On selvää, että tunteet ovat pomojamme. Rationaalinen minä yrittää tikittää rinnalla, mutta tunnepomo saattaa usein päättää mitä teemme. Enimmäkseen tämä marssijärjestys on hyvä. Se tekee elämästä elämän. Tunnejärjestelmämme ei synny tyhjästä, vaan sitä muovaavat vahvasti koko elämämme ajan ympäristö ja siitä tulevat vaikutteet ja impulssit. Tämä on hyvin salakavalaa, sillä luulemme tunteiden olevan oma asiamme ja jopa omistavamme ne. Täytyy kuitenkin huomata, että syvien tunteiden syntyminen muistuttaa tiedon syntymistä. Harvoin tieto on yksittäisen henkilön idea, vaan se puhkeaa esille yhteiskunnallisissa prosesseissa.  Tunteisiin perustuvat uskonto ja nationalismi ovat kova aisapari. Ne muodostavat monessa maassa yhteiskunnan moottorin. Tällaisella voima-aparaatilla saadaan myös valtavia tuhoja aikaan.  Niiden vaarallisuutta lisää se, etteivät ne tottele ja välitä rationaalisuuden syleilyistä. Päinvastoin ne ottavat välineikseen tai aseikseen järjen vastaisia seikkoja, joit...

Tunnustetusti maamme on jo laman kynnyksellä ja varmalta näyttävä talouden alamäki on edessä. Mutta missä viipyy taloustieteen ratkaisut tähän ahdinkoon? Se pystyy vain luettelemaan synkän näkymän tunnusmerkkejä kuten teollisuuden tilauskannan hiipumisisen, kaupan ja rakennustoiminnan pienentymisen ja tärkeimpien vientimaittemme viennin horjumisen. Jos taloustiede omaisi esimerkiksi lääketieteen varmuuden, missä toistoilla voidaan taata tulosten luotettavuus, tulokset ovat kaikkien asiantuntijoiden käytettävissä ja jokainen, jolla on ala asiantuntemus, pääsee samalla perusdatalla samaan tuloksen, taloustiede kykenisi esittämään relevantteja ratkaisuja laman ongelmiin. Taloustieteilijöitä ei voi syyttää alan pulmien korvaamista selostuksilla faktojen sijaan. Meidän on ilmeisesti vain hyväksyttävä, että talouselämä on todella vai elämään, jota on turhaa ennustaa.

Kuningatar Elisabeth vaikutti hyvältä ihmiseltä, mutta menneisyyden haamut imperiumiin kuuluvien kansojen historioista eivät kaikilta osin ole häävit. Nimenomaan jälkeen päin on sopivaa kysyä, millä valtuuksilla brittiläisen laivan kapteeni seilattuaan valtameren yli tuntemattomaan maahan löi brittilipun salkoineen pystyyn valloituksen merkiksi.  Kanada ei halua muistaa, että britit ulkoistivat 1700-luvun Kanadan alueen kauppakomppanian haltuun. Maailmansodissa brittiuniformu oli satojen tuhansien alusmaiden sotilaiden yllä. On vaikeaa sanoa, vaikuttiko Britannian eroon EU:sta kansan perimään iskostettu näkemys maan mahtavuudesta ja näin ero keinona tähän huuruiseen tulevaisuuteen. Tuskin. Ero on vain yksi suuri sattumus historian kulussa. Tällä hetkellä maan näkymät ovat synkät. Elinkustannus- ja työvoimapulakriisit sekä maan luottolukituksen vajoaminen sattuvat nyt yhtä aikaa eikä maa ole vieläkään kuivilla koronaepidemiasta. Tässä ahdingossa täytyy kuitenkin muistaa, että Brit...

Seuratessa rokotevastaisten keskusteluja mieleen tulee Nietzschen yli-ihmiset, jotka ilman tieteellisiä argumentteja pitävät itseään muita parempina luomuksina, jopa kuolemattomina. Luulisi, että näistä käsityksistä on päästy eroon, mutta ne jylläävät uskon lahkon tavoin tietyillä seutukunnilla. Yksi totta oleva peruste rokotevastaisuuteen on epäluottamus hallintoon, mikä maassamme tarkoittaisi hallitusta ja rokotuksista vastaavia virkahenkilöitä. Todennäköisesti Suomessa ei näin ole, vaan vastustus voi perustua uskomuksiin tai se voi muistuttaa perusteluja, miten ja miksi henkilö kuuluu jonkin lahkoon. Itse elin nuoruudessani ympäristössä, johon liittyi läheisesti lestadiolainen uskoon tuleminen ja tavalla tai toisella siinä elämiseen. Herätys saattoi tapahtua spontaanisesti seuroissa, kun ihminen nousi ylös tunnustaen syntinsä (valikoivasti) ja vaipui itkun sekaiseen hurmokseen. Rokotevastaisuus tuskin pöllähtää päälle luokkakokouksessa tai partio jotoksella. En usko rokotevastai...

Maa ilman tiedettä on takapajula. On hyvä, kun hallitus taipui tiedeyhteisön vaatimukseen määrärahojen säilyttämisestä vähintäänkin nykyisellä tasolla. Elintärkeät toimialat, kuten terveyden- ja sairaanhoito, eivät voi kauaa toimia vanhentuneiden tietojen ja hyvin käytäntöjen varassa. Varmaankin niukkojen tutkimusrahojen takia emme pysty tarjoamaan vetovoimaisia projektitehtäviä maassamme meritoituneille tutkijoille, jota pysymisensä sijasta ottava ritolat maastamme. Jos he jäisivät tiede ja tutkimus projekteihimme, he vankistaisivat uusien tuotteiden ja menetelmien kehittelyä ja käyttöönottoa eri yhteiskunta sektoreiden hyödynnettäviksi. Tällöin parhaissa tapauksissa yhteiskuntamme elinvoimaisuus paranisi tai ainakin loisi edellytyksiä eri sektoreiden vaikuttavammalle toiminnalle. On selvä monien vuosikymmenien tiedejulkaisuihin ja käytäntöihin perustuen sanoa, ettei vaikuttavuutta voida mitatta kuin harvoissa tapauksissa, mutta laajalla horisontilla tarkasteltuna voidaan jopa ark...

Eilisessä Sannikka-ohjelmassa käsiteltiin taiteen ja tieteen vapautta. Kuvataiteilija Anna Tuori esitti responsiivisia ajatuksia, miten taiteilijan rahoitus vaikuttaa lopputulokseen. Suurin uhka hänen mielestään on välineellistyminen. Tähän voidaan todeta, että jokainen taideteos voidaan haluttaessa nähdä välineestyneeksi.   Tuorin mukaan misteriö antaa toiveita tuoda aineksia jonkin yhteiskunnallisen ongelman ratkaisuun. Hän melko laveasti kuvasi taiteilijan työtä prosessina, joka kulkee taiteilijan omien oivallisten kautta lopputulokseen, joka näyttäytyy eri ihmisten tuntemuksina erilaisia tulkintoina. Tällöin tuskin kyse on välineellistämisestä. Hänen mielestään Suomessa tilanne on monipuolinen ja hyvä, vaikkakin monet taiteilijat pelkäävät rahoituksen menettämisen pelossa esittää jotain aggressiivista. Rahoittajan käden jälki ei näy, koska taidetta ohjaa voimakkaasti taitelijan omat näkymät työn eri vaiheista ja puhumattakaan lopputuloksesta. Rahoittajan paine ohjata lopputulos...

     Yhdysvallat on monikulttuurinen maa ja kansojen sulatusuuni ja käynyt läpi kivuliaan yhdistymisprosessin. Maan dynaamisuus ja teknologiset saavutukset ovat kiistattomia. Meneillään oleva Yhdysvaltain hegemonian kasvaminen some- ja verkkovakoiluineen ei kuitenkaan välttämättä lupaa hyvää tulevaisuudessa maailman kehitykselle ja ihmisille. Maan ylivallan puolustajat vetoavat tässä kohtaa sinänsä päteviin argumentteihin kuten demokratian edistämiseen ja terrorismin vastustamiseen ja siihen, kuinka USA auttoi Eurooppaa sodissa.      Eurooppalaisuus on kuitenkin kasvanut ja kehittynyt Jerusalemin, Ateenan ja Rooman kautta maailman ainoaksi kulttuuriksi, joka on vuosituhansia pystynyt jatkuvasti uudistumaan, organisoimaan uusia valtiota, luomaan uutta tiedettä, taidetta ja tekniikkaa, joihin myös Yhdysvaltain saavutukset perustuvat.      Tässä kontekstissa      Yhdysvaltain saavutukset eivät ole ylivertaisia...

     Jo saadut tartunnat ja niihin kuolleiden määrä on tehnyt selväksi, millainen koronavirus COVID-19 on. Hengityselinten oireilut ja niiden aiheuttamat hengitysvaikeudet ovat viheliäisiä itse kunkin siedettäviksi ja kammottavan kuoleman vaaran aiheuttajia. Onneksi tietoa viruksesta jaetaan mediassa jatkuvasti. Tämä on hyvän yhteiskunnan toimimisen merkki.      Vanhuksille virus näyttää olevan musertava, sillä niin kauan, kuin siihen ei ole lääkettä tai rokotetta, vanhojen ihmisten välttääkseen ennenaikaisen kuoleman on eristäydyttävä virukselta. Tämä ei onnistu nykytiedon varassa muutoin, kuin elämällä neljän seinän sisällä kotona. Se on tehokkaalta vaikuttava keino taudin ennalta ehkäisimiseksi, mutta supistaa elämisen rajat minimiin.      Vanhuskodeissa lähikontaktien intensiivisyyden takia tartuntavara ja viruksen leviämisen riski ovat suurimmat. Jossain kuitenkin tulee kuitenkin raja, jossa sisällä pysymisen sietoraja vähitellen säröile...

     Venäjän tsaari sairastui vakavasti. Hän pyysi saksalaista matemaatikkoa rientämään sairasvuoteen ääreen todistamaan, että jumala on olemassa. Mies kiisi hädissään huoneeseen kädessään lehtiö, josta hän löi pöytään yhtälön ax2 + 4x + 61 = 0, joten   Jumalan olemassa olon. Matemaatikko oli Euler ja tsaari Katariina Suuri, joka kuoli saman päivänä.      Ilman kristinuskoa Eurooppa ei olisi sitä mitä se nyt on. Maanosamme arvojen ja sivistyksen perustan loivat Aristoteleen ja Platonin filosofiat ja tiedekäsitykset. Näistä ponnisti eteenpäin Rooman klassismi ja teknologia sekä kristinusko, joka tarjosi infrastruktuurin sen ajan tieteen ja teknologian kehittymiselle. Myöhemmin kirkko edisti koulutusta ja salli tieteitä ja jopa lopuksi edisti niitä, se oli jopa niissä osin radikaalinen.   Kristinuskon radikaalisuus tulee esille vasta verratessa sitä muiden suuruskontojen taantumuksellisuuteen.      Acrikola-liikkeen toiminnanjohtaja...

     Taloustieteessä on kokonaisuudessaan jotain salamyhkäisen naurettavaa. Hohottelun kohteeksi sitä ei tee se, että tämä tiede on joutunut kapitalismin konehuoneen ulkopuolelle, vaan se, ettei sillä ole omaa ydintä. Jos ydintä on, se on pieni pala isosta ytimestä, jonka olemassa olo on myös kyseenalaista. Kun sitä etsii, mielentila on kuin miehenjurrikalla, joka menee tivoliin pohtimaan mennyttä nuoruuttaan ja pistää kätensä taikapussin, josta voi tulla mitä tilpehööriä tahansa.   Kun tivolitirehtööri avaa pussin, jokaisen tilpehöörin sorkka sopii toisen tilpehöörin lokeroon ja kun joku raapi osaset yhdeksi kasaksi, toinen voi koota sen toiseksi, muttei milloinkaan samanlaiseksi kuin edellinen. Se pakenee määrittely kulutusvoiminen takaa ajamana.   Siksi tämä tiede on ainutlaatuista eikä se milloinkaan päästä suustaan kahta eri aikaan samankaltaista mielipidettä.   Kun jokin porukka yrittää yhdessä väkeltää sen tieteenpalikoista hyödyllistä, kiista tilpeh...

     Sitran hallitus ottaa laitoksen johtajanimityksessä aikalisän. Vahvimmat ehdokkaat ovat komisario ja entinen pääministeri Jyrki Katainen ja tulevaisuustutkimuksen professori Markku Wilenius ( https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006235478.html ).      Kun johtavaa tai ylipäätään mitään työpaikkaa täytetään, nimittäjän tärkein arvosteluperuste on nimitettävien työhistoriaa. Virkanimityksissä hakijan poliittinen profiili ei saa olla mitenkään ratkaisevaa. Koska Sitra on erityisesti Suomen kansan laitos, poliittisen profiilin ei saisi vaikuttaa nimitykseen lainkaan. Tämä siksi, että suomalaisista vain alle kymmen prosenttia kuuluu poliittisiin puolueisiin, joten pääjohtajan leimautuminen jokin poliittisen puolueen kannattajaksi vähentää kaikkien suomalaisten omistamassa laitoksessa johtamisen uskottavuutta.      Politiikka on joskus määritelty mahdollisuuksien taiteeksi eikä se ainakaan ole tiedettä, enemmänkin luottamusta. Politiikassa kes...

     Kokoomuksen kansanedustaja J. Vartiainen on vahvasti sitä mieltä, että jokaisen on elätettävä itsensä ( https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005505316.html ). Tätä periaatetta korostaa myös hallituksen aktiivimallin käyttöön otto, mitä kohtaan myös kritiikkiä esitetään ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005505169.html ).      On omituista, että kokoomus (myös min. Mykkänen) juuri nyt painottaa itsensä elättämisen tarvetta, vaikka maa on pullollaan erilaisia tukia mm yrityksille ja maataloudelle, noin kolme miljardia euroa vuodessa. Saman logiikan mukaan näiden myös on tultava toimeen omillaan.      Tämä osoittaa myös, kuinka politiikka muuttaa etevän taloustieteilijän mielipiteet myötäilemään valitsemansa aatesuunnan linjauksia. Aiemminhan tämä taloustieteilijä oli VATT:n puolueeton johtaja. Ilmeistä on, että hän on heittänyt pois viileän ja objektiivisen tutkijan viitan harteiltaan puolustamaan muita etuja kuin tieteen totuud...

     Runsas rahamäärä tekee varmaankin monet onnelliseksi. Näin ylennä ajatellaan. Muutamia varauksia voidaan kuitenkin esittää.      Ensimmäinen ja suurin syy siihen, ettei rahan paljous tuo aina onnea on ihminen itse. Hän saattaa ulkokohtaisesti luetella helposti lukusia tekijöitä, joita rahalla saa kuten matkustaminen, luksus asunnoissa asuminen, makea huvielämä, kuuluisat ystävät jne. Ongelma on, että hän ehkä haluaa vielä enemmän rahaa kuin hänellä sitä on. Hän voi myös pelätä rajojen hupenemista ja pahimmassa tapauksessa omaisuutensa jatkuvaa rapistumista sen kalliista huoltamisesta huolimatta. Hän saattaa myös jatkuvasti puntaroida, onko tuo ja tuo ystävä luotettava, onko hän todellinen ystävä. Tämä epäluottamuksen ja luottamuksen jatkuva edes takainen huopaamien voi tehdä hänestä neorootikon ja viedä hänet lopulta hulluuden rajoille. Jos hän tämän lisäksi on sijoittanut suuria summia pörssiin, hän ei voi olla pois viittä minuuttia kauemmin kurssisi...

     Hyvinpä hyvinkin, sanoisi avaruustiede ja viittaisi uusiin iäisyyksien takaisiin löydöksiinsä. Painovoima vain panee hanttiin, jota pimeä energia vastustaa, mutta ei riitä selittämää maailmankaikkeuden jatkuvaa laajentumista. Kokeita ei juuri voida tehdä kun puna siirtymällä. Ei hyvältä näytä.      Lääketiede nostaisi esiin henkilökohtaisen parantamisopit, joissa molekyylitasolla itse kukin voi tulevaisuudessa etsiä riskejään ja parantaa tautejaan. Tämän alan innokkaimmilla on jo 48 eri indikaattoria yötä päivää tikittämässä. Tämä siksi että perimän selvittämien tuotti vain valtavan määrän levälleen jäänyttä dataa. Se piti hylätä. Lääketiede kepittää kuitenkin taloustieteen, koska medisiinareilla on käytettävissään halvin ja tehokkain konsti, lumelääke.      Taloustiede on muutoinkin pahassa jamassa, koska sen perusyksikkö ihminen ei käyttäydykään rationaalisesti. Hänhän hyppi asiasta ja pankista toiseen. Pankit ovat sidoksissa tosiins...

     Nyt meillä on kaiken sisäänsä imevä tutkimuspolitiikka.      Tiedepolitiikan luonnin keskeisinä toimijoita olisivat opetusministeriö, Suomen Akatemia ja yliopistot. Hallitus rahasäkin vartijana on vaikeuttanut koko tutkimusalaa huomattavasti. Aivovienti on tosi asia (mm Hämeen-Anttila)). Opiskelijoita lähtee ennätysmäärä palaamatta enää Suomeen. Tämä tekee erittäin kipeää tutkimuksellemme, koska lähtijät palatessaan ovat ennen tuoneet mukanaan uudenlaisia ideoita ja teknologiaa mm syövän tutkimuksessa (Westermark).      Suomen Akatemia on perinteisesti toiminut tutkimusprojektien salkunhoitojana, ja toimii edelleen. Sen toimintatapoihin on moneen kertaan yritetty parannuksia, mutta edelleenkin sitä vaivaavat nurkkakuntaisuus, hyväveliverkostot ja tahmeus niin uuslinjauksissa kuin sisäisessä toiminnassa.      Akatemian perustutkimuksen rahoitusosuus on laskenut leikkausten takia vuosi vuodelta....

     Hyvinpä hyvin, sanoisi avaruustiede ja viittaisi uusiin iäisyyksien takaisiin löydöksiinsä. Ainoastaan ja vähän nolosti painovoima panee hanttiin. Ei säieteoria riitä sitä selittämää. Kokeita ei juuri voida tehdä.      Lääketiede nostaisi esiin henkilökohtaisen parantamisopit, joissa molekyylitasolla itse kukin voi tulevaisuudessa etsiä riskejään ja parantaa tautejaan. Tämän alan innokkaimmilla on jo 48 eri indikaattoria yötä päivää tikittämässä. Tämä siksi että perimän selvittämien tuotti vain valtavan määrän levälleen jäänyttä dataa. Se piti hylätä. Lääketiede kepittää kuitenkin taloustieteen, koska medisiinareilla on käytettävissään halvin ja tehokkain konsti, lumelääke.      Taloustiede on muutoinkin pahassa jamassa, koska sen perusyksikkö ihminen ei käyttäydykään rationaalisesti. Hänhän hyppi asiasta ja pankista toiseen. Pankit ovat sidoksissa tosiinsa ja USA ja EKP vuoron perään iskevät uutta latia pöytään tuhansie...

       Venäjän tsaari sairastui vakavasti. Hän pyysi saksalaista matemaatikkoa rientämään sairasvuoteen ääreen todistamaan, että jumala on olemassa. Mies kiisi hädissään huoneeseen kädessään lehtiö, josta hän todisti voipuneelle tsaarille toisen aseteen yhtälöllä Jumalan olemassa olon. Matemaatikko oli Euler ja tsaari Katariina Suuri, joka kuoli saman päivänä.      Ilman kristinuskoa Eurooppa ei olisi sitä mitä se nyt on. Maanosamme arvojemme ja sivistyksemme perustan loivat ja edelleen elvyttävät klassismi ja kristinusko ja sen radikaalisuus, joka edisti koulutusta ja salli tieteitä ja jopa lopuksi edisti niitä. Radikaalisuus tulee esille vasta verratessa sitä muiden suuruskontojen taantumuksellisuuteen.      Acrikola-liikkeen toiminnanjohtaja Henrik Wikström pohtii kirjassaan ”Mitä Jeesus tekisi” Jeesuksen olemusta. Kirjoittajan mukaan kirkon Jeesus on muuttunut alun perin toruvasta kasvattajasta, myöhemmin vallanpi...

    Tunteet ja uskonto ovat kova juttu yksittäiselle ihmiselle ja kansakunnalle  On selvää, että tunteet ovat pomojamme. Rationaalinen minä yrittää tikittää rinnalla, mutta tunnepomo saattaa usein päättää mitä teemme. Enimmäkseen tämä marssijärjestys on hyvä. Se tekee elämästä elämän.     Tunnejärjestelmämme ei synny tyhjästä, vaan sitä muovaavat vahvasti koko elämämme ajan ympäristö ja siitä tulevat vaikutteet ja impulssit. Tämä on hyvin salakavalaa, sillä luulemme tunteiden olevan oma asiamme ja jopa omistavamme ne. Täytyy kuitenkin huomata, että syvien tunteiden syntyminen muistuttaa tiedon syntymistä. Harvoin tieto on yksittäisen henkilön idea, vaan se puhkeaa esille yhteiskunnallisissa prosesseissa.      Tunteisiin perustuvat uskonto ja nationalismi ovat kova aisapari. Ne muodostavat monessa maassa yhteiskunnan moottorin. Tällaisella voima-aparaatilla saadaan myös valtavia tuhoja aikaan.      Niiden vaarallisuut...

     Lääketiede nostaisi esiin henkilökohtaisen parantamisopit, joissa molekyylitasolla itse kukin voi tulevaisuudessa etsiä riskejään ja parantaa tautejaan. Tämän alan innokkaimmilla on jo 48 eri indikaattoria yötä päivää tikittämässä. Tämä siksi että perimän selvittämien tuotti vain valtavan määrän levälleen jäänyttä dataa. Se piti hylätä. Lääketiede kepittää kuitenkin taloustieteen, koska medisiinareilla on käytettävissään halvin ja tehokkain konsti, lumelääke.

     Puut suurenee, paina kaasua, sanoi entinen kartturi kuskille. Katsellessa Yle 1:n parodiaa politiikan suurista lauseista ennen vaaleja puolueiden kaasujalkojen pitääkin olla raskaita. Kilpailukyky, pienyrittäjät, työllisyys, 200 tuhatta työpaikka, nuoret, perheet, vanhukset, jne. hinkuvat etuja, parannuksia ja uudistuksia. Tässä kilpailussa puoluejohtajien imagoarvo näyttää menevän köyhän kansan arvojen ohi.        Päivän HS:ssä Syksy Räsänen toi vastaansanomattomasti esille kilpailun kovuuden huomiosta ja arvotuksesta kahden huippututkijaryhmän kiistellessä gravitaatioaaltojen kuvion syntymisestä. Lopputuloksena oli, että tiede korjaa itse itseään.      Vielä pitempi, 500 vuotta kestävä, ja ankarampi taistelu käytiin Fermat’n suuren lauseen todistamisesta. Lause on yksinkertainen: Ei ole olemassa positiivisia kokonaislukuja a, b ja c joka toteuttavat yhtälön a potenssiin n +b potenssiin n   =   c potenssiin n,...