Hallitus aikoo muuttaa virkamieslakia niin, että virkanimityksistä voi valittaa tuomioistuimeen, muttei kuitenkaan ylimpien virkamiesten nimityksistä ( http://www.hs.fi/paivanlehti/04022017/art-2000005074317.html ), nimityksistä, jotka ovat kaikkein tärkeimpiä lainvalmistelun tason ja maan elinvoimaisuuden sekä hallinnon tuottavuuden kannalta. Mediassa poliittiset virkanimitykset ovat jatkuvasti esillä, koska ovat epäoikeudenmukaisia, halventavat yhdenvertaisen kohtelun periaatteita ja suututtavat laajalti kansalaisia. Virkanimitys ei voi olla periaatteessa poliittinen, koska virkainstituutio on keskeinen elementti demokraattista neutraalia hallintoa sen edustaessa hallitsijasta riippumatonta rationaalista toimijaa.  Tässä kohtaa kyynisyys saa väkisinkin vallan. Käytäntö osoittaa, kuinka poliittisista nimityksistä on muodostunut ikävä, mutta tärkeä harmaan alueen normaali keino palkita puolueen sotureita, jotta uusilla olisi intoa tulla kaadereihin mukaan. Ne vahvistavat myös ...

Tähtiä kuin Otavassa poikia on Jukolassa, laiskan pulskeita jallia. Tähän suuntaan kirjoitti Aho Seitsemässä veljeksessä.  Nyt meillä on yhdeksän pyrkimässä presidentiksi, eikä jallia lainkaan vaan pätevän tuntuisia kansallisia. Mika Aaltola miekkailee tasavertaisesti ammattiehdokkaiden joukossa ilman jäsenkirjaa ja todennäköisesti ilman valituksi tulemistaan. Olisi mielenkiintoista päästä Mikan ihon alle tunnusteltaman, mitä hän aikoo tehdä vaalien jälkeen. Pätevänä keski-ikäisenä miehenä hänellä näyttää olevan maailma avoimena edessään. Ulkoministeriö olisi hänelle varmaankin houkutteleva paikka uutena ja haastavana työpaikkana, mutta hän itsekin tietää, ettei tämä ole mahdollista ilman uraa ministeriössä. Vanhan kaavan mukaan ulkoministeriöllä on oma koulutusohjelma lupaaville virkamiesaloittelijoille. Tällä testataan ensimmäiset askeleet sopivuudesta alalle. Toinen epävirallinen testi on, millaisen käsityksen ehdokas on herättänyt aikaisemmalla toiminnallaan ja esiintymisellään...

Täytyy vain hyvällä mielellä ja myös omallatunnolla todeta, että hyvä kun tavat muuttuneet. Tuskin enää tulisi kysymykseen juomakulttuuri, jota piiripäällikkö edellytti sinne luennoimaan tullutta keskushallinon edustajaa noudattamaan heti luennon aluksi. Päällikkö istuessaan etupöydässä olutta naukkaillen edellytti myös luennon pitäjää tätä ainetta ryystämään. Luennoijan kohteliaasti kieltäytyessä päällikkö poistuu salista tuoppi kädessä. Yhdessä tapauksessa päälliköllä oli tapa, että hänen eristettyyn huoneeseensa tuli määräajoin eräs nuorehko nainen harjoittamaa ties mitä. Toisella taas oli tapana mennä kaupungille tiettyyn osoitteeseen harjoittamaan samakaltaista toimintaa. Kolmannella oudoin ja kiusallisin tapa oli, kun erään yksikön esimiesasemassa toimiva tarjosi illalla vaimoaan viihdyttäjäksi. Tämä ilmeisesti liittyy haluun miellyttää keskihallinota tarkoituksena saada se olla puuttumatta havaitsemiinsa väärinkäytöksiin. Kuvatuista ajoista on menossa jo kolmas virkamiespolvi ei...

Se saapuu, kuin vuorovesi paitsi se ei palaa, vaan jää rannalle lisääntymään. Se pahan jälkiä poliitikot eivät jää pohtimaan, vaan työntävät vuodesta vuoteen uudet aallot levittämään kaunojen kiemuroita valtakuntaan laidasta laitaan. Kun poliittinen virkamies astuu viraston ovesta ensi kertaa, työtoverit ovat varuillaan tietämättä, miten uuteen tulijaan pitää suhtautua. Jos tulija on sutki mies tai nainen, silloinkin välimatkan pitäminen on paikallaan, koska ei ole mitään varmuutta hänen roolista virkatehtävässään ja puolueen edustajana. On sanottu, että puolue pyrkii työntämään edustajansa ennen kaikkea ministeriöiden johtopaikolle lain valmistelu tehtäviin. Tämä pitää paikkansa jopa niin perusteellisesti, että jos osastopäällikön virkoja ei riitä, perustetaan apulaisosastopäällikön virkoja, toistaiseksi ei kuitenkaan apulaisosastoja. Mutta ei saa unohtaa, että keskusvirstojen johtohenkilöillä on myös suuri valta päättää, miten sen alan lainsäädäntöä tulkitaan puhumattakaan, millaista...

Kansanedustajat ovat meidän kaikkien edunajajia ja velvoitteiden asettajia Arkadian mäellä. Tavallinen kansalainen voi esimerkiksi televisiosta katsoa tai menemällä paikan päälle seuraamaan heidän puheitaan. Tällainen seuranta antaa katsojalle mahdollisuuden arvioida yhdestä näkökulmasta kansanedustajaa. Harvoin tai ei juuri koskaan puheenvuoroja käyttävät kansanedustajat jäävät tällaisesta huomiosta pimentoon. Tästä ei saa missään nimessä vetää johtopäätöstä heidän kyvystään toimia äänestäjäkuntansa edusnaisena tai - miehenä. Jotain katsojaa ärsyttävä tyyppi saattaa ärsyyntyneen mielestä jatkuvasti puuta heinää, mutta puhujan kannattajat voiva pitää räksyttäjää loistotyyppinä. Valiokunnat ovat areena, jossa suuret ratkaisut valmistellaan päätettäviksi. Niissä työn laatua ei pääse ulkopuolinen tarkkailemaan. Siellä täysistunnon hiljainen voi olla valiokunnan kunkku. Tällaiset säännöt ja käyttäytymismallit ovat universaaleja eli ne pätevät kaikkiin työyksikköihin Niille kansaedustaj...

     Kun korkeaan ja vaikutusvaltaiseen virkaan valitaan pätevä, asioihin voidaan tarttua erilaisella otteella kuin, jos virkaan oli valittu hyvävelikaveri. Tämä on havaittu esimerkiksi valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen ja oikeuskansleri Tuomas Pöystin toiminnassa.      Toiviainen nosti prosessin Helsingin poliisin ylintä johtoa vastaan Aarnio jupakan ilmiantorekisterin epäillyistä laiminlyönneistä. Tämä olisi jäänyt tekemättä, jos paikalle olisi nostettu hyvävelimies. Hänelle oli varmaankin kiusallista seurata edeltäjänsä tempauksia valtakunnansyytäjän viran hoidossa. Nyt hän pyytää eduskunnalta lupaa nostaa syyte kansanedustaja Juha Mäenpäätä vastaan viha- ja natsipuheista.      Tuomas Pöysti on hyvin jämäkkä soten perustuslaillisuuskysymyksissä, vaikka peruslakivaliokunta toki tekee lopulliset ratkaisut. Hän on myös ollut tiukka valtiovarainministeriön kansliapäällikön nimittämisessä sallimatta viran uudelleen auki julistamista. Pöysti ...

     Ministeriön on tunnetusti päällikkövirasto, jossa ministeri voi pidättää päätösvalaan itselleen jopa yksittäisessä asiassa, ellei säädöksissä ole toisin määritelty. Jos laissa on märitelty niin, että asia kuuluu tietyn virkamiehen ratkaisuvaltaan, yleensä tällöinkin ministeri voi pidättää itselleen ko. asian ratkaisun. Harvoin ministeriölaissa ja -asetuksissa on sanottu yksittäisen virkamiehen tehtäviä yksityiskohtaisesti niin, että hänellä on myöspäätösvalta niissä.      Nyt Haavistoa vastaan ollaan nostamassa kanne. Esitutkinta onkin käynnistetty virkamiehen yrityksestä siirtää tämä ministeriössä toisiin tehtäviin ministerin ja virkamiehen erimielisyyden takia.      Tämä tuntuu oudolta valtioneuvostoa koskevien lakien ja asetusten sekä yleisten toimivaltaperiaatteiden mukaan. Käytännössä tapahtuu jatkuvasti niin, että esittelevää virkamiestä vaihdetaan sopivammaksi. Itse olen sen monta kertaa kokenut. Täytyy ihmetellä, miten perustusl...

     Punakynäministeriö, superministeriö, pääkallonpaikka sinä valtiovarainministeriön kutsumanimiä vaudeville-sävyyn. Pohjimmiltaan nimittelijät ilmentävät näillä sanoilla hyväksyntää punakynille, koska ne natinasta huolimatta koetaan tarpeelliseksi isännän ääniksi. Tähän ilmaisumaastoon valtiovarainministeriön valtiosihteerin toimi on ollut haettavana ja ilmoittautumisaika siihen on päättynyt (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006408373.htm). Tämä tarkoitta, että valinta on tehtävä ilmoittautuneiden joukosta. Vaikka kandidaattien ryhmä on rajattu, on hyvä tarkastella millaiset ehdot toimi vaatii sen menestyksekkääksi hoitamiseksi.      Ensimmäiseksi hänen, valtiosihteerin tulee olla yhteistyökykyinen ja -haluinen joka suuntaan, ei samalla intensiivisyydellä kaikkiin suuntiin, vaan sen mukaan mitä tilanteet edellyttävät.      Toiseksi hänen on tunnettava pääpiirteiltään, miten talous-, finanssi-, vero-, resurssi-, oikeus-t ja sosiaalipoli...

     Hallitus muutti ensitöikseen virkamieslakia niin, että nimityksistä voi valittaa tuomioistuimeen, muttei kuitenkaan virkanimityksistä presidentin ja hallituksen ( http://www.hs.fi/paivanlehti/04022017/art-2000005074317.html ), nimityksistä, jotka ovat kaikkein tärkeimpiä lainvalmistelun tason ja maan elinvoimaisuuden sekä hallinnon tuottavuuden kannalta. Mediassa poliittiset virkanimitykset ovat jatkuvasti esillä, koska ovat epäoikeudenmukaisia, halventavat yhdenvertaisen kohtelun periaatteita ja suututtavat laajalti kansalaisia.     Virkanimitys ei voi olla periaatteessa poliittinen, koska virkainstituutio on keskeinen elementti demokraattista neutraalia hallintoa sen edustaessa hallitsijasta riippumatonta rationaalista toimijaa.     Tässä kohtaa kyynisyys saa väkisinkin vallan. Käytäntö osoittaa, kuinka poliittisista nimityksistä on muodostunut ikävä, mutta tärkeä harmaan alueen normaali keino palkita puolueen sotureita, jotta uusilla oli...

     Vaalikeskustelut lähestyvät. Yksi varmimmista lupauksista on poliittisista virkanimityksistä luopuminen. Ne palaavat kuitenkin  kuin röyhtäisyt, vaikka niiden lopettamiseksi luetaan vaikka minkälaisia loitsuja , etenkin ennen juuri kohta vaaleja. Ilmiön legendaarinen motto on: poliittisuus ei saa olla este nimitykselle.       Se on kannatettava lause. Ilman sitä puoluekaaderiin ei saada ihmisiä pyrkimään eteenpäin, ties mihin. Maanviljelijä Jari Koskinen puski itsenä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtajistoon ja täysin kokenut Johannes Koskinen teki saman tempun Lontooseen.       Vaatimatonkin uratien avautuminen riittää varsin hyvin houkuttelemaan jäseniä puolueriveihin.      Puolue odottaa soturiltaan palveluja. Soturi hyötyy ja puolue hyötyy soturin joutessa kiitollisuuden velkaa puolueelle.      Jos poliittiset virkanimitykset...

     S uomen virkamieskunnalla menee yleisesti ottaen hyvin. Heihin luotetaan ja henkilökohtaista korruptiota on vähän. Sen sijaan jonkin verran esiintyy poliittista korruptiota, kun korkeaan poliisivirkaan nimetään puolueen edustaja. Johtajat Paatero ja Riikonen ovat syytettyjen penkillä Aarnio jutussa. Heidän olisi pitänyt tietää, mitä Aarnio porukoineen puuhailee, etenkin poliisijohtaja Riikosen.      Kohtalo on ikävästi nyt yhtä aikaa asettanut valtakunnansyytäjä Nissisen, Tullin pääjohtaja Hartilaisen ja Helsingin piispan Teemu Laajasalon valokeilaan virkarikoksistaan ja – rikkeistään.      Nissisen tuomio on lainvoimainen ja julkinen. Hän kuitenkin 11.1. Skype-puheessaan kieltää alaistaan puhuvmasta siitä laitoksen sisällä. Hän nousee lattiasta ylös. Kannattaisi kuitenkin odottaa nimittäjän päätöstä siitä, mitä edellytyksiä hänellä on jatkaa edelleen valtakunnansyyttäjänä. Virkamies etiikan kannalta Nissisen kohdalla näyttää silt...

      Päivän HS:n mukaan http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005269047.html ministeri Lindströmin erityisavustaja Puiston puuttuminen avustustenjakoon ” olisi saattanut johtaa jopa samanlaiseen irtisanoutumisilmiöön johtavien virkamiesten keskuudessa kuin on nähty nyt Donald Trumpin aikana Yhdysvalloissa”. Kyse oli kyse oli somalijärjestöjen kotouttamisavustusten poistamisesta, jolle oli ministerin tuki.      Gustafsson perustelee palaamista takaisin virkamiesesitykseen sillä, että virkamiehet ovat sitoutuneet puolustamaan länsimaisia arvoja, eritoten ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.      Tämä on melkoista hurskastelua muutaman kymppitonnin rahoilla, kun saman aikaisesti virkamiehet valmistelevat lakeja, joilla kehitysapua leikataan ja suomalaisten sosiaaliturvan tasa-arvoa loukataan ja kun osa mm yritystuista jaettaan vuosi vuodelta poliittisen perustein.      Virkamieskunnan moraalin vetäminen tähän...

     Hallitus aikoo muuttaa virkamieslakia niin, että virkanimityksistä voi valittaa tuomioistuimeen, muttei kuitenkaan ylimpien virkamiesten nimityksistä ( http://www.hs.fi/paivanlehti/04022017/art-2000005074317.html ), nimityksistä, jotka ovat kaikkein tärkeimpiä lainvalmistelun tason ja maan elinvoimaisuuden sekä hallinnon tuottavuuden kannalta. Mediassa poliittiset virkanimitykset ovat jatkuvasti esillä, koska ovat epäoikeudenmukaisia, halventavat yhdenvertaisen kohtelun periaatteita ja suututtavat laajalti kansalaisia.      Virkanimitys ei voi olla periaatteessa poliittinen, koska virkainstituutio on keskeinen elementti demokraattista neutraalia hallintoa sen edustaessa hallitsijasta riippumatonta rationaalista toimijaa.      Tässä kohtaa kyynisyys saa väkisinkin vallan. Käytäntö osoittaa, kuinka poliittisista nimityksistä on muodostunut ikävä, mutta tärkeä harmaan alueen normaali keino palkita puolueen sotureita, j...

      Kokoomuslainen Kiinan suurlähettiläs Jari Gustafsson nimitettiin keväällä 2015 TEM:n kansliapäälliköksi Stubbin harmiksi ohi Olli-Pekka Heinosen, joka on niin ikään kokoomuslainen.      J oka tapauksessa kokoomus sai haluamansa värisen miehen ministeriönsä virkamiesjohtoon. Edellinen kansliapäällikkö Erkki ”Leuka” Virtanen oli sitoutumaton ja armottoman pätevä ja sanova päällikkö vailla puoluepoliittisia pyrkimyksiä. Hän jätti politikoinnin poliittiselle johdolle. Mahdollisissa muistelmissa ehkä saadaan tarkempaa tietoa.      Nyt Gustafsson ehdottaa kuin suoraan EK:n käsikirjasta palkka-alea, jonka Sipilä tyrmää. Tällainen ehdottelu sopii huonosti neutraalin virkamiehen rooliin. Mutta kun on puolueen soturi, niin soturin pitää palkkansa ansaita.      Tällaiset manööverit kuuluvat kuitenkin valtiosihteerin toimenkuvaan. Ehkä nämä ehdottelut TEM:ssä loppuvat, jos ja kun TEM saa demariministe...

     Kohta eleltiin olympiakisojen aikoja, ja keskipitkän aikavälin talous- ja toimintasuunnittelusta puhuminen oli nyt muotia. Sen sijaan jotkut vanhoilliset johtavat virkamiehet saattoivat pitää strategisesta suunnittelusta luennoivaa virastotodellisuutta ymmärtämättömänä kukkoilijana, jonka paikka oli tutkijakammiossa lukkojen takana. Tavoitejohtamista ylistävä saattoi joutua jopa luennointiboikottiin. Hallinnon mielialamuutos tulosjohtamista ja strategista suunnittelua vastaan oli tosiasia.      Linjamuutokseen vaikutti Åbo Akademin, Helsingin ja Tampereen yliopistojen sekä valtiovarainministeriön järjestelyosaston tukema mielipideryhmittymä. Tämä hieman vaikeasti tunnistettava porukka katsoi, että julkisen sektorin tuli ennen kaikkea noudattaa neutraalin hallinnon periaatetta eikä siihen sovi tulosjohtaminen ja managemettiopit. Viime kädessä kyse oli suunnittelusihteeristön ja järjestelyosaston valtataistelusta, jonka sihteeristö sen johtaja...

     Ministeriöiden ylin virkamiesjohto oli vielä 2000-luvulla epätasaista, vaikka kuinka sitä yritettiin kouluttaa kokonaisuuksia hallitseviksi johtajiksi ja hyviksi henkilöesimiehiksi. Maailmanluokan johtajia ei syntynyt.      Sama epätasaisuus vaivasi ja vaivaa myös ministereitä. Huonoimmat kokemukset ovat pelkin poliittisin perustein valituista johtajista. Pahimmillaan he olivat vain puolueiden sotureita.      Parhaat kokemukset olivat omin avuin edenneistä johtajista, joille asioita eteenpäin vievä ote oli itsestään selvyys. Muutamaa tällaista kyllä piinasi kapea-alaisuus.      Kokoomuksen tullessa hallituksiin virkamieskuntaan alkoi tulla virkistäviä ulkopuolisia johtajatyyppejä. Osa heistä ei heti kylläkään tajunnut, mikä on virkamiesroolin ja lobbari-bisnesmiehen roolien erot.      Jälkimmäiset alkoivat vihata virkaansa jo ensi silmäyksellä.

      Tätä ei voida panna hokeman tiliin, että ennen oli kaikki paremmin. Mutta missä ovat nyt uudet Raino Sailakset, Leuka Virtaset, Buntta Wahlroosit ja monet muut? He ovat joka olemassa tai poliittinen ohjaus on pannut heidät kuriin. Lähemmin ajateltuna heitä ei juuri ole olemassa, koska kunnon virkamiestä poliittinen suitsinta ei saa aisoihin lakien tasapuolisessa ja oikeudenmukaisessa valmistelussa.      Sipilän hallitus on ollut Vanhasen ja Kataisen hallituksia aggressiivisimpi uudistuksiensa ja ns. reformiensa läpiviemisessä. Pelkkä hyökkääminen ei tietkään auta, jos ei ole kunnon taisteluun valmistelua. Tämä hallituksen lähes umpimähkäinen kiireellinen sohiminen sinne tänne ei kaipaa paljon todistelua, kun muistetaan kätilöjuttu ja lomarahahuopaaminen.      Viimeinen ositus törmäilystä on päivän Helsingin Sanomissa, jossa ekonomistit tuomitsevat pakkolait. Parempi vaihtoehto olisi ollut työsivukustannuks...

     Puku ryhdistää jokaisen miehen. Se rytmittää miehen vartaloa kantapäistä keskivartalon kautta päähän saakka. Samalla solmio jakaa rintakehän symmetrisesti kahteen osaan osoittaen kasvoille paikan hartioiden päällä. Jos kasvot ja kaula ovat myös symmetrisiä, niin solmion oletetulla jatkeella säteilevä pää alkaa puhua osaston meilipiteisiin yhteneviä viisauksia. Tämä takaa uran jatkumisen osastolla. Siksi vertikaalisesti seisova solmio on tärkeä. Muutoin ajatukset ovat vinossa.      Takaa päin katsottuna kaikki pukumiehet näyttävät samanlaisilta. Tämän takia virkamiehiä on vaikeaa erottaa pukumiehestä. Virkamiehiä on myös joskus hankalaa tunnistaa toisistaan, koska he pukeutuvat samalla tyylillä: Anttilan yleisharmaa puku, vaaliensininen paita ja väritön solmio.      Tunnistamista varten virkamiehillä onkin aina ulkovarusteena määrätyn merkkinen salkku.   Aloittelevalla virkamiehillä salkun käyttämiseen tarvitaan esimiehen l...

     Oikeuskansleri Jonkka on päivän HS:ssä vihdoinkin puuttunut julkisesti poliittisiin nimityksiin, kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen johtajan valintaan.      Nyt ei vielä vaadita verta pakkiin, mutta Jonka kritiikin perusteella vääryyttä kokeneet hakijat voisivat aivan hyvin viedä asian tuomioistuimen ratkaistavaksi.      Niin moneen kertaa julkisuudessa nimityssotkuja vatvottu, että mitään uutta ei hevin tule esiin. Tässä tapauksessa silmiin pistävää kuitenkin on, että Jonkka moitti myös nimitystä valmistelivia virkamiehiä.      Tapauksesta saa parodian lasien läpi katsottuna kuvan, että Kiuru valitsee itselle työntekijää pihan kunnostukseen. Ei näin voi olla. Ministeri valitse instituutioille johtajaa. Ministereitä tulee ja menee, instituutiot ovat pitkäikäisiä.      Täytyy huomata, että nimityksen perustana toimivan esittelymuistion esittelijä laatii virkavastuulla. Lehtitietojen ...

     Ministeri Räsäsen Tullin pääjohtaja Hartikaiselle antama vakava huomautus-episodi on sama kaliperia kuin äiti huomauttaa isoa tuhmaa poika rumasta käyttäytymisetä ja tämä lupaa ja vannoo olla jatkossa kiltti.      Suomen virkamiessanktiot eivät oikein tunne suullista vakavaa huomautusta, kirjallisen varoituksen kylläkin. Mikä ero on vakavan huomautuksen ja huomautuksen välillä? Se on sama ero kuin, mikä on: pääsy ehdottomasti kielletyn ja pääsy kielletyn välillä.      Tulli on Suomen valtion tärkeimpiä virastoja. Se kuuluu niin sanottuun kovaan hallintoytimeen. Se valvoo kaupallisen tavaraliikenteen sisältöä ja tuonnin fiskaalisia perusteita, kerää veroja, valvoo luvatonta tuontia ja tuontielintarvikkeiden laatua.      Sen johtamiselta vaaditaan erityisesti moniosaamista. Erityisesti siinä korostuvat tullialan ja finanssisektorin hyvä tuntemus, hyvät esimiestaidot, johtoryhmätyön hallinta ja verkottuminen m...