kriisissä.      Laajasti oltiin samaa mieltä siitä, että Venäjä on muuttanut suurvaltadoktriiniaan aggressiiviseksi sotilasmahdiksi, joka tarpeen mukaan loukkaa muiden maiden suvereniteettia, Ukraina viimeisimpänä.      Kriisin ollessa pitkä, syvä ja moniulotteinen Suomi on katsonut parhaaksi toimia konfliktissa sekä EU:n että kahden välisten neuvottelujen kautta. Stubb korosti erityisesti aktiivista EU-linjaa.      Kriisin vaikuttaessa maahamme monella negatiivisella tavalla Suomen pitää panostaa nykyistä enemmän kahden väliseen neuvottelulinjaan. Venäjään pätee sama totuus kuin kaloihin ja lintuihin: ne eivät tee mitään turhaan. Syyt saa selville vain menemällä metsään. Toisaalta vaikka Suomi on kahlittu suureen EU-hakaan kuin hevoslauma, aina jokin heppa hyppää muita korkeammalle ...

1284. Kriisijohtaja

     Ristiriidat ovat välttämättömiä. Ehkä kaikkien osuvimmin tämän ilmaisi Bertolt Brecht sanomalla, että mikä on, ei pysy. Eli muutos on kehityksen edellytys.  Jos muutos loppuu, loppu myös elämä.      Ristiriidan vaikeusaste vaihtelee. Se voi esiintyä lievänä harmina, pahimmillaan räjähdykseen johtavan törmäyksenä.      Työpaikalla tämä merkitsee jokaisella tasolla  erimielisyyksien sietämistä. Jos työyksikkö on jatkuvien riitojen temmellyskettä, on syytä selvittää riitojen aiheuttajat ja erottaa normaalit ristiriidat epänormaaleista. Tässä esimies on avainasemassa. Kärjistäen ilmaistuna esimies on sitä varten, että hän ratkaisee ristiriitoja.      Jostakin päälliköstä kuulee sanotavan, että hän on kriisijohtaja. Saattaa olla, että jollakin henkilöllä on tavallista suurempi kyky säilyttää harkinta ja ajatusten kirkkaus paineen alla. Tällöin ei vielä kuitenkaan voida puh...

1283. Turha koulutus turruttaa

     Yleinen käsitys on, että koulutus kannattaa aina. On siitä poikkeuksiakin. Ammatillinen koulutus ei kuulu näihin poikkeuksiin, sillä se kannattaa aina. Ehkä suurin ohilaukaus on antaa yleistä johtamiskoulutusta ilman selvää muutosvaatimusta, nimenomaan ilman vaatimusta muuttua. Tällaista yleistä hyvää tarkoittavaa koulutusta on annettu ja annetaan vieläkin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.      Kuuluisa sote näyttää nilkuttavan tavalla tai toisella maaliin. Sen peruslinjaukset on tehty. Ei ole syytä epäillä, etteikö se pitkällä aikavälillä onnistuisi.      Kun kyseessä on pitkäkestoien hanke, jota joudutaan hiomomaan vuosikausia ennen toimivien käytäntöjen löytymistä, tähän  on elintärkeää apua siitä, että soten eri tasoilla toimivilla johtajilla on mahdollisimman yhtenäinen käsitys, miten osat ja kokonaisuus saadaan toimimaan parhaiten. Toisaalta sote kokonaisuudessaan muodostaa is...

1278. Työehtojen joustavoittamien a la Vartiainen

     Harvoin taloustieteellä on osoittaa yhtä selvää näyttöä teorian pitävyydestä kuin työn tarjonnan lisäämisellä talouskasvun kohoamiseen. Tämä on tiedetty sodan käynnissä jo pitkään, tosin myös sen haitat: kun joukkojen määrää lisätään, voittoja saavutetaan, mutta myös tappiot kasvavat.      Joka tapauksessa näyttää siltä, että Juhana Vartiaisen tuputtama työehtojen joustavoittamista on tavalla tai toisella kokeiltava myös Suomessa. Tämä ei johdu siitä, vaikka siltä näyttää, että kun kaikki keinot on käytetty, tämä jää jäljelle, vaan reaalilähtöistä työmarkkinapoliittisista syitä. Kuhan ensin on annettu STTK:n Antti Palolan antaa päässä liiat ensi-innostuksen höyty päästään, eiköhän tässä asiassa päästä eteen päin.      Työntekijäpuolen blokkiinnuttua yhtä iso järjestöä kohti se johtanee myös nykyistä runsaammin työpaikkaisiin sopimuksiin. Se myös avaisi portteja uuden tyyppisten t...

1274. Työyhteisössä toimimisen harjoittelua peruskoulussa

     Päivän Helsingin Sanomien pääkirjotussivulla Kirsti Lonka ja Esko Hannula osuivat naulan kantaan korostaessaan työelämän taitojen oppimista peruskoulussa. Siinä iässä nuorilla on hyvät valmiudet ja mahdollisuudet opiskella ja oppia näitä välttämättömiä kykyalueita.      Nuoren mieli on avain ottamaan vastaan uusia haasteita ja koulussa heillä on myös hyvä infra harjoitella työelämän taitoja.      Monen oppiaineen sisään voidaan enenevässä määrin rakentaa tositilannetta kuvaavat lavasteet ja käsikirjoitus, esimerkiksi työpaikkahaastattelusta. Jokaiselle löytyy rooli harjoituksessa näyttelemiseen, kun tarpeellinen kierrätys tehdään.      Toisena esimerkkinä voisi olla konsulttiyrityksen uudesta tuotteesta päättäminen johtoryhmässä. Siinä löytyy luontevat roolit myös  jokaiselle.      Kolmantena saattaisi olla yt-neuvottelujen läpivienti, neljä...

1247. Käräjätuomarit Espan työhuoneessani

      Tunnin päästä huoneeseeni tuli sovitun mukaisesti käräjäoikeuden neljä käräjätuomaria kertomaan, miten he ymmärsivät tilanteen. Keskusteluissa ei tullut mitään uutta, mutta käsitin heidän käyneen ministerin Sauli Niinistön  luona kertomassa tilanteesta.      Tuomarit jättivät ennen lähtöään vakavan vetoomuksen tulla kouluttamaan henkilökuntaa siitä, miten sen kaltaisessa työyhteisössä asioita tulisi hoitaa. Aloin vertailla mielessäni yhdistysrekisterin ja käräjäoikeuden tilaa keskenään. Yhdistysrekisterissä henkilösuhteet olivat kunnossa ja työnjakoa parantamalla asiat saataisiin luistamaan. Käräjäoikeudessa johtamistapa ja muutaman henkilön huonot välit myrkyttivät työilmapiirin ja heikensivät motivaatiota. Ilman osastosihteerin rautakouraa työnteko ei siellä luistaisi lainkaan

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *