Siirry pääsisältöön


2166. Surumielinen pohdinta ei riitä korjaamaan muutaman johtavan virkamiesten moraalivajetta

     Suomen virkamieskunnalla menee yleisesti ottaen hyvin. Heihin luotetaan ja henkilökohtaista korruptiota on vähän. Sen sijaan jonkin verran esiintyy poliittista korruptiota, kun korkeaan poliisivirkaan nimetään puolueen edustaja.

Johtajat Paatero ja Riikonen ovat syytettyjen penkillä Aarnio jutussa. Heidän olisi pitänyt tietää, mitä Aarnio porukoineen puuhailee, etenkin poliisijohtaja Riikosen.
     Kohtalo on ikävästi nyt yhtä aikaa asettanut valtakunnansyytäjä Nissisen, Tullin pääjohtaja Hartilaisen ja Helsingin piispan Teemu Laajasalon valokeilaan virkarikoksistaan ja – rikkeistään.
     Nissisen tuomio on lainvoimainen ja julkinen. Hän kuitenkin 11.1. Skype-puheessaan kieltää alaistaan puhuvmasta siitä laitoksen sisällä. Hän nousee lattiasta ylös. Kannattaisi kuitenkin odottaa nimittäjän päätöstä siitä, mitä edellytyksiä hänellä on jatkaa edelleen valtakunnansyyttäjänä. Virkamies etiikan kannalta Nissisen kohdalla näyttää siltä, että röyhkeys ja rohkeus menevät sekaisin, vaikka hän kuinka yrittää saada opetusta Aalto Yliopiston etiikan opettaja Martinezilta.
     Tullin Hartikainen on jo aiemmin saanut vakavan huomausutuksen viranhoidostaan mm salassa pitosäännösten rikkomisesta ja esteellisestä toimimisesta johtoryhmän kokouksessa vaimonsa asiassa. Rikkeellistä toimita on jatkunut muutaman vuoden aikajaksona. Häntä voidaan siis pitää tämän alan konkarina, jopa kroonikkona,
     Piispa Laajasalon aiempi koulutustoiminta on mennyt konkurssiin jo vuosia siten ja velallisilla on muutaman sadan tuhannen euron saatavat pesästä. Hän unohti ilmoittaa niistä äänestäjille ja nimittäjälle. Nyt jälkeenpäin on käynyt selville, että hän on syyllistynyt uuden korkean virkamiehen perisyntiin, luottokortin vapaamieliseen käyttöön. Laajasalo Nissisestä ja Hartikaisesta poiketen kirkon miehenä ja hurskaana ihmisenä katuu tekojaan. Ei ole syytä usko hänen ulkokultaisuuteensa.
     Kun nämä kolme esiintyvät mediassa, aito katumien ei tule ensimmäisenä mieleen ja hyvän virkamiehen teotkaan eivät tunnu saavan jalan sijaa heidän puheissaan ja kehon kielessään. Jää vian erittäin paha maku suuhun ja kasvava epäilys, tähänkö suuntaan virkamiesmoraali on luisumassa. Kansalaiset eivät tykkää tästä.


Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *